Pienyrittäjät tarjoavat turisteille monenmoisia vesiurheilumuotoja.

Ai­kai­sem­min Lang­ka­wi, 99 saa­ren muo­dos­ta­ma veh­reä saa­ris­to lä­hel­lä Thai­maan ra­jaa, oli An­da­maa­nien­me­rel­lä ope­roi­vien me­ri­ros­vo­jen suo­si­ma pii­lo­paik­ka. Ny­ky­ään se tar­jo­aa vaa­ti­val­le­kin mat­kai­li­jal­le ren­non, hem­mot­te­le­van lo­man läm­pi­mäs­sä troop­pi­ses­sa il­ma­na­las­sa.

Saa­ri­ryh­mä si­jait­see lä­hel­lä päi­vän­ta­saa­jaa, jo­ten au­rin­koa riit­tää läpi vuo­den. Par­haan rus­ke­tuk­sen saa jou­lu­kuun ja elo­kuun vä­li­se­nä ai­ka­na. Sa­de­kau­den­kin ai­ka­na Suo­men ke­sään tot­tu­nut rus­ket­tuu, ei­vät­kä sa­teet yleen­sä kes­tä kuin pari tun­tia ker­ral­laan. Ran­nat ovat hy­vin hoi­det­tu­ja ja siis­te­jä.

Suu­rim­mat mat­kai­li­ja­ryh­mät ovat Sin­ga­po­res­sa ja Ku­a­la Lum­pu­ris­sa asu­vat suur­kau­pun­ki­lai­set, niin pai­kal­li­set kuin ko­men­nuk­sel­la ole­vat eu­roop­pa­lai­set. Ku­a­la Lum­pu­ris­ta len­tää saa­ril­le al­le tun­nis­sa. Sin­ga­po­res­ta­kin on vain puo­len­tois­ta tun­nin len­to. Sii­tä syys­tä myös suo­ma­lai­set mat­kai­li­jat ovat löy­tä­neet tien­sä Lang­ka­wiin.

Langkawin 125 -metrinen ”taivassilta” keikkuu 660 metrin korkeudella meren pinnasta.

Ei hal­pa mut­tei kal­lis­kaan

Lang­ka­wi ei ole oi­kea lo­ma­koh­de pen­nin­ve­nyt­tä­jäl­le tai hal­van vii­nan kit­taa­jal­le, ei myös­kään me­luun ja möyk­kään ihas­tu­neel­le bai­laa­jal­le. Sen si­jaan lap­si­per­heet ja vart­tu­neet mat­kai­li­jat osaa­vat ar­vos­taa hui­ke­an mai­se­man ja läm­pi­män tuu­len ohel­la väl­jyyt­tä, ys­tä­väl­lis­tä pal­ve­lua, tur­val­li­suut­ta ja siis­teyt­tä.

Vaik­ka Ma­le­sia on mus­li­mi­maa, Lang­ka­wis­sa tu­ris­tei­hin on to­tut­tu, ei­vät­kä pai­kal­li­set tee us­kon­nos­taan nu­me­roa. Huo­maa­vai­suus puo­lin ja toi­sin näyt­tää kui­ten­kin ole­van ar­vos­saan. Pal­ve­lu­am­ma­tis­sa työs­ken­te­le­vät pai­kal­li­set ovat ys­tä­väl­li­siä, jopa hert­tai­sia, mut­ta ei­vät ol­len­kaan ma­kei­le­via. Pa­ras­ta pal­ve­lua saa­vat oman maan va­rak­kaat tu­ris­tit, jot­ka nä­kö­jään osaa­vat myös vaa­tia ra­hoil­leen vas­ti­net­ta.

Lang­ka­wi on ve­ro­va­paa saa­ri, jo­ten olu­es­ta ja vii­nis­tä ei jou­du pu­lit­ta­maan koh­tuut­to­mia ku­ten mo­nis­sa mus­li­mi­mais­sa. Suo­ma­lai­nen pi­tää ra­vin­to­loi­den tuon­ti­vii­ne­jä pe­rä­ti edul­li­si­na.

Ma­joit­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia on ra­jat­to­mas­ti. Me­ri­nä­kö­a­las­ta hy­väs­sä ho­tel­lis­sa jou­tuu mak­sa­maan eu­roop­pa­lai­sia hin­to­ja, mut­ta rep­pu­tu­ris­ti voi kal­lis­taa pään­sä tur­val­li­ses­ti ret­kei­ly­ma­jan kal­tai­sis­sa hos­tel­leis­sa al­le kym­me­nel­lä eu­rol­la.

Lue myös: Upea au­rin­gon val­ta­kun­ta Peru – nämä pai­kat si­nun on näh­tä­vä!

Datran Langin aukiolla levittää monimetriset siipensä Langkawin nimikkolintu kotka.

Her­kut­te­li­jaa hem­mo­tel­laan

Lang­ka­wil­la tu­ris­ti syö hy­vin, sil­lä kil­pai­lu on ko­vaa. Kan­sal­lis­ruo­ka lak­sa on koo­kos­mai­toon teh­ty nuu­de­li­keit­to. Troop­pi­sia he­del­miä on tar­jol­la kai­kis­sa muo­dois­saan, sa­moin me­re­ne­lä­viä. Ma­ku­muis­tiin jäi­vät kirk­kai­na sel­lai­set uu­det tut­ta­vuu­det kuin chili-ap­pel­sii­ni­voi ja man­go­gaz­pac­ho, po­me­lo­sa­laa­tis­ta pu­hu­mat­ta­kaan.

Kii­na­lai­nen keit­tiö tie­ten­kin ru­let­taa, mut­ta ma­ku­ja on kaik­keen ky­syn­tään. Ma­le­si­a­lai­nen, ja­pa­ni­lai­nen, in­ti­a­lai­nen ja pa­kis­ta­ni­lai­nen keit­tiö kil­pai­le­vat asi­ak­kais­ta piz­ze­ri­oi­den ja ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­loi­den kans­sa.

Kan­sal­li­nen ruo­ka­kult­tuu­ri on ri­kas ja saa­nut vai­kut­tei­ta kaik­ki­al­ta. Hyvä paik­ka naut­tia niis­tä on Siti Fa­ti­mah, jon­ka kaik­ki tak­sin­kul­jet­ta­jat tun­te­vat ni­mel­tä. Kym­me­net eri­lai­set cur­ryt, gril­la­tut ka­lat, dip­pi­kas­tik­keet, up­po­pais­tok­set, rii­si ja he­del­mät tar­joil­laan yh­tä ai­kaa ruo­kai­li­jan eteen. Maut ovat voi­mak­kai­ta mut­ta hin­nat huo­kei­ta. Olut on näi­den ma­ku­jen pa­ras kyy­ti­poi­ka.

Kal­leim­mat ra­vin­to­lat ei­vät vält­tä­mät­tä ole par­hai­ta, jo­ten ris­ki­ret­kiä kan­nat­taa teh­dä myös ka­tu­keit­ti­öis­sä. Elä­mäm­me tois­tai­sek­si par­haat hum­me­rit nau­tim­me muo­vi­tuo­leil­ta kan­gas­ka­tok­sen al­la Qi­ang Shi Fu -ni­mi­ses­sä ra­vin­to­las­sa Che­nan­gis­sa. Mie­het avo­keit­ti­ös­sä ja ta­lon rou­va ho­vi­mes­ta­ri­na oli­vat va­kuut­ta­van te­hok­kai­ta.

Ve­rot­to­muu­den vuok­si olut on mel­kein il­mais­ta. Yö­e­lä­mä on kes­kit­ty­nyt lä­hel­lä len­to­kent­tää si­jait­se­val­le Pan­tai Ce­nan­gil­le, jos­sa ran­ta­kup­pi­lat toi­sen­sa pe­rään tar­jo­a­vat tu­ke­via pauk­ku­ja, elä­vää mu­siik­kia ja mah­dol­li­suu­den sol­mia kan­sain­vä­li­siä tut­ta­vuuk­sia. Reg­gae Bar soit­taa Bob Mar­leyn tun­ne­tuk­si te­ke­miä kap­pa­lei­ta suu­rel­la in­nol­la ja kun­ni­oi­tuk­sel­la.

Lue myös: To­ki­oon kan­nat­taa suun­na­ta her­kut­te­le­maan

Isoissa hotelleissa on suuret uima-altaat niille, jotka eivät jostain syystä halua uida meressä.

Tak­si on tu­ris­tin bus­si

Lang­ka­wis­sa ei ole käy­tän­nös­sä jul­kis­ta lii­ken­net­tä, mut­ta pik­ku­bus­se­ja ja tak­se­ja riit­tää. Hin­nat­kaan ei­vät pää­tä hui­maa.

Epä­luu­loi­nen suo­ma­lai­nen tie­ten­kin neu­vot­te­lee hin­nan etu­kä­teen. Mo­net vä­li­mat­kat on kui­ten­kin hin­noi­tel­tu kul­jet­ta­jien omas­sa kar­tel­lis­sa, jo­ten jous­ton va­raa ei ole. Au­ton tai skoot­te­rin voi myös hel­pos­ti vuok­ra­ta. Ne ei­vät vält­tä­mät­tä ole uu­sin­ta mal­lia, mut­ta näyt­tä­vät kul­ke­van kum­min­kin.

Che­nan­gin pit­kä, vaa­lea hiek­ka­ran­ta on ran­to­jen aa­te­lia. Siel­lä mat­kai­li­ja naut­tii sekä väl­jyy­des­tä et­tä tar­jon­nan run­sau­des­ta. Ho­tel­lit jär­jes­tä­vät het­kes­sä pai­kal­le ve­sis­koot­te­rin, lii­to­var­jo­y­rit­tä­jän tai ka­las­tus­ve­neen ja kip­pa­rin.

Ho­tel­leis­ta ja ran­noil­ta kan­nat­taa läh­teä liik­keel­le saa­ren mui­hin osiin. Ku­mi­puu­vil­jel­mät, pie­net ky­lät ja kos­te­at rii­si­pel­lot tyyn­nyt­tä­vät lo­ma­lai­sen mie­len. Ret­kil­lä saa hy­vän ku­van seu­dun pe­rin­teis­tä niin mu­sii­kin, tans­sin kuin elin­kei­no­jen puo­les­ta. Pai­kal­li­nen ba­tiik­ki on laa­dul­taan hy­vää, sa­no­vat asi­an­tun­ti­jat.

Lue myös: Hong­kong ja Ma­cao yl­lät­tä­vät mo­nin ta­voin

Elintaso Langkawissa on aasialaisittain korkea, mikä näkyy myös rannikon venekannassa.

Mai­se­mia ja mie­len­rau­haa

Ko­mei­ta ve­si­pu­touk­sia on eri puo­lil­la sa­de­met­sää. Kor­kein niis­tä on Te­mu­run, jos­sa pu­do­tus­ta on 30 met­riä. Saa­ren köy­si­ra­ta Mac­hi­gan­gin vuo­rel­la mai­nos­taa it­se­ään maa­il­man jyr­kim­pä­nä. Hui­ma­päil­le on tar­jol­la myös Skyb­rid­ge, sa­dan met­rin kor­keu­del­la il­mas­sa roik­ku­va sil­ta yli 700 met­riä me­ren­pin­nas­ta. Nuo­ri­so ja nuo­rek­kaat ai­kui­set voi­vat myös pa­ti­koi­da vuo­ren rin­net­tä kun­ton­sa mu­kaan.

Yk­si näh­tä­vyyk­sis­tä on prin­ses­sa Mas­hu­rin muis­to­merkki. Le­gen­dan mu­kaan tämä kau­no­tar eli 200 vuot­ta sit­ten nai­tet­tu­na prins­sil­le, joka läh­ti so­taan si­a­mi­lai­sia vas­taan. Mas­hu­rin kau­neu­des­ta ka­teel­li­nen anop­pi le­vit­ti pe­rä­tön­tä juo­rua prin­ses­san us­kot­to­muu­des­ta.

Tyt­tö tuo­mit­tiin kuo­le­maan kei­häs­tä­mäl­lä. Hä­nes­tä va­lu­nut veri oli val­kois­ta, joka tul­kit­tiin vi­at­to­muu­den mer­kik­si. En­nen kuo­le­maan­sa Mas­hu­ri lan­get­ti saa­re­lai­sil­le seit­se­män su­ku­pol­ven ki­rouk­sen, joka to­teu­tui, kun si­a­mi­lai­set val­loit­ti­vat saa­ren.

Hem­mot­te­lua ja hie­ron­taa

Ho­tel­li Wes­ti­nis­sä on kor­ke­a­laa­tui­nen hem­mot­te­lu­kes­kus ni­mel­tä He­a­ven­ly Spa. Siel­lä saa hoi­dot ja hie­ron­nat yk­si­tyi­ses­ti vaik­ka­pa ho­tel­lin hiek­ka­ran­nal­la pal­mu­jen var­jos­sa. Hin­nat ovat eu­roop­pa­lais­ta ta­soa, mut­ta lä­hes yh­tä hy­vää koh­te­lua saa vii­den­nek­sen hin­nal­la muil­la hiek­ka­ran­noil­la pie­nis­sä ko­juis­sa. Suo­sit­tu on 20 eu­ron hin­tai­nen Shiro Dhara -hie­ron­ta, jos­sa läm­min­tä öl­jyä va­lu­te­taan ot­sal­le sa­mal­la kun har­ti­oi­ta hie­ro­taan.

Lap­sia koh­del­laan ho­tel­leis­sa hy­vin niin kuin mus­li­mi­mais­sa on ta­pa­na. Ho­tel­lien ul­ko­puo­lel­la lap­sil­le tar­koi­tet­tua oh­jel­maa on vä­hän­lai­ses­ti. Un­der­wa­ter Worl­din suu­res­sa ak­vaa­ri­os­sa on näh­tä­vis­sä sy­vien ve­sien elä­mää, ka­lo­ja, ping­vii­ne­jä, kil­pi­kon­nia ja ve­si­lis­ko­ja. Lap­set pi­tä­vät pai­kas­ta, mut­ta ai­kui­set saat­ta­vat pit­käs­tyä.

Lue myös: Troop­pis­ta Rio de Ja­nei­roa lei­maa­vat hulp­pe­at mai­se­mat ja bra­si­li­a­lai­nen ren­tous

Hotelleja on joka lähtöön, mutta myös halpoja hostelleja repputuristeille.

Jul­kais­tu alun pe­rin Oma Ai­ka -leh­des­sä 05/2015. 

Lue myös:

Luk­sus­lo­ma Ka­na­ri­al­la - Täs­sä par­haat vin­kit

5 syy­tä ko­kea lu­mo­a­va Bar­ba­dos

Bud­jet­ti­lo­mai­li­jan unel­ma: Nämä ovat maa­il­man vii­si hal­vin­ta ran­taa