Artikkeli

Testamentti ja perinnönjako

Jutussa olevat keksityt esimerkit kuvaavat tilanteita ja oikeudellisia ongelmia, joita testamentin yhteydessä voi ilmetä.

ESI­MERK­KI­TA­PAUS 1

VEL­KAI­NEN PE­RIL­LI­NEN HA­LU­SI LUO­PUA TES­TA­MEN­TIS­TA

◗ KY­SY­MYS: Ka­le­vil­la oli kol­me las­ta. Hän oli teh­nyt täy­den omis­tu­soi­keus­tes­ta­men­tin po­jal­leen Te­rol­le jät­tä­en kak­si muu­ta las­ta huo­mi­oi­mat­ta tes­ta­men­tis­saan. Ka­le­vin kuol­les­sa Te­ron yri­tys oli men­nyt kon­kurs­siin, ja hä­nel­lä oli suu­ret ulo­sot­to­ve­lat.

Tero ei ha­lun­nut, et­tä Ka­le­vin omai­suus me­ni­si hä­nen yri­tys­vel­koi­hin­sa, vaan et­tä Ka­le­vin omai­suus me­ni­si hä­nen po­jal­leen Mi­rol­le. Oli­ko tämä mah­dol­lis­ta? Mi­ten Ka­le­vin omai­suus ja­kau­tui?

VAS­TAUS: Te­ron on mah­dol­lis­ta PK 17:2a §:n mu­kai­ses­ti kir­jal­li­ses­ti il­moit­taa kuo­lin­pe­säl­le, et­tei hän ota tes­ta­ment­tia vas­taan ja et­tä hän luo­puu pe­rin­nös­tä isän­sä jäl­keen. Pe­rin­nös­tä­luo­pu­mi­sil­moi­tuk­sen voi teh­dä myös Te­ron ko­ti­pai­kan maist­raa­til­le.

Te­ron tar­koi­tuk­se­na on vält­tää isän­sä pe­rin­nön jou­tu­mi­nen hä­nen vel­ko­jil­leen. Täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa pe­ril­li­sel­lä on kii­re toi­mia, jot­tei ulo­sot­to­vi­ra­no­mai­nen eh­di en­nen to­dis­teel­li­ses­ti an­net­tua pe­rin­nös­tä luo­pu­mi­sil­moi­tus­ta ulos­mit­taa­maan hä­nen pe­rin­tö­o­suut­taan. Sään­nök­set me­net­te­ly­ta­vas­ta löy­ty­vät ulo­sot­to­kaa­ren 4:81 §:n sään­nök­ses­tä ja hen­ki­lö­koh­tai­sen kon­kurs­sin ta­pauk­ses­sa kon­kurs­si­lain 5:5 §:n sään­nök­ses­tä.

Tes­ta­men­tis­ta ja pe­rin­nös­tä ei kui­ten­kaan voi luo­pua ke­nen­kään tie­tyn hen­ki­lön hy­väk­si, eli Te­ron poi­ka Miro ei voi pe­riä kaik­kea omai­suut­ta omis­tu­soi­keus­tes­ta­men­tin no­jal­la.

Ka­le­vin pe­rin­tö ja­kau­tuu nor­maa­lin pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mu­kai­ses­ti si­ten, et­tä omai­suus ja­kau­tuu hä­nen kol­men lap­sen­sa kes­ken. Kos­ka Tero oli luo­pu­nut pe­rin­nös­tä, hä­nen si­jaan­sa tu­lee hä­nen poi­kan­sa Miro, joka saa si­ten 1/3 Ka­le­vin omai­suu­den sääs­tös­tä.

ESI­MERK­KI­TA­PAUS 2

SIS­KON­POI­KA VAS­TUS­TI TA­LON MYYN­TIÄ

◗ KY­SY­MYS: Lap­se­ton pa­ris­kun­ta Kai­sa ja Mat­ti oli­vat teh­neet kes­ki­näi­sen omis­tu­soi­keus­tes­ta­men­tin. Sii­nä oli tois­si­jais­mää­räys, et­tä Ma­tin ni­mis­sä ole­va yh­tei­nen ko­ti­ta­lo me­ni­si les­ken kuol­tua Ma­tin sis­kon­po­jal­le Ris­tol­le.

Les­ki ei pys­ty­nyt enää asu­maan ko­ti­ta­los­sa ja myi sen. Ris­to vas­tus­ti myyn­tiä, kos­ka hän tie­si, et­tä talo oli tes­ta­men­tat­tu hä­nel­le. Pys­tyi­kö hän es­tä­mään omai­suu­den myyn­nin?

Mitä pe­rin­nön­ja­os­sa ta­pah­tui, kun les­ki oli myy­nyt ta­lon ja käyt­tä­nyt osan myyn­ti­ra­hois­ta omiin hoi­to­mak­sui­hin­sa?

◗ VAS­TAUS: Ris­to ei tois­si­jais­saa­ja­na pys­ty­nyt es­tä­mään ta­lon myyn­tiä. Talo oli yk­sin Kai­san ni­mis­sä, ei­kä hä­nen tar­vin­nut ky­syä Ris­ton mie­li­pi­det­tä ta­lon myyn­nis­tä.

Kun omai­suut­ta ja­e­taan Kai­san jäl­keen, Ris­tol­la on oi­keus vaa­tia kom­pen­saa­ti­o­ta sii­tä, et­tä Kai­sa oli myy­nyt omai­suu­den, joka oli­si tul­lut hä­nel­le. Jos asi­as­ta tu­lee rii­taa, en­si­si­jai­ses­ti kuo­lin­pe­sään mää­rät­tä­vä pe­sän­ja­ka­ja rat­kai­see rii­ta­ky­sy­myk­sen.

ESI­MERK­KI­TA­PAUS 3

VOI­KO LAP­SEN JÄT­TÄÄ PE­RIN­NÖT­TÄ?

◗ KY­SY­MYS: Pent­ti oli tuo­mit­tu useis­ta ri­kok­sis­ta van­ki­la­tuo­mi­oi­hin. Pys­tyi­kö hä­nen isän­sä Ant­ti pä­te­väs­ti pois­ta­maan Pen­tin pe­rin­tö­oi­keu­den? An­tin kuol­tua tes­ta­ment­ti an­net­tiin tie­dok­si Pen­til­le, ja hän esit­ti la­ki­o­sa­vaa­ti­muk­sen muil­le si­sa­ruk­sil­le. Pen­til­lä ei ol­lut omia lap­sia.

◗ VAS­TAUS: Ant­ti saat­toi teh­dä tes­ta­men­tin, jos­sa hän pe­rus­te­li tar­kas­ti, mik­si Pen­tin käy­tös ja an­ne­tut ri­kos­tuo­mi­ot louk­ka­si­vat hän­tä ja mik­si hän ha­lu­si teh­dä Pen­tin pe­rin­nöt­tö­mäk­si. Pent­ti saat­toi joko hy­väk­syä tes­ta­men­tin tai moit­tia sitä tuo­mi­ois­tui­mes­sa kuu­den kuu­kau­den ku­lu­es­sa vi­ral­li­ses­ta tie­dok­si­saan­nis­ta.

Tes­ta­men­tin ku­mo­a­mis­kan­ne tuli nos­taa mui­ta tes­ta­men­tin­saa­jia vas­taan.

Vas­taa­vas­sa ta­pauk­ses­sa tuo­mi­ois­tuin kat­soi, et­tä pe­ril­li­sen teot oli­vat sy­väs­ti lou­kan­neet pe­rit­tä­vää. Näin Ant­ti saat­toi teh­dä tes­ta­men­til­la Pen­tin pe­rin­nöt­tö­mäk­si.

Pe­rin­tö ja­et­tiin tes­ta­men­tin mu­kaan mui­den si­sa­rus­ten kes­ken, ei­kä Pent­ti saa­nut edes la­ki­o­saan­sa isän­sä jäl­keen. Jos mää­räys­tä pe­rin­nöt­tö­mäk­si te­ke­mi­ses­tä ei oli­si teh­ty tes­ta­men­tin mää­rä­muo­dos­sa, vaa­ti­mus ei oli­si me­nes­ty­nyt ja Pen­til­lä oli­si ol­lut oi­keus la­ki­o­saan.

Jos pe­rin­nöt­tö­mäk­si te­ke­mi­seen ei oli­si ol­lut asi­al­li­sia pe­rus­tei­ta, Pen­til­lä oli­si ol­lut oi­keus la­ki­o­saan­sa pe­rin­nös­tä.

Asi­an­tun­ti­jam­me otk, va­ra­tuo­ma­ri ja asi­a­na­ja­ja Ilo­na Pii­ro­nen on eri­kois­tu­nut per­he- ja pe­rin­tö­oi­keu­teen.

PIA HOLM KU­VI­TUS

LUE LI­SÄÄ Oma Ai­ka 6/2013 -leh­des­tä.

Lue Myös