Artikkeli

Yhteismökki – onni vai riesa?

Monella perheellä on käytössään oma tai suvun yhteinen kesämökki. Vaikka siellä on aiemmin vietetty yhdessä lukemattomat onnelliset kesät, mökin yhteiskäytössä saattaa onni ruveta säröilemään.

Vaik­ka iso­van­hem­mat tai van­hem­mat us­ko­vat las­ten pär­jää­vän kes­ke­nään, ku­vio muut­tuu, kun sii­hen tu­lee li­sää ih­mi­siä: avio- ja avo­puo­li­soi­ta, uu­sia kump­pa­nei­ta. Joil­le­kin tu­lee ero, joku yh­tei­so­mis­ta­jis­ta tai hä­nen puo­li­son­sa kuo­lee. Sil­loin asi­at mut­kis­tu­vat. Mitä yh­tei­so­mis­ta­juus tar­koit­taa ja voi­ko sen han­ka­luuk­sia vält­tää?

Useim­mi­ten puo­li­sot os­ta­vat mö­kin yh­des­sä. Omis­ta­jien mää­rä voi kas­vaa esi­mer­kik­si toi­sen kuol­les­sa, jol­loin van­hem­man osuu­den pe­ri­vät hä­nen lap­sen­sa, el­lei tes­ta­men­tis­ta muu­ta joh­du.

Luon­nol­li­ses­ti ket­kä ta­han­sa voi­vat os­taa mö­kin suo­raan yh­tei­so­mis­tuk­seen.

1|Kuka saa käyt­tää yh­teis­tä mök­kiä, kuka sau­naa?

Jo­kai­sel­la yh­tei­so­mis­ta­jal­la on oi­keus käyt­tää mök­ki­kiin­teis­tön kaik­kia alu­ei­ta ja ra­ken­nuk­sia. Mää­rä­o­sa ei koh­den­na omis­tus­ oi­keut­ta kiin­teis­tön tiet­tyyn alu­ee­seen tai ra­ken­nuk­seen. Tätä tar­koi­tus­ta var­ten on mah­dol­lis­ta teh­dä yh­tei­so­mis­ta­jien kes­ken hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus. Ta­va­no­mai­sel­la ke­sä­mök­ki­kiin­teis­töl­lä on kui­ten­kin har­voin niin pal­jon ra­ken­nuk­sia, et­tä nii­den käyt­töä voi­tai­siin hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­sel­la ja­kaa.

2|Mikä on hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus?

Hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­sel­la so­vi­taan, mi­hin kiin­teis­tön osaan yh­tei­so­mis­ta­jan omis­tu­so­suus koh­dis­tuu. Jos hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus kir­ja­taan kä­rä­jä­oi­keu­des­sa, se si­too myös kol­man­sia osa­puo­lia. Ja­ko­so­pi­muk­seen tu­lee ot­taa kaik­ki yh­tei­so­mis­ta­jien oi­keu­det ja vel­vol­li­suu­det sekä mai­nin­ta me­net­te­lys­tä sil­loin, jos yh­tei­so­mis­tus pu­re­taan. Voi­mas­sa ole­va hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus voi es­tää koko kiin­teis­tön myyn­nin yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­sek­si.

3|Kuka saa päät­tää yh­teis­tä mök­kiä kos­ke­vis­ta asi­ois­ta?

Koko kiin­teis­töä kos­ke­vaan oi­keus­toi­meen tai toi­men­pi­tee­seen saa­vat yh­tei­so­mis­ta­jat pää­sään­töi­ses­ti ryh­tyä vain yh­des­sä. Mui­den suos­tu­mus on myös riit­tä­vä. Poik­keuk­sel­li­ses­ti yh­teis­omis­ta­ja saa yk­sin ryh­tyä toi­men­pi­tee­seen, joka on vält­tä­mä­tön omai­suu­den säi­lyt­tä­mis­tä, tur­vaa­mis­ta tai ta­va­no­mais­ta käyt­tä­mis­tä var­ten, jos toi­men­pi­de ei voi odot­taa mui­den hy­väk­syn­tää. Täl­lai­sia voi­vat ol­la esi­mer­kik­si yl­lät­tä­vän ve­si­va­hin­gon kor­jaus­toi­met. Kii­reet­tö­miin re­mont­tei­hin ei saa ryh­tyä il­man mui­den osak­kai­den lu­paa. Jos sel­lai­sen aloit­taa, ot­taa ris­kin sii­tä, et­tei­vät muut osak­kaat osal­lis­tu sen kus­tan­nuk­siin.

 4| Saa­ko käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä hy­vi­tys­tä?

Lain mu­kaan jo­kai­sel­la omis­ta­jal­la on oi­keus käyt­tää mök­kiä. Jos joku osak­kais­ta ei käy­tä tätä mah­dol­li­suut­ta hy­väk­seen, hä­nel­lä ei ole oi­keut­ta vaa­tia hy­vi­tys­tä muil­ta osak­kail­ta. Omis­ta­jat voi­vat luon­nol­li­ses­ti so­pia täl­lai­ses­ta, mut­ta har­vem­min näin teh­dään.

5|Kuka vas­taa yh­teis­mö­kin ku­luis­ta?

Ku­luis­ta vas­taa­vat yh­tei­so­mis­ta­jat omis­tus­suh­tei­den­sa mu­kai­ses­ti. Suo­ra­nai­sis­ta käyt­tö­ku­luis­ta vas­taa se, joka omai­suut­ta käyt­tää. Vält­tä­mät­tö­mis­tä kor­jaus­kus­tan­nuk­sis­ta yh­teis­omis­ta­jat vas­taa­vat omis­tus­suh­tei­den­sa mu­kai­ses­ti.

Re­mon­teis­ta pi­tää so­pia yh­des­sä. Jos joku on päät­tä­nyt ar­voa pa­ran­ta­vis­ta, mut­ta ei vält­tä­mät­tö­mis­tä re­mon­teis­ta yk­sin, muut omis­ta­jat voi­vat kiel­täy­tyä osal­lis­tu­mas­ta kus­tan­nuk­siin. Lo­pul­li­seen rat­kai­suun rii­ta­ti­lan­tees­sa vai­kut­taa tie­tys­ti se, vä­hen­tää­kö kor­jaus ke­sä­mö­kin vält­tä­mät­tö­miä kun­nos­tus­ku­lu­ja olen­nai­ses­ti tu­le­vai­suu­des­sa.

Jos kor­jauk­set pal­ve­le­vat vain yh­den omis­ta­jan etua, ei­kä niis­tä ole yh­des­sä so­vit­tu, kus­tan­nuk­sia on han­ka­la siir­tää mui­den omis­ta­jien vas­tat­ta­vak­si.

 6|Mitä jos joku lais­taa ku­luis­ta?

Osa ku­luis­ta, esi­mer­kik­si kiin­teis­tö­vero, osoi­te­taan suo­raan mää­rä­o­san omis­ta­jal­le. Täl­lais­ta mak­sua ei tar­vit­se ja­kaa. Va­kuu­tus-, tie-, jäte- ja säh­kö­las­kut tu­le­vat yleen­sä yh­te­nä las­ku­na koko ke­sä­mö­kil­le.

Jos joku osak­kais­ta ei mak­sa omaa osuut­taan, mui­den osak­kai­den tu­lee mak­saa se en­si vai­hees­sa hä­nen puo­les­taan. Jos asia ei muu­toin rat­kea, ku­lu­ja voi ha­kea vel­ko­mus­kan­teel­la kä­rä­jä­oi­keu­des­sa tai vaa­tia otet­ta­vak­si huo­mi­oon yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­sen yh­tey­des­sä.

7|Mi­ten ja mil­loin yh­teis­mök­kiä saa käyt­tää?

Lain mu­kaan kai­kil­la yh­tei­so­mis­ta­jil­la on oi­keus käyt­tää yh­teis­tä omai­suut­ta. Tämä ai­heut­taa on­gel­mia, kos­ka mo­nes­ti ke­sä­mök­kiä ei voi käyt­tää mon­ta per­het­tä yh­tä ai­kaa. Jär­ke­vää oli­si sil­loin so­pia ke­sä­mö­kin käyt­tö­vuo­rot, jol­loin jo­kai­nen sai­si käyt­tää yh­tei­so­mai­suut­ta vuo­rol­laan.

8|Min­kä­lai­nen vuo­ro­lis­ta on oi­keu­den­mu­kai­nen?

Suo­sit­tu lo­ma­kau­si on ju­han­nuk­ses­ta elo­kuun puo­li­vä­liin. On oi­keu­den­mu­kais­ta, jos vuo­ro­lis­ta kier­tää si­ten, et­tä kaik­ki saa­vat esi­mer­kik­si vuo­ro­vuo­sin kah­den vii­kon yh­te­näi­sen loma-ajan ke­sä­mö­kil­lä, ja lo­ma­jak­so kier­tää vuo­sit­tain eteen­päin.

9|Voi­ko osuu­ten­sa myy­dä mui­ta kuu­le­mat­ta?

Yh­tei­so­mis­ta­jal­la on oi­keus mui­ta osak­kai­ta kuu­le­mat­ta myy­dä oma osuu­ten­sa kiin­teis­tös­tä. Täl­löin on ky­sees­sä kiin­teis­tö­o­san kaup­pa, esi­mer­kik­si kol­ma­so­sa kiin­teis­tös­tä.

10|Mitä on­gel­mia kaup­paan voi liit­tyä?

Ei ole help­poa löy­tää ul­ko­puo­lis­ta os­ta­jaa, joka on val­mis os­ta­maan osuu­den yh­tei­so­mis­tuk­ses­sa ole­vas­ta mö­kis­tä. Hel­poin­ta on, et­tä os­ta­ja löy­tyi­si mui­den yh­tei­so­mis­ta­jien jou­kos­ta. Yh­tei­so­mis­ta­ja voi mui­ta omis­ta­jia kuu­le­mat­ta myy­dä osuu­ten­sa vaik­ka vain yh­del­le yh­tei­so­mis­ta­jis­ta. Jos kiin­teis­tö on niin suu­ri, et­tä kaa­va mah­dol­lis­taa sen ja­ka­mi­sen kul­le­kin yh­teis­omis­ta­jal­le kun­kin osuut­ta vas­taa­vak­si ra­ken­nus­kel­poi­sek­si mää­rä­a­lak­si, kiin­teis­tös­tä voi­daan hal­koa jo­kai­sel­le oma osuus tai so­pia mää­rä­a­loit­tain teh­tä­väs­tä loh­ko­mi­ses­ta. Useim­mil­la suo­ma­lai­sil­la ke­sä­mö­keil­lä tämä ei ole kaa­voi­tus- ja ra­ken­nus­mää­räys­ten vuok­si mah­dol­lis­ta.

11|Jos os­ta­jaa ei löy­dy, mut­ta osuu­des­ta ha­lu­aa sil­ti eroon?

Yh­tei­so­mis­ta­ja voi ha­kea kä­rä­jä­oi­keu­des­ta us­kot­tua mies­tä hoi­ta­maan yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­sen. Us­kot­tu mies yrit­tää löy­tää rat­kai­sua yh­tei­so­mis­ta­jien kes­ken ja jos se ei on­nis­tu, vii­mei­se­nä vaih­to­eh­to­na voi ol­la koko kiin­teis­tön myy­mi­nen. Jos omis­ta­jien kes­ken on teh­ty hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus, se voi kui­ten­kin es­tää koko kiin­teis­tön myyn­nin ul­ko­po­li­sel­le. ●

 

Esi­merk­ki-ta­paus

Mi­ten ja­e­taan rii­tai­sa mök­ki­pe­rin­tö?

Kai­kil­la oli tun­ne, et­tä mök­ki oli ol­lut Vir­tas­ten per­hees­sä ai­na. Sen omis­ti­vat äi­ti ja isä puo­li­o­suuk­sin. Isä kuo­li 65-vuo­ti­aa­na. Isän osuu­den pe­ri­vät lap­set Pek­ka ja Tuu­la puo­li­o­suuk­sin ja puo­let jäi les­ken omis­tuk­seen. Kuo­lin­pe­sää ei vi­ral­li­ses­ti ja­et­tu.

Äi­ti ei pär­jän­nyt yk­sin mö­kil­lä. Hän kävi siel­lä yh­des­sä Pe­kan per­heen kans­sa. Mök­ki jäi käy­tän­nös­sä Pe­kan per­heen hal­lin­taan, kun Tuu­la muut­ti ul­ko­mail­le. Tuu­la ja Pek­ka rii­taan­tui­vat mö­kin re­mon­toi­mi­ses­ta, käyt­tä­mi­ses­tä ja mak­su­jen mak­sa­mi­ses­ta, min­kä vuok­si Tuu­la ei käy­nyt ke­sä­mö­kil­lä enää edes Suo­mes­sa käy­des­sään.

Äi­din kuol­les­sa van­hem­pien omai­suu­des­ta oli jäl­jel­lä käy­tän­nös­sä enää ke­sä­mök­ki, kos­ka muut va­rat oli­vat ku­lu­neet äi­din hoi­to­ku­lui­hin sekä kiin­teis­tön me­noi­hin. Mo­lem­mat osak­kaat oli­vat sitä miel­tä, et­tä kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­tus ei ol­lut vaih­to­eh­to.

 Tuu­la vaa­tii kor­vaus­ta käyt­tö­hyö­dys­tä

● Tuu­la vaa­ti Pe­kal­ta hy­vi­tys­tä sii­tä, et­tä Pek­ka oli saa­nut käyt­tää kesä­mök­kiä yk­sin usei­den vuo­sien ajan. Hän kat­soi, et­tä Pek­ka oli saa­nut täs­sä en­nak­ko­pe­rin­tö­nä huo­mi­oi­ta­van hyö­dyn.

Tuu­la vaa­ti, et­tä ke­sä­mök­ki myy­dään ja saa­dut ra­ha­va­rat ja­e­taan. Tuu­lan mie­les­tä Pek­ka il­moit­ti ai­van lii­an al­hai­sen ar­von ke­sä­mö­kil­le.

Tuu­la ei muu­ten­kaan ha­lun­nut, et­tä Pek­ka saa kiin­teis­tön. Hän ei ha­lun­nut sitä it­se­kään.

 

 Pek­ka ha­lu­aa lu­nas­taa, ei myy­dä

● Pek­ka ha­lu­si mö­kin ko­ko­naan it­sel­leen ja oli val­mis lu­nas­ta­maan mö­kin Tuu­lal­ta. Pek­ka ei mis­sään ni­mes­sä hy­väk­sy­nyt mö­kin myyn­tiä ul­ko­puo­li­sel­le. Hän ha­lu­si kiin­teis­tön kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa it­sel­leen.

Pek­ka ha­lu­si Tuu­lal­ta ku­lu­kor­vaus­ta sii­tä, et­tä hän oli mak­sa­nut kaik­ki kiin­teis­tön ku­lut vuo­si­kau­sien ajan. Näi­hin ku­lui­hin si­säl­tyi­vät muun mu­as­sa kaik­ki säh­kö- ja jä­te­ku­lut, ka­ton uu­si­mi­nen 20 000 eu­rol­la sekä mö­kin lat­ti­a­lau­doi­tuk­sen vaih­ta­mi­nen 5 000 eu­rol­la.

Kos­ka pe­rin­nön­ja­os­ta ei pääs­ty so­pi­muk­seen, kuo­lin­pe­sään oli ha­et­ta­va pe­sän­ja­ka­ja.

Pe­sän­ja­ka­jan rat­kai­su­eh­do­tus

● On sel­vää, et­tä Pek­ka oli hyö­ty­nyt ke­sä­mö­kin käy­tös­tä. Tuu­lal­la oli­si ol­lut kui­ten­kin mah­dol­li­suus käyt­tää mök­kiä myös it­se, mut­ta hän päät­ti ol­la käyt­tä­mät­tä sitä. Pek­ka oli mak­sa­nut omas­ta käy­tös­tään ai­heu­tu­neet kus­tan­nuk­set ja on mah­dol­lis­ta­nut sen, et­tä myös äi­ti pys­tyi käy­mään mö­kil­lä.

Oi­keus­käy­tän­nös­sä täl­lais­ta ke­sä­mö­kin käyt­tö­hyö­tyä ei ole ta­val­li­ses­ti otet­tu huo­mi­oon en­nak­ko­pe­rin­tö­nä pe­rin­nön­ja­os­sa. Tuu­lan vaa­ti­mus ei me­nes­ty.

Mö­kin lu­nas­ta­mi­nen Pe­kan osuu­teen kuo­lin­pe­sän ul­ko­puo­li­sil­la va­roil­la on mah­dol­lis­ta vain sil­loin, jos kaik­ki kuo­lin­pe­sän osak­kaat hy­väk­sy­vät sen. Kos­ka Tuu­la vas­tus­taa kuo­lin­pe­sän ul­ko­puo­lis­ten va­ro­jen käyt­töä pe­rin­nön­ja­os­sa, Pe­kan lu­nas­tus­vaa­ti­mus ei me­nes­ty.

Jos Pek­ka ei hy­väk­sy va­paa­eh­tois­ta ke­sä­mö­kin myyn­tiä, pe­sän­ja­ka­jan on ha­et­ta­vaa kiin­teis­tön myyn­ti­lu­paa kä­rä­jä­oi­keu­des­ta. Sil­loin myyn­ti­lu­van saa pe­sän­ja­ka­ja.

Lu­van saa­tu­aan pe­sän­ja­ka­ja myy kiin­teis­töä jul­ki­ses­sa myyn­nis­sä. Pe­kal­la oli täl­löin mah­dol­li­suus os­taa kiin­teis­tö it­sel­leen, jol­loin hä­nen piti mak­saa koko kaup­pa­hin­ta sekä va­rain­siir­to­ve­ro koko sum­mas­ta.

Kun kuo­lin­pe­sä ja­e­taan kau­pan jäl­keen, mo­lem­mat pe­ri­vät kiin­teis­tön kau­pas­ta saa­tua ra­haa.

Ta­pauk­ses­ta il­me­nee, et­tä kiin­teis­tön lu­nas­tuk­ses­ta oli­si ol­lut pal­jon jär­ke­väm­pää so­pia Pe­kan ja Tuu­lan kes­ken. Sil­loin oli­si sääs­tet­ty kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän palk­kio, Pe­kan ei oli­si tul­lut mak­saa va­rain­siir­to­ve­roa koko kaup­pa­sum­mas­ta, vaan ai­no­as­taan lu­nas­tus­sum­mas­ta ja pe­sän­ja­ka­jan ku­lut oli­si­vat ol­leet pal­jon pie­nem­mät vä­häi­sem­män työ­mää­rän ta­kia.

Pek­ka oli käyt­tä­nyt ke­sä­mök­kiä yk­sin, min­kä vuok­si oli oi­kein, et­tä hän vas­ta­si myös mö­kin käyt­tö­ku­luis­ta. Ka­ton kor­jaus oli ol­lut vält­tä­mä­tön toi­mi kiin­teis­tön ar­von säi­lyt­tä­mi­sek­si. Täs­tä kor­jauk­ses­ta Pek­ka sai hy­vi­tys­tä pe­rin­nön­ja­os­sa. Lat­ti­a­lau­doi­tuk­sen uu­si­mi­nen oli sitä vas­toin ol­lut pel­käs­tään si­sus­tuk­sel­li­nen toi­mi, mis­tä Pek­ka vas­ta­si it­se, kos­ka ei ol­lut so­pi­nut asi­as­ta Tuu­lan kans­sa etu­kä­teen.

 

Ja­ka­ma­ton kuo­lin­pe­sä ke­sä­mö­kin omis­ta­ja­na

● Ke­sä­mök­ki voi kuu­lua ja­ka­mat­to­maan kuo­lin­pe­sään esi­mer­kik­si sil­loin, kun mök­ki on ol­lut van­hem­pien ni­mis­sä ja toi­nen van­hem­mis­ta kuo­lee. Jos en­sik­si kuol­leel­la van­hem­mal­la oli lap­sia ja tes­ta­men­tis­ta ei muu­ta joh­du, en­sik­si kuol­leen osuu­den pe­ri­vät rin­ta­pe­ril­li­set, toi­sen osuu­den omis­taa les­ki. Useim­mi­ten ke­sä­mök­ki jää les­ken ja kuo­lin­pe­sän yh­tei­so­mis­tuk­seen.

 Saa­ko osuu­ten­sa ero­tet­tua kiin­teis­tös­tä?

Kul­la­kin osak­kaal­la on oi­keus myy­dä oma pe­rin­tö­o­suu­ten­sa jol­le­kin muul­le kuo­lin­pe­sän osak­kaal­le. Sil­loin kuo­lin­pe­sä­o­suus si­säl­tää osuu­den myös kiin­teis­töön. Näin kui­ten­kin teh­dään har­voin, vaan py­ri­tään pää­se­mään so­pi­muk­seen pe­rin­nön­ja­os­ta kuo­lin­pe­säs­sä. Jos so­pi­mus­ta ei syn­ny, jo­kai­sel­la osak­kaal­la on oi­keus ha­kea pe­sän­ja­ka­jaa te­ke­mään pe­rin­nön­ja­ko kuo­lin­pe­säs­sä.

Pe­rin­nön­ja­ko voi­daan teh­dä niin, et­tä joku osak­kais­ta ot­taa ke­sä­mö­kin ja joku toi­nen muu­ta omai­suut­ta. Vie­rei­sel­lä si­vul­la on esi­merk­ki ti­lan­tees­ta, jos­sa pe­säs­sä ei ole muu­ta ja­et­ta­vaa omai­suut­ta kuin ke­sä­mök­ki.

Pe­sän­ja­ka­ja voi ja­kaa kiin­teis­tön mää­rä­o­suuk­siin osak­kail­le. Sil­loin osuu­ten­sa voi myy­dä tai saa­da ero­te­tuk­si ku­ten edel­lä on esi­tet­ty nor­maa­lin yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­ses­sa.

Yleen­sä pe­sän­ja­ka­ja ei val­lit­se­van oi­keus­käy­tän­nön no­jal­la kui­ten­kaan tee näin, el­lei­vät osak­kaat niin sovi. Ke­sä­mö­kin ja­ka­mi­nen pie­niin osuuk­siin osak­kail­le, jot­ka ei­vät ha­lua osuut­ta omis­taa, ei ole jär­ke­vää. Se joh­tai­si vain yli­mää­räi­siin kus­tan­nuk­siin, kun yh­teis­omis­tus pu­ret­tai­siin mah­dol­li­ses­ti myö­hem­min us­ko­tun mie­hen joh­dol­la. Täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa pe­sän­ja­ka­ja ha­ki­si kiin­teis­töl­le myyn­ti­lu­paa esi­merk­ki­ta­pauk­sen mu­kai­ses­ti.

Voi­vat­ko van­hem­mat päät­tää?

Van­hem­mat voi­vat jo eli­nai­ka­naan lah­joit­taa tai myy­dä ke­sä­mö­kin jol­le­kin lap­sis­taan tai täy­sin ul­ko­puo­li­sel­le. Se yleen­sä sel­kiyt­tää asi­oi­ta. Pe­rin­tö­oi­keu­del­li­sia rii­to­ja voi ai­heut­taa las­ten epä­ta­sa­puo­li­nen koh­te­lu, jos yk­si saa ke­sä­mö­kin ja vas­taa­vaa etua ei ole an­net­ta­vis­sa muil­le lap­sil­le.

Voi­ko ke­sä­mö­kis­tä teh­dä tes­ta­men­tin?

Ke­sä­mö­kin omis­ta­ja voi mää­rä­tä tes­ta­men­tis­saan, ke­nel­le kiin­teis­tö me­nee hä­nen jäl­keen­sä. Omis­ta­ja voi myös mää­rä­tä hal­lin­ta­oi­keu­den toi­sel­le hen­ki­löl­le ja omis­tu­soi­keu­den toi­sel­le. Sil­loin­kin täy­tyy ot­taa huo­mi­oon rin­ta­pe­ril­lis­ten la­ki­o­sa­suo­ja­sään­nök­set: tes­ta­ment­ti ei saa lou­ka­ta rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keut­ta la­ki­o­saan. Tes­ta­men­tis­sa voi toki mää­rä­tä, et­tä tes­ta­men­tin saa­jal­la on oi­keus mak­saa rin­ta­pe­ril­lis­ten la­ki­o­sa ra­ha­na. ●

 

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

6/2014

Lue Myös