VA­LO­KU­VAA­JA RIIT­TA SOU­RAN­DE­RIN

ETE­LÄ-EU­ROOP­PA

Riit­ta Sou­ran­der on hel­sin­ki­läi­nen va­lo­ku­vaa­ja, joka on eri­kois­tu­nut ruo­kaan, mat­kai­luun ja si­sus­tuk­seen. Vuo­des­sa ker­tyy noin kak­si­sa­taa mat­ka­päi­vää.

AL­BA JA PIE­MON­TE, ITA­LIA. Se on mie­len­kiin­toi­nen gast­ro­no­mi­nen kes­kit­ty­mä ja vain kah­den tun­nin ajon pääs­sä Mi­la­non Mal­pen­san len­to­ken­täl­tä. Pie­mon­ten pik­ku­kau­pun­git ja ky­lät hur­maa­vat, ja gast­ro­tu­ris­mi jyl­lää. Tu­ris­te­ja on vä­hän ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si Tos­ca­naan. Mai­se­mat ovat laa­ke­an kuk­ku­lai­set ja pyö­räi­ly (tai ves­pai­lu!) on help­poa hy­vin mer­kit­ty­jen reit­tien an­si­os­ta. Al­ban kau­pun­ki tar­jo­aa hy­vän läh­tö­pis­teen alu­een tut­ki­mi­seen. Tryf­fe­li­hul­lut suun­taa­vat alu­eel­le loka−mar­ras­kuus­sa. Myös vii­nit ovat maa­il­man huip­pu­ja, on­han alue Ba­ro­lon ja Bar­ba­res­con ko­ti­seu­tua.

KU­VAT RIIT­TA SOU­RAN­DER

SAN SE­BAS­TIÁN, ES­PAN­JA. San Se­bas­tiá­nis­sa on Es­pan­jan nie­mi­maan pa­ras ruo­ka. Siel­tä löy­dät myös lä­hi­a­lu­ei­den lois­ta­vat vii­nit ja sii­de­rit, jyl­hät mai­se­mat ja jo­vi­aa­lit asuk­kaat.

Lu­mo­a­van kau­nis, puo­li­kuun muo­toi­nen ran­ta do­mi­noi San Se­bas­tiá­nin lah­del­maa. Se on kau­neim­mil­laan ke­sä­kau­den ul­ko­puo­lel­la, kun At­lan­tin har­maus, Bis­ka­jan­lah­den su­mu­pil­vet ja ula­pal­le put­put­ta­vat ka­las­ta­ja-aluk­set ko­ris­ta­vat sitä.

Ak­tii­vi­nen ka­las­tus­lai­vas­to pi­tää San Se­bas­ti­a­nin asuk­kaat ka­las­sa, ja mis­sä ka­las­sa! Tuo­reim­mat ja eri­koi­sim­mat bas­ki­keit­ti­ön aar­teet löy­ty­vät kaup­pa­hal­lin tis­kil­tä, ja Es­pan­jan nie­mi­maan par­haat ra­vin­to­lat, ku­ten Ar­zak ja Mu­ga­ritz, löy­ty­vät tääl­tä.

BON­NIE­UX JA LU­BE­RON, RANS­KA. Bon­nie­ux on mo­nil­le tut­tu Pe­ter Ma­y­len Vuo­si Pro­ven­ces­sa -kir­jas­ta, joka ai­heut­ti mat­kai­lu­buu­min alu­eel­le. Kum­pui­le­van veh­reä mai­se­ma, pro­ven­ce­lais­her­kut,

kii­ree­tön elä­män­tyy­li ja hy­vät ma­joi­tus­mah­dol­li­suu­det (vuok­raa talo!) ta­kaa­vat­kin on­nis­tu­neen lo­man. Kult­tuu­rin­näl­käi­nen voi pii­hah­taa lä­hei­ses­sä Avig­no­nin kau­pun­gis­sa kat­sas­ta­mas­sa paa­vin en­ti­set asuin­si­jat, an­tiik­ki­hul­lu viih­tyy L´Is­le-sur-la-Sor­gu­en lu­kui­sil­la an­tiik­ki­to­reil­la. Bon­nie­ux’n ohel­la Lu­be­ro­nis­sa on mo­nia pit­to­res­ke­jä ky­liä ku­ten Lour­ma­rin, Méner­bes, Rous­sil­lon ja La­cos­te. Pa­ras vie­rai­lu­ai­ka alu­eel­le on ke­vät tai syk­sy.

Riit­ta Sou­ran­der on hel­sin­ki­läi­nen va­lo­ku­vaa­ja, joka on eri­kois­tu­nut ruo­kaan, mat­kai­luun ja si­sus­tuk­seen. Vuo­des­sa ker­tyy noin kak­si­sa­taa mat­ka­päi­vää.

MAT­KAI­LU­TOI­MIT­TA­JA EE­RO NO­KE­LAN

YH­DYS­VAL­LAT

Mat­kai­lu­toi­mit­ta­ja Ee­ro No­ke­la on Mat­kai­lu­toi­mit­ta­jien Kil­ta ry:n pu­heen­joh­ta­ja ja ko­ke­nut ryh­mä­mat­ko­jen ve­tä­jä. Hän on kier­tä­nyt maa­pal­lon kol­mes­ti, käy­nyt Krei­kas­sa yli sata ker­taa, on kuin ko­to­naan New Yor­kis­sa ja ai­koo mat­kus­taa Uu­teen-See­lan­tiin las­ke­maan lam­pai­ta.

9/11 ME­MO­RI­AL, NEW YORK. Vuo­den 2001 syys­kuun 11. päi­vä­nä ro­mah­ta­nei­den kak­sois­tor­nien ton­til­le on ko­hon­nut jäl­leen New Yor­kin kor­kein ra­ken­nus. Tor­nien si­jain­ti­pai­kal­la alas­päin vet­tä suih­kut­ta­vien al­tai­den kai­tei­siin on kai­ver­ret­tu kaik­kien lä­hes 3 000 uh­rin ni­met. Alu­eel­le is­tu­tet­tu­jen 400 tam­men kes­kel­lä vi­he­ri­öi yk­si ro­jun kes­kel­tä pe­las­tet­tu pää­ry­nä­puu, sur­vi­vor tree. Pai­kal­la on ai­na joku va­paa­eh­toi­nen ker­to­mas­sa puun ta­ri­naa. Käyn­ti ve­tää hil­jai­sek­si.

Mu­seo au­ke­aa en­si huh­ti­kuus­sa.

9/11ME­MO­RI­AL.ORG.

GRA­CE­LAND, MEMP­HIS, TEN­NES­SEE. Vuon­na 1977 kuol­leen roc­kin ku­nin­kaan El­vis Pres­leyn ko­ti­kar­ta­no Gra­ce­land ve­tää yhä puo­leen­sa mil­joo­nia fa­ne­ja vuo­des­sa. Ta­lo­kier­rok­sel­la se­los­tus ker­too, et­tä El­vik­sen mie­li­ruo­ka oli li­ha­vuo­ka. Sil­loin vii­meis­tään tun­tee mes­ta­rin läs­nä­o­lon ja odot­taa, et­tä koh­ta hän ter­veh­tii kul­man ta­kaa. Ta­lon ta­ka­na si­jait­se­van su­ku­hau­dan kes­kim­mäi­nen paa­si on ai­na kuk­kien peit­tä­mä. Laa­jan Vi­si­tor-cen­te­rin vie­reen on park­kee­rat­tu kak­si täh­den käyt­tä­mää len­to­ko­net­ta, jois­ta toi­nen on ni­met­ty tyt­tä­ren mu­kaan Lisa Ma­riek­si.

EL­VIS.COM/GRA­CE­LAND

WI­ZAR­DING WORLD OF HAR­RY POT­TER, ORLAN­DO, FLO­RI­DA. Vaik­ka ei oli­si lu­ke­nut yh­tään Har­ry Pot­ter -kir­jaa tai kat­so­nut elo­ku­via, käyn­ti tee­ma­puis­tos­sa Uni­ver­sal Stu­di­o­sil­la on mah­ta­va su­kel­lus ih­meel­li­sen vel­ho­po­jan ja hä­nen ys­tä­vien­sä maa­il­maan. Us­ko­ma­ton paik­ka, tai­ta­va to­teu­tus. Jos pää kes­tää, nou­se luu­dal­le tai hyp­pää ju­naan Ty­ly­pah­kan ase­mal­la. Mais­ta myös but­ter bee­ria, ma­ke­aa al­ko­ho­li­ton­ta olut­ta, ja kur­kis­ta Har­ryn op­pi­mes­ta­rin kam­mi­oon.

UNI­VER­SA­LOR­LAN­DO.COM/HAR­RY­POT­TER/

TOI­MIT­TA­JA-VA­LO­KU­VAA­JA ART­TU MUUK­KO­SEN

RIN­TEET

Art­tu Muuk­ko­nen on va­paa­las­kuun eri­kois­tu­nut va­lo­ku­vaa­ja ja toi­mit­ta­ja. Hän on asu­nut seit­se­män tal­vea eri puo­lil­la Alp­pe­ja ja ku­van­nut las­ke­mis­ta li­säk­si Ja­pa­nis­sa, In­ti­as­sa, Yh­dys­val­lois­sa, Ka­na­das­sa ja Skan­di­na­vi­as­sa. Muuk­ko­nen on yk­si pal­ki­tun 11-ku­vaa­ja­kol­lek­tii­vin pe­rus­ta­ja­jä­se­nis­tä.

PYHÄ, SUO­MI. Pel­ko­sen­nie­men Pyhä on las­ki­jan kes­kus. Siel­lä pe­ru­sa­si­at ovat kun­nos­sa: Pari vuot­ta sit­ten täy­sin rin­nep­ro­fii­lil­taan uu­sit­tu pää­rin­ne on vauh­di­kas, pit­kä ja jyrk­kä. Pi­ka­vauh­dil­la las­ki­joi­ta kul­jet­ta­va tuo­li­his­si nos­taa tun­tu­rin hui­pul­le ihai­le­maan La­pin erä­maa­mai­se­maa.

Kuin la­pin­noi­dan maja on ra­vin­to­la Tsok­ka, jon­ka voh­ve­lit lak­ka­hil­lol­la kuu­lu­vat olen­nai­ses­ti rin­ne­päi­vän oh­jel­maan.

Py­hän eri­koi­suus on, et­tei his­si­jo­nois­sa ole ruuh­kaa. Rin­teis­sä mah­tuu kur­vai­le­maan kai­kes­sa rau­has­sa, ja lä­hi­tun­tu­reil­ta löy­tyy upei­ta hiih­to­va­el­lus- ja mur­to­maa­hiih­to­reit­te­jä. Pää­rin­tei­den vie­res­sä ko­ho­aa myös jää­kii­pei­ly­pu­tous, jos suk­set ha­lu­aa vaih­taa jo­na­kin päi­vä­nä jää­hak­kui­hin.

CHA­MO­NIX, RANS­KA. Cha­mo­nix'hin Rans­kan Al­peil­le on ai­na sy­käh­dyt­tä­vää saa­pua, sil­lä jo en­nen ky­län­rait­tia al­kaa ho­ri­son­tis­sa siin­nel­lä Mont Blanc, Län­si-Eu­roo­pan kor­kein vuo­ri. Cha­mo­nix´n kau­pun­ki si­jait­see laak­sos­sa suo­raan Mont Blan­cin al­la.

Vaik­ka Cha­mo­nix´n hiih­to­a­lue on ja­kau­tu­nut vii­den eri kes­kuk­sen alu­eel­le, ei ole vä­liä, mil­le niis­tä me­nee. Mai­se­mat ovat hui­kai­se­vat, sil­lä ym­pä­röi­vät vuo­ret ovat kor­kei­ta, jyl­hiä ja jyrk­kiä. Las­ku­päi­vän ai­ka­na tun­tuu, et­tei ole mer­ki­tys­tä mi­hin kat­seen­sa kään­tää, sil­lä ai­na mai­se­ma näyt­tää upe­al­ta.

Cha­mo­nix´ssa on myös Eu­roo­pan kor­keim­mal­le vie­vä his­si. Ai­guil­le du Mi­din hui­pul­le yli 3 800 met­riin nou­se­va gon­do­li tar­jo­aa hie­not mai­se­mat suo­raan Mont Blan­cil­le. Roh­keim­mat las­ke­vat alas vuo­ris­to-op­paan kans­sa 17 ki­lo­met­riä pit­kän Val­lee Blanc­hen jää­tik­kö­rei­tin, jon­ka mai­se­mat ovat – yl­lät­tä­en – hui­ke­at.

VER­BIER, SVEIT­SI. Sveit­sin suu­rin hiih­to­kes­kus Ver­bier hur­maa mo­ni­puo­li­suu­del­laan. Rin­teet ovat pit­kiä ja hy­vin huol­let­tu­ja, ku­ten Sveit­sis­sä on ta­pa­na. Hiih­to­a­lue ja­kau­tuu nel­jän eri laak­son alu­eel­le, jo­ten vaih­te­lua riit­tää vii­kon tai jopa koko tal­ven reis­sul­le. Ver­bier on tun­net­tu pait­si tu­ris­ti­koh­tee­na, myös laa­jan kau­si­lai­syh­dys­kun­nan ko­ti­pe­sä­nä.

Ver­bie­rin kylä si­jait­see yli 1 500 met­ris­sä ja his­si vie yli 3 300 met­riin. Niin­pä las­ku­kau­si jat­kuu ta­val­li­ses­ti mar­ras­kuus­ta pit­käl­le huh­ti­kuu­hun. Rin­teet ovat vai­keu­sas­teel­taan pää­a­si­as­sa kes­ki­ta­soa. Ei­kä kan­na­ta unoh­taa laa­jo­ja va­paa­las­ku­mah­dol­li­suuk­sia. Ver­bie­ris­sä asuu suo­ma­lai­nen vuo­ris­to-opas, jos tu­tus­tu­mi­nen of­fa­rei­hin kiin­nos­taa.

Tun­nel­ma mä­ki­ses­sä ky­läs­sä on kan­sain­vä­li­sen ren­to. Mic­he­lin-ta­son ra­vin­to­loi­ta on tar­jol­la, mut­ta myös pai­kal­lis­ten suo­si­mia bist­ro­ja ja pit­se­ri­oi­ta löy­tää pie­nel­lä vai­val­la.

KU­VAT ART­TU MUUK­KO­NEN

TOI­MIT­TA­JA-VA­LO­KU­VAA­JA TIM BIR­DIN

AA­SIA

Tim Bird on eng­lan­ti­lai­nen, Suo­mes­sa asu­va mat­kai­lu­toi­mit­ta­ja ja va­lo­ku­vaa­ja. Hän mat­kus­taa usein In­ti­as­sa ja Kaak­kois-Aa­si­as­sa. Brit­ti­läi­nen mat­kai­lu­toi­mit­ta­jien kil­ta va­lit­si Bir­din Vuo­den va­lo­ku­vaa­jak­si 2012.

HAM­PI, IN­TIA. In­tia on täy­del­li­nen mat­ka­koh­de mo­ni­puo­li­sen kult­tuu­rin­sa ja yl­lät­tä­vyy­ten­sä an­si­os­ta. Eri­tyi­ses­ti Kar­na­ta­kan osa­val­ti­os­sa si­jait­se­va Ham­pi on vai­kut­ta­nut mi­nuun sy­väs­ti. Tun­gab­had­ra-joen var­rel­la ovat mui­nai­sen pää­kau­pun­gin Vi­ja­ya­na­ga­ran rau­ni­ot. Paik­ka on Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Eri­koi­nen ym­pä­ris­tö pu­na­ki­vi­si­ne vuo­ri­neen ja jät­ti­mäi­si­ne ki­ven­loh­ka­rei­neen te­ke­vät pai­kas­ta kos­ket­ta­van ja mys­ti­sen. Näyt­tää kuin jät­ti­läi­nen oli­si hei­tel­lyt ki­ven­loh­ka­rei­ta ym­pä­ri laak­so­ja ja kuk­ku­loi­ta. Au­rin­gon­las­ku ve­ren­pu­nai­sil­la kuk­ku­loil­la Ha­nu­ma­nin temp­pe­lin ym­pä­ril­lä on yk­si maa­gi­sim­pia ko­ke­muk­sia In­ti­as­sa.

LU­ANG PRA­BANG, LAOS. Yk­si ren­noim­mis­ta ja ren­tout­ta­vim­mis­ta kau­pun­geis­ta Kaak­kois-Aa­si­as­sa on Lu­ang Pra­bang La­o­sis­sa. Kau­pun­ki si­jait­see Me­kong-joen mut­kas­sa, ja siel­tä löy­tää ai­nut­laa­tuis­ta Rans­kan siir­to­maa-ajan ark­ki­teh­tuu­ria. Mo­net hu­vi­lat on muu­tet­tu ma­ja­ta­loik­si, bou­ti­qu­e­ho­tel­leik­si ja eu­ro-aa­si­a­lais­ta fuu­si­o­ruo­kaa tar­jo­a­vik­si ra­vin­to­loik­si. Mat­kai­li­jan kan­nat­taa va­el­lel­la ka­tu­ja, pii­pah­del­la kaup­poi­hin, yö­mark­ki­noil­le ja temp­pe­lei­hin ja ais­tia rau­hal­lis­ta elä­män­ta­paa ja troop­pis­ta il­ma­pii­riä. Nou­se var­hain ja koe Tak Bat, bud­d­ha­lais­ten munk­kien ruo­an ja al­mu­jen ke­räys­se­re­mo­nia aa­mun­koit­tees­sa.

KOH TAO, THAI­MAA. Thai­maa on lois­ta­va lo­ma­koh­de: ys­tä­väl­li­siä ih­mi­siä, hy­vää ruo­kaa, upea il­mas­to ja edul­li­set hin­nat. Koh Tao on pie­ni saa­ri, jol­le pää­see lai­val­la muun mu­as­sa Su­rat Tha­nin kau­pun­gis­ta. Saa­ri on hyvä koh­de eten­kin snork­laa­jil­le ja su­kel­ta­jil­le. Vuok­raa pit­kä­hän­tä­ve­ne ja vie­tä päi­vä krui­sail­len ym­pä­ri saar­ta ja snork­lail­len par­hail­la riu­toil­la. Koh Ta­ol­le ei kan­na­ta tul­la, jos ha­lu­at le­vei­tä hiek­ka­ran­to­ja: toki saa­rel­ta löy­tyy hil­jai­sia hiek­ka­pou­ka­mia pit­kin ki­vis­tä ran­ta­vii­vaa. Vaik­ka ke­hi­tys on ol­lut no­pe­aa, saa­rel­la on säi­ly­nyt tun­ne rau­hal­li­ses­ta eris­ty­nei­syy­des­tä. Charm Chu­ree Vil­la­sin bun­ga­lo­wit an­ta­vat tur­koo­sil­le me­rel­le, ja vie­raat il­las­ta­vat ul­ko­na ran­ta­te­ras­sil­la.

KU­VAT TIM BIRD

TOI­MIT­TA­JA RIIT­TA LIN­DEG­RE­NIN TÄR­PIT

Riit­ta Lin­deg­ren on Glo­ria-leh­den ja leh­ti­per­heen pe­rus­ta­ja. Hän työs­ken­te­li Glo­ri­an pää­toi­mit­ta­ja­na 1987–2010. Toi­mit­ta­jau­ras­ta ker­to­va kir­ja il­mes­tyi 2010. Ra­vin­to­la-alas­ta ker­to­va kir­ja il­mes­tyy syk­syl­lä.

IS­TAN­BUL, EU­ROOP­PA­LAI­NEN PUO­LI. Is­tan­bu­lis­sa et­ni­nen yh­dis­tyy huip­pu­mo­der­niin ja Aa­sia Eu­roop­paan. Siel­lä on nuo­ria vaa­te- ja ko­ru­suun­nit­te­li­joi­ta, kä­si­työ­läi­siä, mo­der­nia tai­det­ta (upea mo­der­nin tai­teen mu­seo Bos­po­rin ran­nal­la) ja hy­vää turk­ki­lais­ta ruo­kaa. Is­tan­bu­lis­sa tun­tee ole­van­sa ul­ko­mail­la toi­sin kuin mo­nis­sa tu­tum­mis­sa Eu­roo­pan pää­kau­pun­geis­sa. Myös os­tos­kau­pun­ki­na Is­tan­bul on eri­no­mai­nen. Kun pa­kol­li­set näh­tä­vyy­det on käy­ty, voi kes­kit­tyä va­el­te­le­maan Is­tik­lal-pää­ka­dun si­vu­ka­duil­la.

ILE AUX CERFS, MAU­RI­TIUS. Tal­ven golf­koh­teek­si pa­ra­tii­si­saa­ri Mau­ri­tius on täy­del­li­nen. Vaik­ka upei­ta kent­tiä on usei­ta, yk­si upeim­mis­ta on ho­tel­li Tou­es­s­ro­kin oma golf­kent­tä, sa­man­ni­mi­sel­lä la­guu­nil­la si­jait­se­va Ile aux Cerfs. Myös muil­le kuin ho­tel­li­vie­rail­le avoin kent­tä on haas­teel­li­nen, mut­ta kuu­mas­sa il­mas­sa pal­lo kul­kee hy­vin ja tu­lok­set­kin ovat usein hy­viä. Mau­ri­tius on se­koi­tus Af­rik­kaa ja In­ti­aa, ja gol­fin li­säk­si saa­rel­la on pal­jon muu­ta­kin näh­tä­vää. Par­hai­ten saa­reen tu­tus­tuu pyö­räl­lä tai mo­pol­la.

NA­TI­O­NAL PORT­RAIT GAL­LE­RY, LON­TOO. Lon­too­seen on hyvä men­nä mi­hin vuo­den tai vuo­ro­kau­den ai­kaan ta­han­sa. Kau­pun­ki kes­tää lu­ke­mat­to­mia vie­rai­lu­ja ku­ten myös yk­si py­hiin­va­el­lus­koh­teis­ta­ni: Na­ti­o­nal Port­rait Gal­le­ry. Gal­le­ria on esi­merk­ki elä­väs­tä mu­se­os­ta, jos­sa näyt­te­lyt päi­vit­ty­vät jat­ku­vas­ti. Esil­lä on maa­lauk­sia ja va­lo­ku­via jul­ki­suu­den hen­ki­löis­tä. Muo­to­ku­vat an­ta­vat eri­lai­sen nä­kö­kul­man koh­teis­taan kuin mitä leh­dis­sä näh­dään. Mu­se­on ka­tol­la on ra­vin­to­la, jos­ta au­ke­aa us­ko­ma­ton nä­kö­a­la yli Lon­toon.

NPG.ORG.UK

123RF

SUN­RE­SORTS­HO­TELS.COM

NO­TI­O­NAL PORT­RAIT GAL­LE­RY

JOU­NI HA­RA­LA

Oma Ai­ka 6/2013