Monte-negrolaiset lomailevat Kotorin rantakylissä.

Vuor­ten saar­ta­ma tyy­ni, sy­vän­si­ni­nen lah­ti ki­mal­te­lee il­ta­päi­vän au­rin­gos­sa. Taus­tal­la erot­tuu vuor­ten vä­lis­sä auk­ko ja sii­vu Ad­ri­an­me­ren sel­kää.

On niin kuu­ma, et­tä kas­kaat­kaan ei­vät jak­sa si­rit­tää. Vie­rei­sel­tä ki­vik­ko­ran­nal­ta kuu­luu vai­me­aa lois­ket­ta ja las­ten rie­mun­kil­jah­duk­sia.

Is­tum­me ran­ta­ka­dun ra­vin­to­las­sa Her­ceg No­vin kau­pun­gis­sa myö­häi­sel­lä lou­naal­la. Lau­ta­sil­le on la­dot­tu peh­me­än­tuo­rei­ta, val­ko­si­pu­lil­la ja olii­vi­öl­jyl­lä si­lat­tu­ja gril­lat­tu­ja kal­ma­rei­ta, juus­tol­la höys­tet­tyä to­maat­ti-kurk­ku-pap­ri­ka­sa­laat­tia, shops­kaa, sekä ka­laa ja lam­paan­kyl­jyk­siä.

Kaik­kea on ai­van lii­kaa, mut­ta ruo­ka on hy­vää. Sil­ti se tun­tuu jää­vän si­vuo­saan. Vaik­ka olem­me vas­ta saa­pu­neet maa­han, tie­däm­me jo, et­tä tämä reis­su on mat­ka mai­se­miin.

Maailmanperintökohteen Kotorin muurien sisällä on asuttu jo tuhatkunta vuotta.

Ko­to­rin­lah­ti on kuin vuo­no

Näil­tä nur­kil­ta Ko­to­rin­lah­ti vas­ta al­kaa. Sitä ke­hu­taan yh­dek­si Eu­roo­pan kau­neim­mis­ta luon­non­sa­ta­mis­ta. Se koos­tuu nel­jäs­tä, sal­mien toi­siin­sa yh­dis­tä­mäs­tä lah­des­ta, joi­ta ym­pä­röi­vät kaik­ki­al­ta jyr­kät vuo­ret. Ko­ko­nai­suus näyt­tää vuo­nol­ta, vaik­kei vi­ral­li­ses­ti sitä ole­kaan.

Nä­ky­mät muut­tu­vat yhä hie­nom­mik­si, kun jat­kam­me Her­ceg No­vis­ta eteen­päin. Ka­pea au­to­tie kul­kee ai­van me­ren vie­rel­lä. Luon­non veh­reys an­taa ti­laa ta­loil­le, joi­den edus­toil­la kei­nu­vat so­pui­sas­ti ka­las­tus­ve­neet ja jah­dit.

Vuor­ten ja me­ren vä­lis­sä ei ole ti­laa isoil­le kau­pun­geil­le. Ei ole suu­ria ho­tel­le­ja ei­kä hiek­ka­ran­to­ja. Kaik­ki näyt­tää  pie­nel­tä, idyl­li­sel­tä ja rau­hal­li­sel­ta.

Tun­nin aje­lun jäl­keen saa­vum­me lah­den pe­ru­koil­le, jos­sa vuo­ret ko­ho­a­vat ai­em­paa­kin kor­ke­am­pi­na ja jyl­hem­pi­nä. Nii­den juu­rel­la kyh­nyt­tää muu­rien suo­jaa­ma Ko­to­rin kau­pun­ki.

Lue myös: Luk­sus­lo­ma Ka­na­ri­al­la - Täs­sä par­haat vin­kit

Monet Perastin barokki-palatsit ovat nyt huviloina.

Aa­mu­kä­ve­ly ku­jil­la

Aa­mu­seit­se­mäl­tä he­rään kir­kon­kel­lo­jen mah­ti­pon­ti­seen me­tak­kaan ho­tel­li Vil­la Duo­mos­sa, Ko­to­rin yti­mes­sä. Ho­tel­li­huo­neen ik­ku­nas­ta nä­kyy pala tai­vas­ta, naa­pu­ri­ta­lo­ja vih­rei­ne ik­ku­na­luuk­kui­neen ja pie­ni ra­vin­to­la-au­kio. On täy­del­li­nen het­ki läh­teä kul­jek­si­maan ki­vi­ta­lo­jen vä­lei­hin.

Ku­jil­la ei koh­taa juu­ri mui­ta vas­taan­tu­li­joi­ta kuin kis­so­ja. Pääs­kyt kir­ku­vat kor­ke­al­la pää­ni yl­lä, kun as­te­len si­leik­si ku­lu­neil­la ki­veyk­sil­lä au­ki­ol­ta toi­sel­le. Nii­den lai­dal­la ko­ho­aa useim­mi­ten kirk­ko.

Ko­tor on sok­ke­loi­nen, mut­ta sen ver­ran pie­ni, et­ten pää­se ek­sy­mään. Muu­rien si­säl­lä on asut­tu jo tu­hat­kun­ta vuot­ta, mitä ei mil­lään us­koi­si ra­ken­nus­ten kun­nos­ta. Mil­tei kaik­ki ta­lot on res­tau­roi­tu 1970-lu­vun lo­pun suu­ren maan­jä­ris­tyk­sen jäl­keen.

Lue myös: Upea au­rin­gon val­ta­kun­ta Peru – nämä pai­kat si­nun on näh­tä­vä!

Tyy­li tuli Ve­net­si­as­ta

Ko­to­rin ra­ken­nus­tyy­li on pe­rua ve­net­si­a­lai­sil­ta, jot­ka hal­lit­si­vat seu­tua  1700-lu­vun lo­pul­le saak­ka. Siel­lä tääl­lä nä­kyy sei­nä­laat­to­ja, jois­sa ko­mei­lee Py­hän Mar­kuk­sen sii­ve­käs lei­jo­na, mui­nai­sen val­ta­kun­nan sym­bo­li.

Yh­den ki­vi­lei­jo­nan bon­gaan pää­por­tin ku­pees­ta, kun poik­ke­an muu­rien ul­ko­puo­lel­le kuk­ka- ja ruo­ka­to­ril­le. Se on täyn­nä olii­vien, juus­to­jen ja to­maat­tien  tuok­su­ja. Pöy­dät not­ku­vat kir­si­koi­ta, val­ta­via ve­si­me­lo­ne­ja ja nek­ta­rii­ne­ja.

Kun pa­lai­len ho­tel­lil­le, pik­ku­kau­pun­ki on he­rän­nyt ja puo­dit au­en­neet. Kaup­pi­aat ovat il­mes­ty­neet ul­ko­sal­le jak­ka­roi­den ja kah­vi­kup­pien kans­sa. Ra­vin­to­loit­si­jat raa­pus­ta­vat päi­vän eri­koi­suuk­sia isoil­le lii­tu­tau­luil­le. Pian saa­pu­vat päi­vä­ret­ke­läi­set lä­hel­tä ja kau­kaa. To­hi­na al­kaa.

Lue myös: Hong­kong ja Ma­cao yl­lät­tä­vät mo­nin ta­voin

Sveti Stefanin saaren vanha kalastajakylä on nyt viehättävä hotellialue.

Ran­ta­ki­vil­tä ui­maan

Ko­to­rin kau­pun­ki on lah­den suo­si­tuin näh­tä­vyys ja yli­voi­mai­nen kau­no­tar, mut­ta lah­tea reu­nus­ta­vat mo­net muut­kin so­mat paik­ka­kun­nat.

Ko­to­ris­ta aje­lem­me muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa ran­ta­tie­tä pit­kin Prcan­jiin. Se oli jos­kus ku­kois­ta­va me­ren­kul­ku­kau­pun­ki, nyt rei­lun tu­han­nen asuk­kaan kylä. Siel­lä on ko­mei­ta ran­ta­hu­vi­loi­ta, ho­tel­li ja pari ra­vin­to­laa. On­pa myös mi­ni­mar­ket ja lei­po­mo, jois­ta saam­me haa­lit­tua pik­nik­tar­peet.

As­te­lem­me eväi­den kans­sa ki­vi­lai­tu­ril­le. Sin­ne ovat aset­tau­tu­neet myös ke­sä­a­suk­kaat ja lo­mai­li­jat au­rin­ko­var­joi­neen ja kyl­mä­lauk­kui­neen. Mo­net muut ovat le­vit­täy­ty­neet be­to­ni­ta­san­teil­le tien vie­reen.

Lue myös: 3 iha­naa kau­pun­kia Rans­kan Ka­ta­lo­ni­as­sa

Vä­hän vä­liä las­keu­dun por­tai­ta pit­kin me­reen vil­voit­te­le­maan. Vesi on läm­min­tä ja hä­kel­lyt­tä­vän kir­kas­ta, ku­ten kaik­ki­al­la Ko­to­rin­lah­del­la.

Myö­hem­min seu­rai­lem­me ran­ta­vii­vaa muu­ta­man ki­lo­met­rin eteen­päin, Sto­li­vin ky­län koh­dal­le, jos­ta nou­see ka­pea tie jyrk­kään rin­tee­seen.

Yl­hääl­lä pii­lot­te­lee Gorn­ji Sto­liv. Se on kuin aa­ve­ky­lä. Vil­liin­ty­nei­den pi­ha­mai­den kät­ke­mät ki­vi­ta­lot näyt­tä­vät au­ti­oil­ta. Osa on vie­lä asut­ta­vas­sa kun­nos­sa, jos­sa­kin on ”Myy­tä­vä­nä”-kylt­ti por­tin pie­les­sä ja toi­sis­ta ovat jäl­jel­lä vain ul­ko­sei­nät. Kaik­ki­al­la tuok­suu maa­han pu­don­neil­ta, yli­kyp­sil­tä he­del­mil­tä. Hui­pul­la on kirk­ko, ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Vaik­ka kylä on liki hy­lät­ty, se on ou­don lu­mo­a­va – sel­väs­ti se vain ve­tää hen­keä en­nen uu­sia asuk­kai­ta.

Maan tärkein pyhiinvaelluskohde sijaitsee lähes kilometrin korkeudella, pystysuoran kallioseinämän syvennyksessä.

Pe­rast on ku­vauk­sel­li­sin kylä

Mais­te­len la­sis­ta­ni täy­te­läis­tä mon­te­neg­ro­lais­ta Vra­nac-pu­na­vii­niä ja seu­rai­len me­ren­lah­den lii­ken­net­tä: ohi vi­lah­ta­via moot­to­ri­ve­nei­tä ja yl­vääs­ti li­pu­via pur­je­ve­nei­tä, joi­den kan­sil­la le­ko­tel­laan bi­ki­neis­sä. Nä­ky­mä Pe­ras­tin ran­ta­ka­dul­ta, Ho­tel Ad­mi­ra­lin ve­teen työn­ty­väl­tä te­ras­sil­ta, on mitä lep­poi­sin.

Pe­rast on eh­kä­pä kai­kis­ta Ko­to­rin­lah­den ky­lis­tä ku­vauk­sel­li­sin ja vieh­kein. Va­ki­a­suk­kai­ta on vain muu­ta­ma sata, mut­ta ra­ken­nuk­set ovat näyt­tä­viä. Kirk­ko­ja on liki pa­ri­kym­men­tä ja kun­nos­tet­tu­ja ba­rok­ki­pa­lat­se­ja yh­tä mon­ta.

Yk­si pa­lat­seis­ta on muu­tet­tu his­to­ri­al­li­sek­si me­ren­kul­ku­mu­se­ok­si, mut­ta useim­mat ovat hu­vi­loi­ta.

Lue myös: Mi­ten löy­dät Pro­ven­cen mu­ka­vim­man ky­län?

Eris­tyk­siin vuo­ren har­jal­le

Kat­se­len hel­leu­dun peh­men­tä­miä vuo­ren­rin­tei­tä, joi­den vä­leis­sä in­di­gon­si­ni­nen me­ren­lah­ti ojen­te­lee raa­jo­jaan.

Olem­me nous­seet Ko­to­rin lie­peil­tä al­ka­vaa ki­ha­rais­ta vuo­ris­to­tie­tä mai­se­ma­pai­kal­le, jon­ka nä­ky­mät ovat hui­ke­am­pia kuin vie­lä mis­tään.

Jat­kam­me koh­ti si­sä­maa­ta, Lov­cen kan­sal­lis­puis­toon. Tien­var­si­ko­juis­sa hu­huil­laan os­tok­sil­le. Kaik­ki kaup­paa­vat il­ma­kui­vat­tua kink­kua ja juus­toa, jos­ta seu­tu on kuu­lui­sa.

Lo­pul­ta pää­sem­me mää­rän­pää­hän, Lovcén-vuo­rel­le, jota ve­net­si­a­lai­set kut­sui­vat Mus­tak­si vuo­rek­si – Mon­te Neg­rok­si – ja joka an­toi ni­men­sä koko maal­le. Yh­del­le sen hui­puis­ta, 1600 met­rin kor­keu­del­le, on teh­ty maan suu­rim­man san­ka­rin, ruh­ti­nas­piis­pa Nje­go­šin vii­mei­nen le­po­si­ja. Sin­ne on park­ki­pai­kal­ta vie­lä 461 por­taan nou­su.

Gra­niit­ti­veis­tok­sin ko­ris­tel­tu mau­so­leu­mi on mo­nu­men­taa­li­sen ko­mea, mut­ta pal­jon vai­kut­ta­vam­pi on paik­ka, jos­sa se ly­my­ää: tuu­len tui­ver­ta­ma vuo­ren­har­jan­ne, jos­ta nä­kyy kau­as.

Ko­to­rin­lah­den ran­ta­mil­la­kin voi ve­täy­tyä omaan rau­haan. Mut­ta ei siel­tä­kään tä­män eris­ty­neem­pää paik­kaa tai­da löy­tyä.

Lue myös:

Nau­tis­ke­li­ja pa­ti­koi Kro­a­ti­as­sa - 3 x reit­tieh­do­tus

Slo­ve­nia - mo­ni­puo­li­nen mat­kai­lu­maa

Nau­tis­ke­li­jan mat­ka Ita­li­aan