KUVITUS PIA HOLM
Oma Aika 4/2015
Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa hänen omaisuutensa käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssiin asettamista voi hakea tuomioistuimelta velkoja tai velallinen itse.
Konkurssin alkaessa velallisen omaisuus muodostaa konkurssipesän varat, jotka ovat velkojien määräysvallassa. Konkurssipesä on velallisesta erillinen oikeushenkilö, joka ei ole sidottu velallisen kaikkiin sopimuksiin.
Konkurssipesä voi sitoutua vastaamaan yksittäisestä velallisen sopimuksesta, mikäli se on velkojien edun mukaista. Konkurssipesän hallinto käyttää velallisen puhevaltaa ja voi tehdä konkurssipesää sitovia sopimuksia.
Velallisen omaisuuden haltuunottoa, hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten tuomioistuin määrää pesänhoitajan.
Pesänhoitaja on henkilö, joka on suostunut tehtävään eikä ole velalliseen eikä velkojaan sellaisessa suhteessa, joka vaarantaisi hänen riippumattomuutensa velalliseen tai tasapuolisuuden velkojia kohtaan. Pesänhoitajaksi määrätään useimmiten asianajaja.
Pesäluettelo ja velallisselvitys
Konkurssimenettelyssä laaditaan pesäluettelo, joka sisältää velallisen varat, velat, vastuut ja vakuudet konkurssiin asettamisen hetkellä.
Lisäksi laaditaan velallisselvitys, joka on selvitys velallisen toiminnasta ennen konkurssia, konkurssin syistä sekä tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa konkurssimenettelyn jatkumiseen ja velallisen toiminnan arviointiin.
Jos konkurssi jatkuu täyteen konkurssimenettelyyn, pesänhoitaja määrää valvontapäivän, johon mennessä velkojat ilmoittavat saatavansa pesänhoitajalle.
Pesänhoitaja laatii valvontakirjelmistä jakoluetteloehdotuksen, johon merkittyjä valvontoja velkojat, velallinen ja pesänhoitaja voivat riitauttaa. Riitautukset käsitellään erillisissä oikeudenkäynneissä, ellei niitä saada sovittua. Riitautusten jälkeen pesänhoitaja toimittaa jakoluettelon tuomioistuimelle.
Tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon perusteella konkurssin jakokelpoiset varat jaetaan velkojille jako-osuuksina. Veloilla voi olla keskenään erilainen etuoikeus konkurssissa. Etuoikeusjärjestys on kirjattu lakiin.
Konkurssimenettely päättyy peruuntumiseen, raukeamiseen tai jako-osuuksien maksamiseen ja lopputilitykseen tai julkisselvityksen päättymiseen.
Velallisella on mahdollisuus hakea konkurssin peruuntumista kahdeksan päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta. Pesäluetteloa ja velallisselvitystä ei laadita, jos konkurssi peruuntuu. Konkurssien peruuntuminen on verrattain harvinaista.
Konkurssi voi raueta varojen puutteeseen
Ennen konkurssihakemusta velallisella on ollut useita mahdollisuuksia estää konkurssi maksamalla velkojan saatavat. Mikäli pesäluettelon valmistuttua havaitaan, että pesä on varaton tai ähävarainen, konkurssimenettely voi raueta.
Raukeamisessa velkojat eivät saa maksua saatavalleen konkurssipesästä. Jos velallisen konkurssia edeltäneeseen toimintaan liittyy erityisiä selvitystarpeita, konkurssimenettelyä voidaan jatkaa julkisselvityksenä, jossa selvityskulut maksetaan valtion varoista.
Täysimittaiseen konkurssimenettelyyn päädytään, mikäli velallisen konkurssiin kuuluvan varallisuuden arvo on niin suuri, että sillä saadaan maksettua konkurssikustannukset ja lisäksi jako-osuutta velkojien saataville. Jako-osuuksien maksamisen jälkeen konkurssin päättää pesänhoitajan antama lopputilitys.
Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö, yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö.
Toiminimellä elinkeino toimintaa harjoittava yrittäjä voidaan asettaa henkilökohtaiseen konkurssiin. Yhteisöjä ovat osakeyhtiö, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö.
Myös kuolinpesä ja konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssipesät ovat keskenään hyvin erilaisia alkaen yhden yrittäjän toiminimen konkurssista, jossa yrittäjä on kenties työllistänyt vain itsensä. Asteikon toisessa päässä ovat kansainvälisten yhtiöiden konkurssit, joissa kyse voi olla jopa tuhansien ihmisten työpaikoista.
Kellonajallakin on merkitys
Konkurssi alkaa tuomioistuimen päätöksellä tiettynä päivänä ja kellonaikana, joka kirjataan asettamispäätökseen.
Hetki on merkittävä, sillä konkurssipesään kuuluu pääsääntöisesti se omaisuus, joka velallisella on konkurssin asettamishetkellä ja jonka velallinen saa ennen konkurssin päättymistä.
Luonnollisen henkilön konkurssissa lakiin on kirjattu poikkeus: konkurssipesään ei kuulu hänen konkurssin alkamisen jälkeen saamansa omaisuus tai ansaitsemansa tulo. Kaikki muu luonnollisen henkilön omaisuus kuuluu konkurssipesään.
Laki antaa velalliselle mahdollisuuden luopua perinnöstä tai testamentista, jos velallinen on perittävän kuoleman jälkeen, mutta ennen konkurssin alkamista, luopunut siitä tai viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja oikeudesta perintöön tai testamenttiin.
Tilin käyttöoikeus siirtyy konkurssipesälle
Konkurssissa velallisen määräysvalta konkurssiin luovutettuihin varoihin siirtyy konkurssihallinnolle. Velallinen ei saa käyttää pankkitilillään olevia varoja eikä vastaanottaa saamisia, joiden peruste on ajalta ennen konkurssia.
Mikäli konkurssiin asettamishetkellä on kesken tilauksia, töitä tai urakoita, niiden jatkamisen tai päättämisen ratkaisee konkurssipesä. Konkurssiin asettamisesta tehdään merkintä konkurssirekisteriin ja kaupparekisteriin.
Konkurssimerkintä kaupparekisterissä on yhdistettävissä luonnolliseen henkilöön, joka on vastuuasemassa konkurssiin asetetussa yrityksessä tai on itse velallinen.
Toiminimi-yrittäjän konkurssi vaikuttaa yrittäjän luottokelpoisuuteen. Mahdolliseen uuteen yritykseen ei välttämättä saa rahoitusta tai vain kalliilla ehdoilla.
Konkurssilla voi olla merkitystä myös muun yrityksen luottokelpoisuuteen silloin, kun konkurssiin asetetun yhtiön vastuuhenkilö tai konkurssivelallinen on vastuuasemassa toisessa yhtiössä. Koska konkurssitiedot ovat julkisessa rekisterissä, osa luotonantajista myös tiedustelee henkilökohtaista lainaa haettaessa rekisterissä näkyviä tietoja konkurssista.
Perheyhtiön konkurssissa yritys on saattanut työllistää koko perheen. Tällöin konkurssi tarkoittaa kaikkien perheenjäsenten työpaikkojen menettämistä.
Elinkeinotoiminnan konkurssivarallisuuden haltuun ottaminen tarkoittaa pesään kuuluvien autojen, tietokoneiden ja viestintävälineiden konkreettista haltuunottoa ja myymistä. Konkurssin alkamisen jälkeen konkurssivelalliset tai konkurssiin asetetun yhtiön vastuunhenkilöt ovat velvollisia antamaan tietoja pesänhoitajalle ja myötävaikuttamaan siihen, että pesänhoitaja saa konkurssipesään kuuluvan omaisuuden haltuun ja pesäluettelon laadittua.
Yleensä luettelointi tehdään hyvässä yhteistyössä velallisen tai velallisen edustajan kanssa. Tietojen antaminen pesäluetteloa varten sekä pesäluettelon allekirjoittaminen ovat velallisen tai velallisen edustajan tärkeimmät velvollisuudet.
Ennen pesäluettelon allekirjoittamista luonnollinen henkilö, joka on velallinen, ei voi tulla merkityksi kaupparekisteriin jonkin uuden yhtiön perustajajäsenenä tai vastuuhenkilöä.
Konkurssi eräännyttää velat
Konkurssisaatavia ovat velat, joiden peruste on syntynyt ennen konkurssin alkamista. Velallisen asettaminen konkurssiin eräännyttää konkurssisaatavan, vaikka velan maksamisen eräpäivään olisi aikaa. Sääntö koskee kaikkia velkoja, ovat ne elinkeinotoiminnan tai muita velkoja. Toiminimi-yrittäjän asuntovelkakin erääntyy konkurssin vuoksi.
Konkurssiin asettamisen edellytys on, että velallinen on maksukyvytön, eli muuten kuin tilapäisesti kyvytön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Konkurssiin asettamista voi hakea velkoja, jolla on selvä ja riidaton saatava, tai velallinen itse.
Selvällä ja riidattomalla saatavalla tarkoitetaan muun muassa lainvoimaista velkomustuomiota tai muuta täytäntöönpanoperustetta tai velallisen antamaa sitoumusta, jota hän ei kiistä.
Velkoja-aloitteista konkurssia edeltää yleensä maksukehotus, jota on terästetty konkurssiuhalla. Velallisen, joka on tai on ollut viimeisenä vuonna ennen konkurssihakemusta liiketoiminnastaan kirjanpitovelvollinen, pitää maksaa konkurssiuhkaisella maksukehotuksella vaadittu velka viikon kuluessa maksukehotuksesta tiedon saatuaan.
PERHEYRITYSTEN konkurssiin asettamisen syistä monet ovat samoja kuin muidenkin yritysten konkurssien syyt. Yrityksen tuotteiden tai palvelujen kysyntään vaikuttavat muun muassa taloussuhdanteet, kilpailevat tuotteet, tekniikan kehitys ja muiden yritysten toiminta markkinoilla.
Kun vähentynyt kassavirta ei mahdollista juoksevien kulujen maksamista, kierre voi johtaa siihen, että velallisesta tulee maksukyvytön.
Konkurssin aiheuttajina ovat usein myös virheinvestoinnit, joiden rahoitus on perustunut liian toiveikkaaseen näkemykseen kasvavista tuloista. Taustalla voi olla myös epäonnistunut tarjouslaskenta, minkä vuoksi sovitut työt eivät tuota riittävästi tuloja menojen maksamiseen.
Mitä pienempi yritys on, sitä suurempi taloudellinen vaikutus on myös mahdollisilla epäonnistumisilla työ- tai urakkakohteissa. Osaan konkurssiin asetettuja yrityksiä liittyy laajaa harmaan talouden toimintaa tai suoranaista rahanpesua. Nämä ovat kuitenkin vain pieni osa konkurssien syistä.
Perherityksissä merkittäviä seikkoja konkurssien taustalla ovat yrittäjän tai yrittäjien sekä yrittäjien läheisten jaksamisessa ja hyvinvoinnissa tapahtuvat muutokset. Perheyrityksen tulot perustuvat usein yrittäjän tai yrittäjien suureen henkilökohtaiseen työpanokseen.
Perhettä voi kohdata muu kuin itse yritystoiminnasta johtuva kriisi, jonka vuoksi yrittäjä on ollut kyvytön hoitamaan yritystään.
Tällaisia ovat esimerkiksi avioerot, lähimmäisten menetykset ja vakavat sairaudet sekä yrittäjän tai läheisen uupumus. Jos merkittävä työpanos yrityksen toiminnassa on tullut nimenomaan yrittäjiltä itseltään, eikä korvaavaa työpanosta ole saatavilla, se voi johtaa tulojen vähenemiseen ja siihen, että yrityksestä tulee maksukyvytön.
Läheistä kohdanneessa kriisissä yrityksen kirjanpitoaineiston toimittaminen kirjanpitäjälle ja lakisääteiset ilmoitukset ovat saattaneet jäädä tekemättä, jolloin esimerkiksi verotus toimitetaan arviomääräisenä eikä todelliseen tuloon perustuvana.
Yksi potentiaalinen riskitekijä on myös yrityksen sukupolvenvaihdos. Onnistuneella sukupolvenvaihdoksella ei ole yritykseen negatiivista vaikutusta, mutta toisinaan jatkajasta tai jatkajista ei ole yrittäjiksi.
Perheyritysten liitto määrittelee perheyrityksen seuraavasti:
Äänivaltaenemmistö on luonnollisella henkilöllä, hänen puolisollaan tai muulla hänen sukunsa jäsenellä.
Äänivaltaenemmistö voi olla välillistä tai välitöntä.
Vähintään yksi saman perheen tai suvun jäsen tai hänen laillinen edustajansa on mukana yrityksen johdossa tai hallinnossa.
Pörssiin listatut yhtiöt täyttävät perheyhtiömääritelmän, jos osakekannan hankkineella tai saaneella henkilöllä, hänen perheellään tai sukunsa jäsenellä on 25 prosentin osuus yhtiön äänivallasta. Välillinen äänivalta listatussa yhtiössä tulee olla suvun määräysvallassa.
Edelliset määritelmät sopivat parhaiten osakeyhtiöön. Perheyrityksiin kuuluu niiden lisäksi paljon myös esimerkiksi avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä, joissa yhtiömiehet ovat samaa perhettä tai sukua. Samoin toiminimen toiminnasta saattavat tosiasiassa vastata puolisot yhdessä, vaikka toiminimi on merkitty kaupparekisterissä vain yhden henkilön yritykseksi.
KONKURSSIMENETTELYN VAIHTOEHDOT
Yrityssaneeraus
Silloin kun taloudellisia vaikeuksia kohtaava velallinen harjoittaa jatkamiskelpoista yritystoimintaa, toiminnan tervehdyttämiseksi tai sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaiseen saneerausmenettelyyn. Tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla voidaan määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimista.
Saneerauksen kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys.
Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan myös ammatin tai maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajaa.
Velkajärjestely
Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutettiin siten, että vuoden alusta alkaen myös elinkeinon- ja ammatinharjoittajilla on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn. Aikaisemmin velkajärjestelyyn pääseminen edellytti elinkeinotoiminnan lopettamista tai hakeutumista yrityssaneeraukseen.
Yrityssaneeraus on pienyrittäjälle usein liian kallis ja hidas menettely. Lakiuudistuksen myötä velkaongelmiin joutuneen yrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen.
Velkajärjestelyn edellytyksenä on, että pienyrittäjä pystyy maksamaan velkojaan ainakin vähän ja että elinkeinotoiminta on riittävän kannattavaa. Yhtiömuotoisia yrityksiä velkajärjestelyn mahdollisuus ei koske jatkossakaan.
OTM, VARATUOMARI Petra Lindberg JA ASIANAJAJA. ERIKOISTUNUT SOPIMUSOIKEUTEEN, PERHE-JA PERINTÖOIKEUTEEN JA KONKURSSIOIKEUTEEN.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.