Kas­va­va mää­rä ra­hak­kais­ta ih­mi­sis­tä ha­lu­aa ol­la hy­veel­li­siä si­joit­ta­es­saan. Mo­net suo­ma­lai­set kiel­täy­ty­vät si­joi­tuk­sis­ta yh­ti­öi­hin, joi­den lii­ke­toi­min­taan si­säl­tyy esi­mer­kik­si asei­den, al­ko­ho­lin tai tu­pa­kan val­mis­tus­ta tai kaup­paa.

Ka­to­li­sen hy­veel­li­sen si­joit­ta­jan salk­kuun ei kel­paa esi­mer­kik­si abort­tien kans­sa te­ke­mi­sis­sä ole­van yh­ti­ön osak­keet. Hy­veel­li­nen is­la­mi­lai­nen vält­tää muun mu­as­sa si­joi­tus­koh­teet, jois­sa an­sain­ta pe­rus­tuu kor­koinst­ru­ment­tei­hin tai si­an­li­han ra­vin­to­käyt­töön.

On mo­nia mui­ta­kin pe­rus­tei­ta oh­ja­ta va­ro­jaan pois pa­huu­den edis­tä­mi­ses­tä. Hy­veel­li­syys on kult­tuu­ri­si­don­nais­ta ja vii­me kä­des­sä yk­si­löl­lis­tä.

Hy­veel­li­syy­den oh­jaa­ma si­joit­ta­mi­nen voi saa­da ai­kaan ai­na­kin si­joit­ta­jal­le it­sel­leen hy­vän mie­len: en edis­tä va­roil­la­ni vää­rä­nä pi­tä­mää­ni toi­min­taa. Jos kiel­täy­ty­mi­nen on jul­kis­ta eli se mai­ni­taan esi­mer­kik­si si­joit­ta­van yh­tei­sön jul­kai­se­mis­sa si­joi­tus­pe­ri­aat­teis­sa, eet­ti­nen kan­ta vä­lit­tyy myös vää­rin­te­ki­jöil­le ja kai­kil­le muil­le­kin asi­as­ta kiin­nos­tu­neil­le. Voi syn­tyä vaik­ka kan­san­lii­ke.

Mie­les­tä­ni ker­rot­tuun hy­veel­li­syy­teen liit­tyy eet­ti­nen on­gel­ma. Kun kyse on kui­ten­kin lain sal­li­mas­ta ja joka ta­pauk­ses­sa to­teu­tet­ta­vas­ta toi­min­nas­ta, on­ko oi­kein jät­tää se ko­ko­naan etii­kas­ta piit­taa­mat­to­mien omis­ta­ja­oh­jauk­seen? Ai­na­kin it­se­ä­ni pe­lot­tai­si jät­tää esi­mer­kik­si asei­den, al­ko­ho­lin tai tu­pa­kan kaup­pa pel­käs­tään pa­his­ten tai piit­taa­mat­to­mien tek­nok­raat­tien kä­siin.

Eet­ti­syy­teen kuu­luu hy­veel­li­syy­den li­säk­si vas­tuul­li­suus. Vas­tuul­li­suu­den kri­tee­rit ym­mär­re­tään usein yleis­pä­te­vik­si – to­sin hy­veel­li­syy­den ta­voin vas­tuul­li­suut­ta­kin on mo­nen­lais­ta. YK:n esit­tä­miin vas­tuul­li­sen si­joit­ta­mi­sen pe­ri­aat­tei­siin kuu­luu muun mu­as­sa si­tou­tu­mi­nen edis­tä­mään ym­pä­ris­tön, yh­teis­kun­nan ja hy­vän hal­lin­noin­nin pro­ses­se­ja sekä omin toi­men­pi­tein et­tä ra­por­toin­nis­sa.

Mark­ki­noil­la on run­saas­ti ra­has­to­ja, jot­ka ovat si­tou­tu­neet näi­den pe­ri­aat­tei­den mu­kai­seen si­joi­tus­po­li­tiik­kaan. Kri­tee­rit ovat sii­nä mää­rin ylei­siä, et­tä val­tai­sas­ta yri­tys­ten lu­ku­mää­räs­tä vain pie­ni osa ei nii­tä täy­tä.

Tämä mer­kit­see myös sitä, et­tei yri­tys tai si­joit­ta­ja me­ne­tä vas­tuul­li­suu­ten­sa vuok­si tuot­toa tai ar­vo­nou­sua vas­tuut­to­maan ver­rat­tu­na. Si­joit­ta­ja ei tar­vit­se vas­tuut­to­man yri­tyk­sen osak­kei­ta tuot­ton­sa kas­vat­ta­mi­seen; vas­tuul­li­suus ei mak­sa hä­nel­le mi­tään.

Vas­tuul­li­sel­la si­joit­ta­mi­sel­la on ol­lut se mer­ki­tys, et­tä use­at pörs­siyh­ti­öt ovat kar­si­neet toi­min­nas­taan osat, jot­ka es­täi­si­vät nii­den osak­kei­den kuu­lu­mi­sen vas­tuul­lis­ten ra­has­to­jen salk­kui­hin.

Vas­tuul­li­nen ra­has­to­si­joit­ta­ja on puo­les­taan on­nis­tu­nut ul­kois­ta­maan vas­tuun­kan­non; kun joku toi­nen on teh­nyt si­joi­tus­ten koh­de­va­lin­nat, oma­koh­tai­sil­ta eet­ti­sil­tä va­lin­noil­ta on väl­tyt­ty.

Ra­has­to­kaup­pi­aat­kin voi­vat ol­la tyy­ty­väi­siä: ot­ta­mal­la va­li­koi­maan eet­ti­siä ra­has­to­ja asi­ak­kaik­si voi­daan saa­da etiik­kan­sa ul­kois­ta­neet ja kirs­tuun myös hei­dän puh­tois­ta ra­haa.

Omas­ta mie­les­tä­ni etii­kan ul­kois­ta­mi­nen ei ole on­gel­ma­ton­ta, kos­ka se saat­taa vaa­ran­taa ja vä­hen­tää

vas­tuul­li­suu­den vaa­ti­mus­ta­son kas­vua ja eet­tis­ten vaa­ti­mus­ten yleis­tä esiin tuo­mis­ta si­joi­tusk­ri­tee­ri­nä. On vaa­ra­na, et­tä vas­tuul­li­suu­des­ta tu­lee vain muo­to, jos­ta yh­ti­öt sel­vi­ä­vät tois­ta­mal­la mal­lin­mu­kais­ta teks­tiä ra­por­teis­saan.

On­pa mark­ki­noil­la jos­kus ha­lut­tu erot­taa eet­ti­syys ja vas­tuul­li­suus toi­sis­taan. Elä­ke­va­kuut­ta­ja Il­ma­ri­nen on ju­lis­ta­nut, et­tei se ole eet­ti­nen si­joit­ta­ja: kun yh­ti­ös­sä on sa­to­jen tu­han­sien ih­mis­ten elä­ke­va­rat, yh­tiö ei voi tie­tää hei­dän ar­vo­jaan.

Vas­tuul­li­nen Il­ma­ri­nen kyl­lä­kin ker­too ole­van­sa: se si­joit­taa vain yh­ti­öi­hin, jot­ka nou­dat­ta­vat kaik­kia kan­sain­vä­li­ses­ti hy­väk­syt­ty­jä la­ke­ja, pe­ri­aat­tei­ta ja so­pi­muk­sia.

Ta­va­no­mais­ta on si­säl­lyt­tää eet­ti­sen si­joit­ta­mi­sen osak­si myös vas­tuul­li­suus.

Il­ma­ri­sen ver­ran etiik­kaa mie­les­tä­ni jo­kai­sen si­joit­ta­jan on syy­tä si­joi­tus­koh­teel­taan vaa­tia.

Pe­rus­te­luk­si ei tar­vi­ta si­joit­ta­jan hy­veel­li­syyt­tä. Pe­rus­te­luk­si riit­tää, et­tä el­lei la­ke­ja ja ylei­siä asi­an­mu­kai­sen toi­min­nan pe­ri­aat­tei­ta nou­da­te­ta, saa­te­taan ot­taa jopa yri­tyk­sen jat­ku­vuu­den vaa­ran­ta­va ris­ki.

Muu­toin olen ai­ka epäi­le­väi­nen yri­tys­ten hy­vei­den suh­teen; luu­len, et­tä yri­tyk­sil­le hy­vet­tä tär­ke­äm­pää on voi­ton ja osak­keen ar­von kas­vun ta­voit­te­lu omis­ta­jil­le sekä etu­jen saa­mi­nen yri­tys­joh­dol­le – la­ke­ja nou­da­te­taan ja eet­tis­ten ra­has­to­jen ky­se­lyi­hin vas­ta­taan eet­ti­ses­ti.

Yk­sit­täi­sen si­joit­ta­jan etii­kan ko­e­tin­ki­vi on mie­les­tä­ni si­joi­tus­koh­teen va­lin­taa enem­män ”saa­liin” käyt­tä­mi­nen. Mie­les­tä­ni ei ole eri­tyi­sen eet­tis­tä sal­lia hy­veen ni­mis­sä huo­noa tuot­toa tai koh­tuut­to­man ris­kin ot­ta­mis­ta – sel­lai­ses­ta, kun ei hy­vää seu­raa.

Esi­mer­kik­si 1990-lu­vun pank­kik­rii­si näyt­ti, mitä on­gel­mien hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä tai hoi­don lyk­kää­mi­ses­tä voi seu­ra­ta. Jo pit­kään oli näh­ty, et­tä Suo­men­kin ra­hoi­tus­mark­ki­nat oli­vat siir­ty­mäs­sä sään­te­ly-yh­teis­kun­nas­ta sään­nel­tyyn mark­ki­na­ta­lou­teen. Sa­mal­la tie­det­tiin, et­tä suo­ma­lai­sil­la pan­keil­la oli kont­to­rei­ta, hen­ki­lö­kun­taa ja kus­tan­nuk­sia asi­a­kas­ta koh­den rut­kas­ti mui­ta län­si­pank­ke­ja enem­män.

Ikä­viin ter­veh­dyt­tä­mis­toi­miin ei vain ryh­dyt­ty ja sit­ten ry­säh­ti. Yk­si pank­ki­ryh­mä kaa­tui, muut oli­vat sy­väl­lä on­gel­mis­sa. Mas­sair­ti­sa­no­mi­set joh­ti­vat pit­kiin työt­tö­myys­jak­soi­hin ja ih­mis­ten tra­ge­di­oi­hin, työ­mark­ki­nat ei­vät niel­leet pit­kää ki­lo­met­ri­teh­taa­lais­ten jo­noa.

Jos läk­syt teh­dään ajal­laan, ikä­vät­kin, so­peu­tu­mi­nen käy hel­pom­min, ja suu­rem­pi osa ih­mi­sis­tä saa naut­tia lei­pän­sä jat­ku­vuu­des­ta.

Jäl­ki­vii­saus ei ole eet­ti­nen laji. Piit­taa­mat­to­muu­des­ta op­pi­mi­nen kui­ten­kin on. Jos pörs­si­kurs­si nou­see yt-il­moi­tuk­sen tai yri­tys­joh­ta­jan saa­mien pot­ku­jen seu­rauk­se­na, nou­su ker­too toi­von pil­kah­duk­ses­ta: yri­tys tai­taa sit­ten­kin säi­lyä ja pär­jä­tä kil­pai­lus­sa.

Si­joit­ta­jan ja yri­tys­joh­don­kin etiik­ka on to­del­li­ses­sa pun­ta­ris­sa, kun saa­lis eli osin­ko, myyn­ti­voit­to, bo­nus tai op­ti­o­voit­to on kä­des­sä: kuin­ka suu­ren osan sii­tä käy­tän hy­vei­nä pi­tä­mie­ni asi­oi­den edis­tä­mi­seen? Se on täy­si­mää­räi­ses­ti vai­ku­tet­ta­vis­sa­ni.

JUU­RI NYT

◗ Nyt odo­te­taan tu­los­jul­kis­tuk­sia vuo­del­ta 2013: odo­tet­ta­vis­sa on po­si­tii­vi­sia yl­lät­tä­jiä ja pet­ty­myk­sen tuot­ta­jia. Ai­na­kin muu­ta­ma yri­tys­joh­ta­ja saa läh­teä. Jos osa­ke­kurs­si nou­see, kyse ei ole mark­ki­noi­den va­hin­go­ni­los­ta, vaan us­kos­ta po­si­tii­vi­seen muu­tok­seen.

◗ Eet­ti­set ra­has­tot tar­jo­a­vat Si­nul­le hy­vää omaa­tun­toa va­lit­se­mien­sa eet­tis­ten si­joi­tus­ten pa­ris­sa: muis­ta, et­tei hy­vän oman­tun­non (jos se etiik­ka ul­kois­ta­mal­la on saa­vu­tet­ta­vis­sa) tar­vit­se mak­saa huo­noa omaa­tun­toa enem­pää. Tut­ki eet­ti­sen ra­has­ton kaik­ki kus­tan­nuk­set yh­tä tar­kas­ti kuin ”ta­val­li­sen­kin”.

◗ Muis­ta, et­tei yri­tys­ten eet­ti­syy­des­sä to­si­a­si­as­sa ole suu­ria ero­ja – kun rois­tot tai rois­tout­ta lä­hel­lä ole­vat poik­keuk­set on kar­sit­tu. To­del­li­nen eet­ti­syy­te­si pun­ni­taan saa­ma­si tuo­ton käy­tös­sä. Tätä pää­tös­tä et voi ul­kois­taa, se nä­kyy sii­nä, kuin­ka suu­ren osan saa­mas­ta­si tuo­tos­ta pi­dät it­se. Har­va hyvä asia on il­mai­nen, pa­nok­sel­la­si on mon­ta odot­ta­jaa.

Jar­mo Lep­pi­nie­mi

Oma Ai­ka 912014

KIR­JOIT­TA­JA ON KAUP­PA­TIE­TEI­DEN TOH­TO­RI JA PRO­FES­SO­RI AAL­TO-YLI­O­PIS­TOS­SA. HÄN TOI­MI PIT­KÄÄN OSA­KE­SÄÄS­TÄ­JIEN KES­KUS­LII­TON PU­HEEN­JOH­TA­JA­NA JA ON NY­KY­ÄÄN SEN KUN­NI­A­PU­HEEN­JOH­TA­JA.