Sveit­sin Al­peil­le voi men­nä muul­loin­kin kuin tal­vel­la las­ket­te­le­maan. Jos las­ket­te­lu on pa­has­ti ve­ris­sä, sitä voi toi­saal­ta har­ras­taa myös ke­säl­lä muun mu­as­sa Zer­mat­tis­sa jyl­hän Mat­ter­horn­vuo­ren mai­se­mis­sa.

Zer­mat­tis­ta pää­see puo­les­sa tun­nis­sa ylös las­ket­te­lu­rin­tee­seen, joka on ke­säl­lä au­ki kel­lo 9–13. Ylä­rin­tees­tä voi ha­lu­tes­saan las­ke­tel­la myös Ita­li­an puo­lel­le, jos­sa on iso ra­vin­to­la ja eu­rot käy­tös­sä.

Zer­mat­tis­ta saa myös suo­ma­lai­sit­tain kun­non löy­lyt Mont Cer­vin -ho­tel­lin Wel­l­ness&Spa-osas­ton sau­nas­sa.

Sveit­sis­sä on ke­säl­lä­kin pal­jon näh­tä­vää esi­mer­kik­si Jungf­raun ja Has­li­ta­lin alu­eil­la. Jungf­rau on Ber­nin Al­peil­la si­jait­se­van Jungf­rau-vuo­ris­to­a­lu­een kor­kein huip­pu, 4158 met­riä me­ren pin­nas­ta. Sen ym­pä­ris­tös­sä on vie­hät­tä­viä vuo­ris­to­ky­liä, jois­ta kaik­kiin ei edes au­tol­la pää­se, mut­ta pik­ku­rui­set ju­nat ka­pu­a­vat jyrk­ki­ä­kin vuo­ren­rin­tei­tä ket­te­räs­ti.

Has­li­tal on puo­les­taan Aa­re­jo­en ala­juok­sun 40 ki­lo­met­riä pit­kä laak­so, joka erot­taa Ber­nin Al­pit Urin Al­peis­ta.

Ve­si­pu­touk­sia ja tun­ne­li­kyy­tiä

Jungf­raun alu­een pien­ten ju­nien ver­kos­to on jo yli sa­ta­vuo­ti­as ja var­sin mo­der­ni liik­ku­mis­jär­jes­tel­mä, joka kul­kee osin vuo­riin lou­hi­tuis­sa tun­ne­leis­sa. Sen ra­ken­nut­ti pank­kii­ri Adolf Gu­yer-Zel­ler jo alun pe­rin säh­köl­lä ja ra­tas­ve­dol­la toi­mi­vak­si.

Eu­roo­pan kor­keim­mal­la si­jait­se­va ra­ta­verk­ko ra­ken­net­tiin 1898–1912 pää­o­sin ita­li­a­lais­voi­min erit­täin vai­keis­sa olois­sa; ta­pa­tur­mis­sa kuo­li kol­mi­sen­kym­men­tä ra­ken­nus­mies­tä. Gu­yer-Zel­ler ei pääs­syt naut­ti­maan hui­ke­as­ta luo­muk­ses­taan, sil­lä hän kuo­li sy­dän­koh­tauk­seen 1899.

Svei­tis­sä on erit­täin toi­mi­va ju­na­lii­ken­ne, mut­ta Jungf­raun ja Has­li­ta­lin alu­eil­le ajaa au­tol­la­kin Züric­his­tä pa­ris­sa tun­nis­sa. Lu­zer­nin jäl­keen mai­se­mat al­ka­vat muut­tua to­del­la jyl­hik­si. Au­tot ja ju­nat syök­sy­vät tun­ne­lei­hin sii­hen tah­tiin, et­tä Sig­mund Freud oli­si luul­ta­vas­ti ol­lut in­nois­saan. Mat­kal­la kan­nat­taa py­säh­tyä ihai­le­maan hui­kai­se­vaa mai­se­maa ja kirk­kaan tur­koo­sia vet­tä Lun­ger­nis­sa.

Jungf­raun yti­mes­sä on pik­ku­kau­pun­ki Lau­terb­run­nen, jon­ne las­kee upea Staub­bac­hin ve­si­pu­tous lä­hes 300 met­rin kor­keu­del­ta. Pu­tous on Sveit­sin toi­sek­si kor­kein va­paan pu­do­tuk­sen ve­si­pat­sas, joka las­kee vuo­ris­ton va­lu­ma­ve­det kau­pun­gin hal­ki kul­ke­vaan jo­keen. Myös naa­pu­ri­kau­pun­gis­sa Gies­bac­his­sa on bon­gaa­mi­sen ar­voi­nen ve­si­pu­tous.

Lau­terb­run­ne­nin lie­peil­lä on mui­ta­kin pie­nem­piä ve­si­pu­touk­sia, joi­den ve­det so­li­se­vat alas Jungf­raun vuo­ris­tos­ta. Ki­ven­hei­ton pääs­sä on yk­si eri­koi­sim­mis­ta, Trümmel­bac­hin ve­si­pu­tous, joka vir­taa vuo­ren si­säl­lä.

It­se asi­as­sa pu­touk­sia on Trümmel­bac­his­sa kym­men­kun­ta ja ko­hi­na vuo­ren si­säl­lä mel­koi­nen; kris­tal­lin­kir­kas­ta vet­tä jy­li­see alas 20 000 lit­raa se­kun­nis­sa. Ve­si­pu­tous­ten ylä­a­se­mal­le pää­see his­sil­lä, jon­ka jäl­keen voi las­keu­tua va­lais­tua tun­ne­li­reit­tiä alas pu­tous pu­touk­sel­ta. Vuo­ren si­säl­lä on ke­sä­hel­teil­lä miel­lyt­tä­vän vii­le­ää ja kos­te­aa.

Yö­pyä voi Jungf­raun rin­teel­lä si­jait­se­vas­sa Wen­ge­nin kau­niis­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa, jon­ne ei ole au­tol­la asi­aa. Sin­ne pää­see tie­tys­ti pik­ku­ju­nal­la, au­ton voi jät­tää park­kiin Lau­terb­run­ne­niin. Wen­ge­nis­tä on upea nä­kö­a­la Lau­terb­run­ne­nin laak­soon.

Toi­sel­la puol­lel­la laak­soa vuo­rel­la on Mürre­nin pik­ku­ky­lä, joka on nii­ni­kään au­to­ton. Mürre­nis­sä ja In­ter­la­de­nis­sa suo­sit­tua hu­via on riip­pu­lii­to, jos­ta eri­tyi­ses­ti ara­bit ovat in­nois­saan. Mürren on myös yk­si Eu­roo­pan suo­si­tuim­mis­ta ba­se­hyp­py­pai­kois­ta. Hui­ma­pää­ka­he­lit käy­vät pomp­pi­mas­sa jyr­kil­tä kal­li­oil­ta alas las­ku­var­joil­la.

Jos pa­ti­koin­ti vuo­ril­la ei in­nos­ta, Wen­ge­nis­sä voi käy­dä vaik­ka­pa ku­li­naa­ri­sil­la kier­tu­eil­la pai­kal­lis­ten juus­to­jen, mak­ka­roi­den tai ma­ren­gin te­ki­jöi­den luo­na tai luon­no­nyrt­ti­ret­kil­lä.

Alp­pi­ma­jas­sa voi yö­pyä

Wen­ge­nis­tä pää­se ju­nal­la suo­raan Jungf­raun hui­pul­le yli 3 500 met­rin kor­keu­teen. Lop­pu­mat­kan juna kul­kee ki­lo­met­re­jä vuo­ren si­säl­lä, mut­ta mat­kal­la on muu­ta­ma py­säh­dys­paik­ka, jos­ta pää­see ihai­le­maan alp­pi­mai­se­mia. Il­man ohuus tun­tuu näis­sä kor­keuk­sis­sa jo hen­gi­tyk­ses­sä.

Ai­kai­sem­min Jung­raun la­el­la oli ra­vin­to­loi­den li­säk­si myös ho­tel­li, mut­ta se pa­loi 1970-lu­vul­la ei­kä uut­ta ole ra­ken­net­tu ti­lal­le. Al­peil­la on kui­ten­kin myös La­pin erä­maa­kämp­piä vas­taa­via ma­jo­ja, jois­sa pa­ti­koi­jat voi­vat yö­pyä.

Ma­jois­sa on usein emän­tä, joka val­mis­taa mak­sua vas­taan aa­mi­ai­set ja muut eväät. Yö­py­mi­nen mak­saa 42 eu­roa. Ke­väi­sin Jungf­raul­ta pää­see las­ke­maan suk­sil­la laak­soon as­ti. Ke­säl­lä suo­sit­tu laji on myös jää­ti­köl­lä pa­ti­koin­ti.

Jungf­raun la­el­le 900 met­riä pak­suun iki­jää­hän on lou­hit­tu ”jää­pa­lat­si” eli tun­ne­li­ver­kos­to, jos­sa on myös alu­een mul­ti­vi­si­oe­sit­te­ly. Hie­man alem­pa­na on tal­vi­hu­vit­te­lu­paik­ka, jos­sa voi

las­kea ke­säl­lä­kin mä­keä kel­koil­la, liu­ku­reil­la ja ren­kail­la.

Jungf­rau­ta mark­ki­noi­daan eng­lan­nik­si ni­mel­lä ”Top of Eu­ro­pe” ja se si­jait­see Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­teen Jungf­rau-Aletsch-Bietsch­hor­nin kes­kel­lä. Mer­kit­tä­vim­piä vuo­ria alu­eel­la ovat Jungf­rau, Ei­ger, Mönch ja Bietsch­horn.

Al­peil­le nou­su ke­sä­ai­kaan on pu­keu­tu­mi­sen suh­teen haas­teel­lis­ta, sil­lä al­haal­la laak­sos­sa voi ol­la hel­le, kun taas yl­hääl­lä lu­mi­hui­puil­la on muu­ta­ma as­te pak­kas­ta.

Sää voi vaih­del­la Al­peil­la ra­jus­ti ja no­pe­as­ti kirk­kaas­ta pais­tees­ta um­pi­su­muun. Al­pit ovat hen­gäs­tyt­tä­vän veh­rei­tä ti­hei­ne met­si­neen, jois­sa kas­vaa niin jä­re­ää tuk­ki­puu­ta, jota ei te­ho­met­sä­ta­lou­den Suo­mes­sa näe enää mis­sään.

Ei kor­ke­an­pai­kan­kam­moi­sil­le

Al­peil­la pa­ti­koin­ti on yk­si suo­si­tuim­mis­ta har­ras­teis­ta pää­tä­hui­maa­vien mai­se­mien vuok­si, mut­ta ki­vik­koi­sil­la vuo­ris­to­po­luil­la on ol­ta­va kun­non ken­gät ja mie­lel­lään myös kä­ve­ly­sau­vat. To­sin pa­tik­ka­ret­kel­lä ha­vait­sin, et­tä eräs pai­kal­li­nen her­ra te­pas­te­li koko päi­vän pel­kät Croc­sit pal­jais­sa ja­lois­sa ja sau­va­na toi­mi ta­val­li­nen sa­teen­var­jo.

Yh­del­le mai­ni­ol­le pa­tik­ka­ret­kel­le pää­see Mei­rin­ge­nis­tä, jon­ne hu­raut­taa Lau­terb­run­ne­nis­ta kol­mes­sa var­tis­sa. Gon­do­li­his­si vie ylem­mäs vuo­rel­le, jos­ta läh­tee pa­tik­ka­pol­ku koh­ti hui­kai­se­vaa Trif­tin riip­pu­sil­taa.

Kes­ki­as­teen pa­tik­ka­reit­ti on mer­kit­ty val­ko-pu­nai­sil­la vä­reil­lä, jos­kin ihan ra­pa­kun­toi­sel­le en suo­sit­te­li­si tä­tä­kään, vaan kel­tai­sel­la mer­kit­ty­jä help­po­ja reit­te­jä. Nou­sut voi­vat ol­la to­del­la jyrk­kiä, ja hui­ma­päil­le on­kin vie­lä erik­seen äk­ki­jyrk­kiä rin­tei­tä kier­tä­vät rei­tit. Pa­rin tun­nin pa­ti­koin­ti toki kan­nat­taa, sil­lä ai­na­kin Alp­pien pi­sin riip­pu­sil­ta on ko­ke­mi­sen ar­voi­nen – edel­lyt­tä­en et­tei kär­si kor­ke­an­pai­kan­kam­mos­ta.

Riip­pu­sil­ta on 170 met­riä pit­kä ja se kil­luu noin sa­dan met­rin kor­keu­del­la al­la kul­ke­vas­ta vuo­ris­to­jo­es­ta ja -jär­ves­tä. Jos vä­hän­kin huip­paa pääs­tä, ei kan­na­ta pä­lyil­lä alas, vaan suo­raan eteen­päin. Ko­ke­mus on kui­ten­kin ma­han­poh­jaa kut­kut­ta­va!

Pa­luu­mat­kal­la voi poi­ke­ta lou­naal­la Win­deg­ghüt­tes­sä, joka on vaa­ti­ma­ton per­he­ra­vin­to­la, it­se asi­as­sa ai­noa koko seu­dul­la.

Yl­hääl­lä vuo­ril­la Gut­tan­ne­nin ky­läs­sä si­jait­see te­ko­jär­ven ran­nal­la vie­hät­tä­vä van­ha alp­pi­ho­tel­li Grim­sel Hos­piz, jos­ta teh­dään ret­kiä muun mu­as­sa maa­na­lai­siin ve­si­voi­ma­loi­hin ja kris­tal­li­luo­liin.

Mat­kal­la kan­nat­taa poi­ke­ta Han­dec­kis­sa, jos­sa on Eu­roo­pan jyr­kin, yli ki­lo­met­rin mit­tai­nen Gel­mer­bahn-ju­na­ra­ta vuo­ren la­el­la si­jait­se­val­le te­ko­jär­vel­le. Nou­su­kul­ma on par­haim­mil­laan pe­rä­ti 106 as­tet­ta ja nä­kö­a­la hen­gäs­tyt­tä­vä. Alun pe­rin rata teh­tiin 1926 voi­ma­lai­tok­sen ra­ken­ta­mis­ta var­ten, ylei­söl­le se avat­tiin vas­ta 2001.

Ou­to­ja mu­se­oi­ta

Puo­len tun­nin pääs­sä Han­dec­kis­ta on Mei­rin­ge­nin kau­pun­ki, jos­sa on pik­ku­rui­nen Sher­lock Hol­mes -mu­seo, jon­ka brit­tien Sher­lock Hol­mes -seu­ra toi kau­pun­kiin 1991. Ta­ri­nan mu­kaan Hol­mes kuo­li tais­tel­les­saan ark­ki­vi­hol­li­sen­sa pro­fes­so­ri Mo­ri­ar­tyn

kans­sa Reic­hen­bac­hin pu­touk­sel­la.

Ylei­sön vaa­ti­muk­ses­ta kir­jai­li­ja Co­nan Do­y­le pa­laut­ti myö­hem­min mes­ta­riet­si­vän hen­kiin Strand Ma­ga­zi­ne -leh­des­sä.

Yh­tä eri­koi­nen ”mu­seo” on myös Jungf­raus­sa, jos­sa Schilt­horn- vuo­ren la­el­le on ra­ken­net­tu Ja­mes Bond -maa­il­ma. Pai­kal­la ku­vat­tiin 007 ra­kas­tet­tu­ni -elo­ku­va 1968, jos­sa Ja­mes Bond pa­ke­nee suk­sil­la ja lo­pul­ta las­ku­var­jol­la – en­nen ba­se­hyp­py­jen kek­si­mis­tä – vi­hol­li­si­aan pit­kin rin­tei­tä.

Piz Glo­ria -ra­vin­to­las­sa voi muun mu­as­sa syö­dä Ja­mes Bond -spa­get­tia pyö­ri­väs­sä nä­kö­a­la­ra­vin­to­las­sa. Sveit­si­läi­set ovat ot­ta­neet kai­ken ir­ti täs­tä Ge­or­ge La­zen­byn täh­dit­tä­mäs­tä elo­ku­vas­ta, joka kuu­luu sar­jan­sa keh­noim­piin.

Mei­rin­ge­nis­tä ki­ven­hei­ton pääs­sä on 80 heh­taa­rin ko­koi­nen Bal­len­ber­gin ul­koil­ma­mu­seo, jos­sa päi­vä vi­lah­taa kuin sii­vil­lä. Alu­eel­le on tuo­tu eri puo­lil­ta Sveit­siä sa­ta­kun­ta ra­ken­nus­ta, jos­ta saa ku­van sveit­si­läis­ten elä­mäs­tä en­nen ja nyt, keh­dos­ta hau­taan. Alu­eel­la on myös 250 eläin­tä.