Au­ton­kul­jet­ta­ja ojen­taa suu­ren kou­ran­sa He­wa­nor­ran kan­sain­vä­li­sel­lä len­to­ken­täl­lä ja sa­noo: ”Give me heat, brot­her!”

Hiki hel­mei­lee ot­sal­la­ni, sil­lä kul­jet­ta­ja Hi­la­ryn kä­den­pu­ris­tus­kin on ai­ka­moi­sen kuu­ma.

Ka­ri­bi­an­me­ren saa­ret ovat kuu­lu­ja ren­nois­ta ja ys­tä­väl­li­sis­tä ih­mi­sis­tään, niin myös Saint Lu­cia.

Au­ton­kul­jet­ta­ja kuu­luu tääl­lä jär­ke­vän tu­ris­tin agen­dal­le. Jul­kis­ta lii­ken­net­tä on vä­hän, ei­kä sitä suo­si­tel­la. Tur­val­li­sin­ta on käyt­tää ho­tel­lien jär­jes­tä­miä kul­jet­ta­jia ja ve­si­tak­se­ja, joi­ta voi vuok­ra­ta ran­noil­ta.

Olen tul­lut Saint Lu­ci­aan (lau­su­taan Lus­ha) sen troop­pi­sen il­mas­ton vuok­si: Ka­ri­bi­an­me­ren kaak­kois­nur­kas­sa ko­ho­a­van saa­ri­val­ti­on 160 000 asu­kas­ta saa­vat nau­tis­kel­la läm­mös­tä mil­tei vuo­den ym­pä­ri. Sa­de­kau­del­la kris­tal­lin­kirk­kaa­seen pais­tee­seen tuo­vat vaih­te­lua ra­jut rank­ka­sa­teet.

Ys­tä­väl­li­syys ja paah­ta­va sää ei­vät ole yl­lä­tys, mut­ta mai­se­man veh­reys mat­kal­la poh­joi­seen lyö äl­li­käl­lä. Pu­nai­set ja vi­o­le­tit ku­kat ko­ris­ta­vat vih­re­än sa­to­ja sä­vy­jä. Pil­ven­kieh­ku­rat aje­leh­ti­vat kum­pui­le­van vii­da­kon yl­lä. Pien­ten An­til­lien saa­ri­ryh­mään kuu­lu­va pa­ra­tii­si on sekä re­he­väm­pi et­tä vuo­ris­toi­sem­pi kuin useim­mat naa­pu­rin­sa.

PAL­KIT­TU HO­TEL­LI LU­NAS­TAA LU­PAUK­SET

Kah­den tun­nin ku­lut­tua olen pe­ril­lä Jade Moun­tain -ho­tel­lis­sa, joka on voit­ta­nut lu­kui­sia mat­kai­lu­a­lan pal­kin­to­ja. Suun­nis­tan heti ui­ma-al­taa­seen, joka näyt­tää jat­ku­van tai­vaan ää­riin.

Pe­läs­ty­tän su­ki­van an­til­lien­sirk­ku­pa­ris­kun­nan ja ri­kon täy­del­li­sen ku­va­jai­sen Pi­ton-vuo­ris­ta, jot­ka nou­se­vat me­res­tä lah­den vas­tak­kai­sel­la puo­lel­la. Tu­li­pe­räi­set vuo­ren­hui­put ovat UNES­COn maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Nii­den nimi ja kuva ko­mei­le­vat niin olut­mer­keis­sä, pos­ti­kor­teis­sa, t-pai­dois­sa kuin kah­vi­lois­sa­kin pit­kin saar­ta.

Lo­ma­kes­kuk­seen kuu­luu myös lä­hem­pä­nä ran­taa si­jait­se­va si­sar­ho­tel­li An­se Chas­ta­net, jon­ka hu­vi­lat pe­si­vät re­he­vän kas­vil­li­suu­den kes­kel­lä ran­taan viet­tä­vil­lä rin­teil­lä. Jade Moun­tain ko­ho­aa nii­den yl­lä fan­ta­si­a­ra­ken­nel­ma­na, jon­ka sil­to­jen ver­kos­to yh­dis­tää vas­tak­kai­sen kuk­ku­lan rin­tee­seen.

”Vie­raal­le ha­lu­taan tar­jo­ta tun­ne, et­tä tämä su­lau­tuu osak­si vuo­ris­toa”, ker­too lo­ma­kes­kuk­sen ta­lous­pääl­lik­kö­nä toi­mi­va Ka­ro­lin Trou­betz­koy mie­hen­sä, ark­ki­teh­ti Nick Trou­betz­ko­yn vi­si­os­ta.

Kii­pe­än ra­ken­nel­man hui­pul­la ko­mei­le­val­le te­ras­sil­le juu­ri ajois­sa. Kun ter­ve­tu­li­aisd­rink­ke­jä ale­taan tar­joil­la, las­ke­va au­rin­ko vär­jää tai­vaan mal­van­vä­ri­sek­si.

LUON­TO TU­LEE HO­TEL­LI­HUO­NEE­SEEN

Te­ras­sil­la ta­paan Ed­war­din ja Thel­man, jot­ka ovat avi­oi­tu­neet pari päi­vää ai­em­min. Ka­li­for­ni­a­lais­pa­ris­kun­ta on en­sim­mäi­nen mo­nis­ta, lä­hin­nä ame­rik­ka­lai­sis­ta vas­ta­nai­neis­ta ja hää­mat­ka­lai­sis­ta, joi­ta ta­paan saa­rel­la mat­ka­ni ai­ka­na.

Seu­raa­vat nel­jä yö­tä nu­kah­dan tu­li­kär­päs­ten välk­kee­seen ja puu­sam­ma­koi­den ja kas­kai­den kon­sert­tiin. Vo­lyy­mis­ta huo­li­mat­ta ää­ni­maa­il­ma rau­hoit­taa. Tur­vau­dun sil­ti kor­va­tulp­piin ja sil­mä­suo­juk­siin, joi­ta on si­joi­tet­tu kaik­kiin huo­nei­siin.

Huo­neet ovat etu­sei­nät­tö­miä ja aa­mu­au­rin­ko pää­see es­teet­tä si­sään. Tuu­let­ti­met täy­den­tä­vät avo­te­ras­sia vii­len­tä­vän tuu­len­vi­reen. To­tun pian pi­ha­tur­pi­aa­lei­hin, mus­tiin lin­tui­hin, jot­ka hyp­pi­vät sän­gyn ym­pä­ril­lä ja nö­köt­tä­vät aa­mui­sin am­meen reu­nal­la. Fre­gat­ti­lin­nut kaar­te­le­vat tai­vaal­la, ja vii­da­kos­sa viih­tyy har­vi­nai­sia ko­to­pe­räi­siä pa­pu­kai­jo­ja.

DRIVE-IN-TU­LI­VUO­RI JA RIK­KI­SAIP­PU­AA

Jade Moun­tain ja An­se Chas­ta­net ovat oma maa­il­man­sa. Nii­hin pää­see vain kuop­pais­ta tie­pa­has­ta myö­ten tai ve­si­tak­sil­la Souf­riè­ren pik­ku­kau­pun­gis­ta.

Niin­pä mo­net vie­raat jät­täy­ty­vät lo­ma­kes­kus­ten lois­ta­vien ra­vin­to­loi­den ja mui­den pal­ve­lui­den va­raan. Jos kyl­läs­tyy lö­höi­lyyn, voi ai­na snork­la­ta lah­den ko­ral­li­riu­tal­le tai hy­pä­tä maas­to­pyö­rän sel­kään ja ajaa van­han he­del­mäp­lan­taa­sin hal­ki. Ho­tel­lit pal­ve­le­vat myös kä­te­vi­nä tu­ki­koh­ti­na, jois­ta kä­sin voi tut­kia Saint Lu­ci­an troop­pi­sia ih­mei­tä.

Saa­ren kuu­luin koh­de ovat iki­van­han tu­li­vuo­ren jään­teet eli au­ki­ol­li­nen höy­ry­ä­vää ki­vi­murs­kaa, jota mai­nos­te­taan ”Ka­ri­bi­an ai­no­ak­si drive-in-tu­li­vuo­rek­si”. Yk­si kup­li­vis­ta au­kois­ta on ris­tit­ty Gab­rie­lin kuo­pak­si pai­kal­li­sen op­paan mu­kaan, joka up­po­si sen syö­ve­rei­hin ja pa­loi 90-pro­sent­ti­ses­ti.

Ny­kyi­sin kä­vi­jät pi­de­tään tur­val­li­sen vä­li­mat­kan pääs­sä ki­vi­pät­sis­tä. Sen lä­hel­tä löy­tyy on­nek­si tur­val­li­sem­pia kyl­py­paik­ko­ja. Har­maa­mu­tais­ten ja ri­kin­ha­juis­ten läh­tei­den sa­no­taan edis­tä­vän te­hok­kaas­ti ve­ren­kier­toa, hel­li­vän ihoa ja hel­pot­ta­van reu­ma­tis­mia. Rik­ki­saip­pua on­kin tien­vie­rus­ko­ju­jen hit­ti­tuo­te ba­naa­ni­ket­su­pin ja maus­te­tun rom­min ohel­la.

TRO­PII­KIN HUU­MAA PUU­TAR­HAS­SA

Läh­teil­tä on ly­hyt ajo­mat­ka Di­a­mond Fal­l­sin kas­vi­tie­teel­li­seen puu­tar­haan, jos­sa so­li­see ve­si­pu­tous ja mi­ne­raa­li­pi­toi­sia läh­tei­tä. Kul­jet­ta­ja­ni Mic­ha­el ter­veh­tii joka tois­ta vas­taan­tu­li­jaa. Saa­ri­val­tio tun­tuu ky­läyh­tei­söl­tä, jos­sa kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa.

Puu­tar­ha si­jait­see Souf­riè­ren ti­lal­la, jon­ka juu­ret ulot­tu­vat 1700-lu­vul­le. Saa­ri oli tuol­loin Rans­kan ja Lud­vig XIV:n val­lan al­la, ja ku­nin­gas vär­vä­si De­vaux´n per­heen pe­rus­ta­maan saa­rel­le kyl­py­län. Su­vun pe­ril­li­set omis­ta­vat yhä pai­kan.

Troop­pi­ses­sa puu­tar­has­sa lis­kot puik­ke­leh­ti­vat bam­bun­run­ko­jen lo­mas­sa ja ko­lib­rit vii­let­tä­vät kii­nan­ruu­su­jen, jas­mii­nien, vi­o­let­tien or­ki­de­oi­den, temp­pe­li­pui­den ja pu­nais­ten in­ki­vää­rin­kuk­kien vii­da­kos­sa.

KAA­KA­O­TANS­SIN JÄL­KEEN TEH­DÄÄN SUK­LAA­TA

Tuok­su­jen ja vä­rien juh­la jat­kuu Fond Doux -plan­taa­sil­la. Van­hal­la luo­mu­ti­lal­la kas­va­te­taan koo­kos­ta, kah­via, sit­rus­he­del­miä, avo­ka­do­ja, kaa­ka­o­ta ja man­go­ja, joi­ta saa­rel­ta löy­tyy yli 50 la­jia.

Plan­taa­sil­la voi ma­joit­tua siir­to­maa­tyy­li­siin hu­vi­loi­hin ja her­ku­tel­la ra­vin­to­las­sa, jon­ka sei­nil­lä ko­mei­lee ku­via Wa­le­sin prins­si Char­le­sin ja Corn­wal­lin hert­tu­a­tar Ca­mil­lan vie­rai­lus­ta vuon­na 2008.

Poi­min nou­to­pöy­däs­tä lou­naak­si pai­kal­li­sia herk­ku­ja: tuo­ret­ta sa­laat­tia, ka­ri­bi­a­lais­ta rii­siä, vih­reis­tä ba­naa­neis­ta teh­tyä pii­rak­kaa, rus­kei­ta pa­pu­ja, pai­kal­lis­ta ka­laa ja ba­naa­ni­kak­kua.

En­nen läh­tö­ä­ni näen vie­lä kaa­ka­o­tans­sie­si­tyk­sen, jos­sa pai­kal­li­nen poi­ka puh­dis­taa kaa­ka­o­pa­pu­ja tart­tu­mal­la suu­ren me­tal­li­va­din lai­taan ja kie­put­ta­mal­la sit­ten jal­ko­jaan sen poh­jal­le kaa­de­tuis­sa pa­vuis­sa. Kaa­ka­o­pa­pu­jen tie joh­taa Saint Lu­ci­an saa­rel­ta Bri­tan­ni­an ja Yh­dys­val­to­jen suk­laa­teh­tai­siin.

Hem­mot­te­len it­se­ä­ni suk­laa­dai­qui­ril­la ja jat­kan mat­kaa Ra­bot-ti­lal­le. 56 heh­taa­rin kaa­ka­op­lan­taa­sil­la kas­va­te­taan laa­tu­pa­pu­ja Eng­lish Ho­tel Cho­co­lat -fir­mal­le ja ma­joi­te­taan vie­rai­ta ylel­li­siin sa­de­met­sä­ma­joi­hin.

Ti­lan opas Cuth­bert La­ro­que poi­mii kel­tai­sia kaa­ka­o­puun he­del­miä ja näyt­tää, kuin­ka vart­taa ter­vei­tä ver­so­ja va­kiin­tu­nei­siin kas­vei­hin kan­nan vah­vis­ta­mi­sek­si. Opim­me myös, mi­ten kaa­ka­o­voi pu­ris­te­taan kaa­ka­o­tah­nas­ta ja mi­ten paah­de­tut kaa­ka­o­ki­teet jau­he­taan.

Ja sim­sa­la­bim, kun kaa­ka­o­voi­hin ja kaa­ka­o­ki­tei­siin li­sä­tään so­ke­ria ja kaa­ka­o­jau­het­ta, kä­sis­säm­me on oma­te­koi­nen suk­laa­le­vy ko­tiin vie­mi­sik­si.

VAUH­TIA KA­TU­JUH­LAAN

Kaa­ka­o­bis­nes on osin kor­van­nut vien­nin hii­pu­mi­sen Saint Lu­ci­an mui­den tuot­tei­den, ku­ten ba­naa­nien ja ana­nak­sen osal­ta. Mut­ta tääl­lä tuo­te­taan myös rom­mia. Sik­si suun­taan­kin St Lu­cia Dis­til­lers -tis­laa­moon, joka si­jait­see etääm­mäl­lä poh­joi­ses­sa Ro­se­aun laak­sos­sa.

Tis­laa­mos­sa opin, kuin­ka so­ke­ri­ruo­ko­me­hus­ta teh­dään me­las­sia, jon­ka an­ne­taan käy­dä. Sit­ten juo­ma tis­la­taan, kyp­sy­te­tään ja se­koi­te­taan. Käyn­ti hui­pen­tuu pai­kan pääl­lä se­koi­tet­tu­jen rom­mien ja li­köö­rien mais­te­luun. Crys­tal Lime Cit­rus osoit­tau­tuu hi­tik­si, ku­ten myös ba­naa­ni- ja koo­kos­ker­ma­li­köö­rit.

Tis­laa­mo­käyn­nin sii­vit­tä­mä­nä pää­dyn per­jan­tai-il­lan ka­tu­juh­laan, joka käyn­nis­tää vii­kon­lo­pun An­se La Ra­yen ka­las­tus­ky­läs­sä.

Ran­taa myö­täi­le­vä pää­ka­tu sul­je­taan lii­ken­teel­tä. Asuk­kaat her­kut­te­le­vat hum­me­ril­la, mus­te­ka­lal­la, miek­ka­ka­lal­la, pu­na­nap­si­joil­la ja muil­la me­ren­her­kuil­la, joi­ta tar­joil­laan ka­tu­ko­juis­ta pais­tet­tui­na, gril­lat­tui­na tai höy­ry­tet­tyi­nä. Soun­dit tse­ka­taan, ja koh­ta baa­reis­ta tul­vi­vat reg­gae ja zouk.

Pi­ton-olut ja rom­mi te­ke­vät teh­tä­vän­sä. Ka­dut not­ku­vat tans­si­joi­den ryt­miin.

SNORK­LAAN JA KII­PE­ÄN

Ka­tu­juh­lis­ta toi­vut­tu­a­ni ase­tun Ti Kaye -lo­ma­ky­lään, jon­ka hu­vi­la­ry­kel­mää ym­pä­röi re­he­vä puu­tar­ha. Suo­jai­san lah­den ran­nal­la pal­ve­le­vat myös ra­vin­to­la ja su­kel­lus­pu­tiik­ki.

Vie­tän ren­non il­ta­päi­vän snork­laa­mal­la lä­hei­sen riu­tan ym­pä­ril­lä. Ras­ta­päi­set mie­het me­lo­vat tu­ris­tien ka­ta­ma­raa­neil­le myy­mään koo­kos­päh­ki­nän kuo­ris­ta teh­ty­jä mo­bi­le­ja ja jät­ti­mäi­siä sim­pu­kan­kuo­ria.

Ti Ka­yes­sa kul­jet­ta­jan ja op­paan vel­vol­li­suu­det ot­taa har­teil­leen lep­poi­sa Ran­dall. Hän ren­tou­tuu var­jos­sa sil­lä vä­lin, kun kii­pe­än ly­hy­en mat­kan Pi­ge­on-saa­ren hui­pul­le Saint Lu­ci­an poh­jois­kär­jen lie­peil­lä.

Pen­ger­tie yh­dis­tää Pi­ge­o­nin pää­saa­reen. Pit­kin saar­ta on 1700-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­via brit­ti­lin­noi­tus­ten rau­ni­oi­ta ja ruos­tei­sia tyk­ke­jä. Tääl­lä ami­raa­li Rod­neyn ko­men­ta­ma Bri­tan­ni­an lai­vas­to ku­kis­ti rans­ka­lai­set huh­ti­kuus­sa 1782.

DO­MI­NO­NAP­PU­LAT SIN­KOI­LE­VAT

Lau­an­tai­na suun­nis­tan pää­kau­pun­ki Cast­rie­sin to­ril­le, jon­ka myy­jät pa­ne­vat pa­ras­taan kau­pi­tel­les­saan mus­kot­ti-, mus­ta­pip­pu­ri- ja ka­ne­li­pa­ket­te­ja, t-pai­to­ja ja ol­ki­hat­tu­ja.

Vä­keä vir­taa ky­lis­tä ah­ta­maan kas­sit täy­teen ba­naa­ne­ja, man­go­ja, ve­si­me­lo­ne­ja, lei­pä­puun he­del­miä ja ma­ni­ok­kia. Ruo­ka­ko­juis­ta lei­jai­lee ka­na­mu­hen­nok­sen huu­maa­va tuok­su.Mie­het pe­laa­vat pöy­tien ää­res­sä do­mi­noa niin kiih­ke­äs­ti, et­tä nap­pu­lat sin­koi­le­vat.

Do­mi­no­pe­lin tii­mel­lys­tä lä­hem­mäs stres­siä en Saint Lu­ci­an saa­rel­la pää­se.

Kau­ko­mat­koi­hin eri­kois­tu­neet mat­ka­toi­mis­tot jär­jes­tä­vät yk­si­löl­li­siä val­mis­mat­ko­ja Saint Lu­ci­al­le. Tim Bir­din mat­ka­jär­jes­te­lyis­tä vas­ta­si Ak­tiv-Re­sor Oy. Suo­mes­ta ei ole suo­ria len­to­ja Saint Lu­ci­al­le, mut­ta sin­ne on yh­teyk­siä esi­mer­kik­si Lon­toon ja Mi­a­min kaut­ta.

TIM BIRD / TEKS­TI JA KU­VAT

Oma Ai­ka 9/2013