Teksti Ilona Piironen
Kuvat Fotolia
Oma aika 7/2014
A|Testamentin moitekanne
Kanteissa on tärkeää erottaa määräaikaan sidottu testamentin moitekanne sekä muut testamenttikanteet. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä ja -jakaja, hänen velvollisuutenaan on ratkaista asiat, jotka voidaan ratkaista muilla testamenttikanteilla. Pesänjakaja ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan perillisen kuuden kuukauden määräaikaan sidottua testamentin moitekannetta. Tämä kanne käsitellään aina tuomioistuimessa.
Testamentin moitekanne on lakimääräisen perillisen käytettävissä oleva kanne. Se voi perustua esimerkiksi siihen, että testamentissa on muotovirhe tai testamentin tekijä ei ole ollut testamenttia tehdessään testamentintekokelpoinen tai että hänet on taivuteltu tekemään testamentti. Jos testamentti perustuu puuttuvaan tai heikentyneeseen testamentintekokelpoisuuteen, vedotaan moitekanteessa usein myös siihen, että testamentin tekijän tahtoon on vaikutettu.
Testamentin moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun on perillinen saanut virallisen tiedon ja oikeaksi todistetun jäljennöksen testamentista. Testamentin moitekanne on nostettava testamentin saajaa vastaan testamentin tekijän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa.
Testamentin moitteella perillinen pyrkii saamaan testamentin tehottomaksi siltä osin kuin se estää häntä saamasta omaa osuuttaan jäämistöstä. Jos kuolinpesään on haettu pesänjakaja, mutta joku osakkaista nostaa testamentin saajaa vastaan testamentin moitekanteen, pesänjakajan on odotettava testamentin moitekanteen lainvoimaista ratkaisua ennen perinnönjaon toimittamista.
Kanteet riita-asioissa
Artikkelissa ei ole käsitelty kanteita kattavasti, koska kannetyyppejä ja perusteita on hyvin monenlaisia. Riita-asiassa kanne on oikeusjutun toisen asianosaisen eli kantajan tuomioistuimessa esittämä vaatimus toiselle asianosaiselle eli vastaajalle.
Kanteet jaetaan suorituskanteisiin eli vaaditaan oikeutta tuomitsemaan vastaajan suorittamaan tietty asia kantajalle eli asetetaan hänelle suoritusvelvollisuus. Vastaaja voidaan tuomita myös pidättymään jostakin (kieltokanne), tai hänet velvoitetaan sietämään jotakin.
Vahvistuskanteella kantaja pyytää tuomioistuimen vahvistusta sille, että hänellä on jokin oikeus vastaajaan nähden.
Laihakin sopu on parempi kuin pitkä riita
Testamentti- ja perinnönjakokanteiden käsittely tuomioistuimessa kestää hyvin kauan. Kun ihmisten elinikä on kasvanut, moni perillinen on yli 60-vuotias. Kun perinnönjakoriita pitkittyy, moni ei ehdi käyttää perintönä saatua varallisuutta kovin kauan, kun aikaa kuluu riitelyyn.
Viimeiset korkeimman oikeuden ratkaisemat kysymykset ovat koskeneet perinnönjakoja, joissa perinnönjako on alkanut todennäköisesti yli viisi vuotta sitten. Perintöä ei voi jakaa perillisille ennen kuin perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi.
Siksi voi perustellusti sanoa, että sovinto on monesti onnistuneempi ratkaisu kuin pitkällinen riita. Jokainen voi itse varautua mahdollisimman selkeällä testamentilla ja muilla mahdollisilla asiakirjoilla siihen, että oman perinnönjaon toteuttamisesta tulisi mahdollisimman vähän riitoja.
B| Muut testamenttikanteet
Seuraavat mainitut väitteet ja riidat koskevat asioita, jotka kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä tai -jakaja voi ratkaista omassa ratkaisussaan. Jos pesänjakajaa ei ole haettu, asioista tulee nostaa kanne tuomioistuimessa testamentin saajaa vastaan.
Vaikka ratkaisun tekisi pesänselvittäjä tai -jakaja, hänelle voi esittää vaatimusten tueksi samantasoisen näytön kuin tuomioistuimelle.
1 Tulkintakanne
Testamentin tulkintakanne ei ole varsinaisesti määräaikaan sidottu kanne. Muut testamenttikanteet on nostettava kohtuullisessa ajassa testamentin ja kanneperusteen tiedoksi saannista.
Testamentin tulkintakanteita voi nostaa esimerkiksi seuraavista asioista, mutta kuten aiemmin on todettu, samoista asioista voi esittää väitteitä myös pesänjakajan ratkaistavaksi:
Testamentin sisältö on epäselvä: Tarkoitetaanko testamentissa omistusoikeutta vai käyttöoikeutta? Tarkoittaako ”kaikki irtaimisto” pelkkää koti-irtaimistoa vai myös esimerkiksi arvokasta taideirtaimistoa? Tarkoittavatko ”kaikki rahavarat” vain rahavaroja vai myös arvo-osuuksia pankin arvo-osuustilillä, mihin rahavaroja ei ollut sijoitettu testamentin tekohetkellä?
Testamentin tarkoitus on epäselvä: väitetään, että testamentin tekijän tarkoitus on erilainen kuin testamentin sanamuoto.
Testamentin saajien piiri on epäselvä: ”Omaisuuteni jaetaan tasan kaikkien perillisteni kesken.” Soveltamishetkellä joku rintaperillisistä on kuollut, ja hänen sijallaan ovat hänen lapsensa. Onko tarkoitettu, että jokainen saaja saa saman osuuden vai että omaisuus jaetaan sukuhaaroittain tasan?
Testamentissa on erheellinen ilmaisu: testamentissa on yksilöity saajalle rakentamaton tontti kiinteistötunnuksin, vaikka muutoin testamentista käy ilmi, että saajalle on tarkoitettu rakennettu kesämökkitila.
2 Vahvistuskanne
Vahvistuskanteella perillinen voi vahvistaa esimerkiksi sen, onko hän perillisasemassa perittävän jälkeen.
Esimerkki perinnöttömäksi tehty perillinen haluaa riitauttaa sen, onko perittävällä ollut oikeus tehdä hänet perinnöttömäksi. Kanne ei ole sidottu erityiseen määräaikaan. Kanne on kuitenkin nostettava kohtuullisessa ajassa.
3 Ineksistenssikanne
Ineksistenssikanne on kanne siitä, ettei testamenttia todellisuudessa ole lainkaan olemassa.
Jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai testamentti on väärennetty, todellista tahtoa testamentin tekemiseen ei ole ollut, eikä silloin ole pätevää testamenttiakaan. Kanteen perusteena voi olla myös väitetty suullisesti tehty testamentti tai kesken jäänyt testamentti.
Inekstitenssikannetta ei ole sidottu määräaikaan.
Jos joku väärentää toisen testamentin ja käyttää sitä hyödykseen, kyseessä on rikoslaissa tarkoitettu törkeä väärennös, josta on säädetty rangaistukseksi neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta. Myös väärennyksen yritys on rangaistava.
4 Tehottomuuskanne
Tehottomuuskanteessa väitetään esimerkiksi, että testamentin tekijä on tehnyt testamentin omaisuudesta, jonka omistaja hän ei ole ollut. Kantajana voi olla esimerkiksi henkilö, joka väittää olevansa omaisuuden oikea omistaja. Myös ensiksi kuolleen puolison perilliset voivat nostaa kanteen ja vaatia testamentin julistamista tehottomaksi, jos testamentilla on määrätty ensiksi kuolleelle puolisolle kuuluneesta omaisuudesta.
Testamentin tehokkuudella voi olla merkitystä myös perillisen velkojalle, lesken uudelle puolisolle ja joskus testamentin saajankin velkojalle. Heidän kanteitaan ei voi ratkaista pesänselvityksessä, koska he eivät ole osallisia pesänselvityksessä ja perinnönjaossa.
Testamentin tehottomuus voi liittyä myös johonkin testamenttiehtoon tai aikamääräykseen. Tehottomuus voi koskea myös vain osaa testamentista, jolloin koko testamentti ei ole tehoton. Lykkäävä ehto voi taas siirtää oikeusvaikutuksia myöhemmäksi.
5 Peruuttamiskanne
Joku voi väittää, että löydetty alkuperäinen testamentti on tosiasiassa peruutettu.
Esimerkki-tapaus 1
KYSYMYS Mitä kannemahdollisuuksia osapuolilla oli?
Eeva antoi testamentin tiedoksi Helenalle. Helenan tuli nostaa perintökaaren 13 luvun 1 §:n mukainen testamentin moitekanne tuomioistuimessa kuuden kuukauden kuluessa testamentin virallisesta tiedoksisaannista.
Testamenttia ei annettu virallisesti tiedoksi Leenalle, koska hän ei ollut kuolinpesän osakas. Hän ei myöskään voinut nostaa perintökaaren 13 luvun 1 §:n nojalla testamentin moitekannetta testamenttia vastaan. Leena saattoi nostaa käräjäoikeudessa kanteen väittäen, ettei Eerolla ole ollut todellista testamenttaustahtoa jälkimmäisen testamentin tekemiseen.
Jos kuolinpesään haetaan pesänjakaja, pesänjakaja voi ratkaista Leenan väitteen, mutta ei Helenan väitettä.
Pesänjakaja ei pysty ryhtymään varsinaisiin perinnönjakotoimiin ennen kuin testamenttikanteet on ratkaistu lainvoimaisesti tuomioistuimessa.
Jos Helena voittaa juttunsa, se koituu myös Leenan hyväksi. Tällöin Leenan tulee antaa aiempi testamentti todisteellisesti tiedoksi Helenalle ja Eevalle. Heillä on silloin oikeus moittia kyseistä testamenttia kuuden kuukauden kuluessa testamentin virallisesta tiedoksiannosta.
Jos omaisuus jaetaan aiemman testamentin mukaisesti, Leena saa käyttöoikeuden viimeiseen yhteiseen asuntoon, ja omistusoikeus Eeron omaisuuteen jakautuu puoliksi Helenan ja Eevan kesken.
Saako jälkimmäisen testamentin mitätöityä?
● Eero oli tehnyt eläessään kaksi testamenttia. Aiempi keskinäinen testamentti oli tehty hänen pitkäaikaiselle avopuolisolleen Leenalle. Testamentissa avopuolisot olivat antaneet toisilleen elinikäisen hallintaoikeuden heidän yhdessä omistamaansa silloiseen kotiinsa, jossa Leena Eeron kuollessa asui. Eero itse oli joutunut joitakin vuosia sitten palvelutaloon. Suhde Leenaan ei ollut päättynyt. Jälkimmäinen testamentti kumosi aiemman testamentin. Siinä oli määrätty, että toinen lapsista, Helena, saa vain lakiosan ja toinen, Eeva, perii muun omaisuuden. Jälkimmäinen testamentti tuli täytenä yllätyksenä Helenalle ja Leenalle.
Eeron kuoltua osapuolet riitaantuivat. He esittivät seuraavia väitteitä:
Eeva vetosi myöhemmin tehtyyn testamenttiin. Hänen mielestään aiempi testamentti oli kumottu ja viimeisin testamentti oli pätevä. Vaikka Eero asui palvelutalossa ja oli hieman dementoitunut, hänellä oli kuitenkin testamentin tekemiseen vaadittava kelpoisuus. Eeva halusi koko omaisuuden itselleen ja halusi myös myydä Eeron osuuden asunnosta, jossa Leena tällä hetkellä asui.
Helena piti viimeistä testamenttia mitättömänä katsoen, ettei Eero ollut enää kelpoinen tekemään testamenttia. Hänen mielestään Eeva oli vaikuttanut testamentin tekemiseen viemällä testamentin todistajat itse palvelutaloon Eeron luokse.
Leena väitti myös, ettei myöhäisempi testamentti ollut pätevä, koska Eero ei ollut testamenttia tehdessään enää kykeneväinen tekemään sitä, vaan häneen oli vaikutettu vahvasti. Leena ja Eero olivat pariskunta Eeron kuolemaan saakka, ja Leena oli varma, ettei Eero olisi tietoisesti jättänyt häntä ilman kotia.
KYSYMYS Mitä kannemahdollisuuksia osapuolilla oli?
Eeva antoi testamentin tiedoksi Helenalle. Helenan tuli nostaa perintökaaren 13 luvun 1 §:n mukainen testamentin moitekanne tuomioistuimessa kuuden kuukauden kuluessa testamentin virallisesta tiedoksisaannista.
Testamenttia ei annettu virallisesti tiedoksi Leenalle, koska hän ei ollut kuolinpesän osakas. Hän ei myöskään voinut nostaa perintökaaren 13 luvun 1 §:n nojalla testamentin moitekannetta testamenttia vastaan. Leena saattoi nostaa käräjäoikeudessa kanteen väittäen, ettei Eerolla ole ollut todellista testamenttaustahtoa jälkimmäisen testamentin tekemiseen.
Jos kuolinpesään haetaan pesänjakaja, pesänjakaja voi ratkaista Leenan väitteen, mutta ei Helenan väitettä.
Pesänjakaja ei pysty ryhtymään varsinaisiin perinnönjakotoimiin ennen kuin testamenttikanteet on ratkaistu lainvoimaisesti tuomioistuimessa.
Jos Helena voittaa juttunsa, se koituu myös Leenan hyväksi. Tällöin Leenan tulee antaa aiempi testamentti todisteellisesti tiedoksi Helenalle ja Eevalle. Heillä on silloin oikeus moittia kyseistä testamenttia kuuden kuukauden kuluessa testamentin virallisesta tiedoksiannosta.
Jos omaisuus jaetaan aiemman testamentin mukaisesti, Leena saa käyttöoikeuden viimeiseen yhteiseen asuntoon, ja omistusoikeus Eeron omaisuuteen jakautuu puoliksi Helenan ja Eevan kesken.
C|Pesänselvittäjän ja -jakajan rooli riitojen ratkaisijana
Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä ja pesänjakaja, he pystyvät ratkaisemaan monet testamenttiin liittyvät erimielisyydet. Perillisen nostama testamentin moitekanne on kuitenkin aina ratkaistava tuomioistuimessa.
1 Mitä tekee pesänselvittäjä?
Pesänselvittäjän tehtävänä on selvittää, mitä kuolinpesään kuuluu. Tähän kuuluu muun muassa maksaa kuolinpesän velat ja toteuttaa lain mukaiset testamentissa määrätyt legaatit eli erityiset testamenttimääräykset. Pesänselvittäjä voi näin ollen ratkaista myös testamentin tulkintaa ja testamentin pätevyyttä koskevia väitteitä silloin, kun ne kuuluvat hänen ratkaistavinaan oleviin asioihin. Testamentin saajalla ei ole oikeutta nostaa erillistä testamentin tulkintakannetta pesänselvityksen kestäessä, ellei pesänselvittäjä toimituksen kuluessa tee erillistä osoitusta asianosaisille nostaa kanne tietystä asiasta.
Suotavampaa on, että pesänjakaja tekee ratkaisun testamentin tulkinnasta, koska pesänjakajan ratkaisusta on kuuden kuukauden moiteaika.
2 Mitä tekee pesänjakaja ?
Pesänjakajan on ratkaistava kaikki ne asiat, joita laissa ei erikseen ole uskottu tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Esimerkiksi edellä selostetut väitteet testamentin peruuttamisesta, ineksistenssiväitteet sekä erilaiset kompetenssin eli toimivallan ylitystä koskevat väitteet ovat pesänjakajan ratkaistavia.
Oikeuskirjallisuudessa on sanottu osuvasti, että välillä raja pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävien välillä on veteen piirretty viiva. Toisinaan kunkin tapauksen yksityiskohdista selviää se, ratkaiseeko riidan pesänselvittäjä vai -pesänjakaja.
3 Valittaminen pesäselvittäjän ja -jakajan ratkaisuista
Pesänselvittäjän ratkaisuja voi moittia pesänselvittäjän hallinnosta tehdyllä moitekanteella. Kanneaika on kolme vuotta siitä, kun pesänselvittäjä on antanut osakkaille tilityksen tekemistään toimista. Koska moiteaika pesänselvittäjän ratkaisuista on niin pitkä, pesänselvittäjä saattaa antaa moiteohjauksen jostakin tietystä yksittäisestä asiasta, jolloin tuosta asiasta täytyy kanne nostaa lyhyemmässä pesänselvittäjän osoittamassa ajassa. Kanne nostetaan pesänselvittäjää vastaan, jos katsoo, että pesänselvittäjän toimet ovat aiheuttaneet kuolinpesälle tai osakkaalle itselleen vahinkoa. Pesänselvittäjä voi osoittaa osakkaat moittimaan tekemäänsä ratkaisua myös lyhyessä määräajassa, koska muutoin toimitus saattaa tarpeettomasti pitkittyä.
Myös pesänjakajan ratkaisuja voi moittia moitekanteella, joka nostetaan toisia asianosaisia vastaan kuuden kuukauden kuluessa pesänjakajan ratkaisun antamisesta.
4 Perinnönjaon moitekanne
Perinnönjaon moitekanne nostetaan muita kuolinpesän osakkaita vastaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun pesänjakaja on tehnyt ratkaisunsa perinnönjaosta.
Perinnönjaon moitekanteessa voi vaatia muutettavaksi ratkaisuja, joita pesänjakaja on ratkaisussaan tehnyt. Myös perinnönjakoprosessissa voidaan kuulla todistajia ja ottaa vastaan todistelua. Sama todistelu voidaan joutua esittämään myös tuomioistuimessa ainakin siltä osin kuin asiat ovat jääneet riitaisiksi.
Tuomioistuin voi korjata perinnönjaon itse tai palauttaa perinnönjaon takaisin pesänjakajalle korjattavaksi.
Moiteprosessin oikeudenkäyntikuluista vastaavat ensikädessä asianosaiset itse. Hävinnyt osapuoli velvoitetaan yleensä korvaamaan voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Pesänjakaja ei osallistu moiteprosessiin kuin korkeintaan kuultavana, jos hänen kuulemistaan pidetään tarpeellisena.
5 Kunnianloukkauskanteet tai muut asiat
Pesänselvityksen ja perinnönjaon yhteydessä voi joutua tuomaan esiin sellaisia seikkoja, jotka joku kokee kunniaansa loukkaaviksi. Tällaisiakaan asioita ei saa tuoda esiin tarpeettomasti ja ilman asiayhteyttä. Muutoin tilanne voi johtaa pahimmillaan siihen, että loukattu osapuoli voi tehdä poliisille tutkintailmoituksen mahdollisesta kunnianloukkauksesta.
6 Muut rikosoikeudelliset kanteet
Pesänselvityksen ja perinnönjaon yhteydessä voi käydä ilmi, että vainajan varoja on nostettu tai hävitetty oikeudettomasti. Tällöin kuolinpesän osakas voi tehdä tutkintailmoituksen poliisille mahdollisista väärinkäytöksistä. Jos tutkinta johtaa syytteeseen, kuolinpesä voi olla asianomistajana rikosprosessissa ja vaatia siinä vahingonkorvausta aiheuttajalta.
Esimerkki-tapaus 2
Missä ajassa moitekanne on nostettava?
● Isä oli tehnyt testamentin, jossa oli määrätty suurin osa omaisuudesta eräälle hyväntekeväisyyssäätiölle. Risto ainoana lapsena sai ainoastaan lakiosan jäämistöstä. Risto ei nostanut testamentin moitekannetta. Vasta vuoden päästä testamentin tiedoksiannosta Risto sai kuulla, että testamentin todistajat eivät tosiasiassa olleetkaan läsnä testamenttia allekirjoitettaessa. He eivät tienneet, oliko isä tosiasiassa allekirjoittanut testamentin vai ei.
KYSYMYS Pystyikö Risto vielä nostamaan testamentin moitekanteen säätiötä vastaan?
Määräaika lakimääräisen testamentin moitekanteen nostamiselle on ehdoton. PK 13 luvun 1 §:n mukaista testamentin moitekannetta ei voinut enää nostaa, koska kuuden kuukauden määräaika oli jo kulunut.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.