Artikkeli

Marokko mausteinen makupala

Afrikan auringonpaiste lämmittää ja basaarien eksoottiset mausteet huumaavat. Ihmeteltävää riittää niin Marrakechin Sadunkertojien torilla kuin Agadirissa, jossa vuohetkin uhmaavat luonnonlakeja.

MUO­DIN­LUO­JAN PUU­TAR­HA

YVES SAINT LAU­REN­TIN puu­tar­ha, vi­ral­li­sel­ta ni­mel­tään kas­vi­tie­teel­li­nen puu­u­tar­ha Jar­din Ma­jo­rel­le tar­jo­aa us­ko­ma­ton­ta rau­haa Mar­ra­kec­hin ih­mis­vi­li­nän kes­kel­lä.

Rans­ka­lai­nen ku­va­tai­tei­li­ja Jac­qu­es Ma­jo­rel­le (1983–1962) pe­rus­ti puu­tar­han vuon­na 1924. Ylei­söl­le se avat­tiin vuon­na 1947.

Rans­ka­lai­nen muo­ti­tai­tei­li­ja Yves Saint Lau­rent hank­ki puu­tar­han omis­tuk­seen­sa 1980-lu­vul­la. Hän ko­hen­si puu­tar­haa ja res­tau­roi ra­ken­nuk­sia mie­sys­tä­vän­sä ja yh­ti­ö­kump­pa­nin­sa Pier­re Bergén kans­sa. Yves Saint Lau­ren­tin kuol­tua vuon­na 2008 hä­nen tuh­kan­sa ri­po­tel­tiin puu­tar­haan.

Kas­vi­tie­teel­li­sen puu­tar­han li­säk­si alu­eel­la si­jait­see is­la­mi­lai­sen tai­teen mu­seo ja kaup­pa, jos­ta voi os­taa pie­niä YSL-tuot­tei­ta.

Jar­din Ma­jo­rel­le, Rue Yves Saint Lau­rent, Mar­ra­kech. Avoin­na ma–su 8–12 ja 15–18. Si­sään­pää­sy 30 dir­ha­mia, al­le 3 eu­roa.

SA­DUN­KER­TO­JIEN TORI

MAR­RA­KEC­HIS­SA TUS­KIN VOI käy­dä il­man, et­tä pää­tyi­si Sa­dun­ker­to­jien to­ril­le, pai­kal­li­sel­ta ni­mel­tään Je­maa el Fna.

Muis­tan en­sim­mäi­sen vie­rai­lu­ni to­ril­la rei­lut 20 vuot­ta sit­ten. Myyn­ti­ko­ju­ja oli vain muu­ta­mia, ja to­rin täyt­ti­vät ek­soot­ti­set tai­tei­li­jat. Ta­ri­nan­ker­to­jat ke­rä­si­vät ym­pä­ril­leen san­kat jou­kot vä­keä, ak­ro­baa­tit temp­pui­li­vat, tu­len­nie­li­jät ja käär­meen­lu­moo­jat käär­me­ko­rei­neen ja pil­lei­neen oli­vat mys­ti­nen näky. Ker­jä­läis­las­ten ano­vat kat­seet kään­si­vät sy­dän­tä­ni.

Nyt olen häm­men­ty­nyt. Eri­lai­sia myyn­ti­ko­ju­ja on sil­män­kan­ta­mat­to­miin, tun­nel­ma on kuin suo­ma­lai­sil­la maa­lais­mark­ki­noil­la. Lu­kui­sis­ta ruo­ka­ko­juis­ta nou­see höy­ry, joka muo­vaa pi­me­ne­vän mai­se­man utui­sen tai­a­no­mai­sek­si. Vä­keä on pil­vin pi­mein. Jo­tain kui­ten­kin puut­tuu.

Ker­jä­läis­lap­sia en näe, on­nek­si. En näe myös­kään en­sim­mäis­tä­kään ak­ro­baat­tia, kä­des­tä­en­nus­ta­jaa, ta­ri­nan­ker­to­jaa, tu­len­nie­li­jää tai käär­meen­lu­moo­jaa. Syy­kin sel­vi­ää. He ovat juu­ri nyt, vie­rai­lum­me ai­ka­na, la­kos­sa pa­ran­taak­seen työ­o­lo­jaan.

Pa­ras paik­ka saa­da hyvä yleis­nä­ky­mä Sa­dun­ker­to­jien to­ris­ta on au­ki­on lai­das­sa ole­van ra­vin­to­lan toi­sen ker­rok­sen te­ras­si. Kos­ka muut­kin tu­ris­tit ovat sen oi­val­ta­neet, si­sään­pää­sys­tä pe­ri­tään 10 dir­ha­mia, va­jaat kak­si eu­roa, jo­hon si­säl­tyy juo­ma, esi­mer­kik­si ki­ven­näis­ve­si.

TIN­GI­TYT TU­LI­AI­SET

SEKÄ MAR­RA­KEC­HIN ET­TÄ Aga­di­rin ba­saa­reis­sa on mu­ka­va va­el­lel­la. Kau­pan­käyn­ti ei ole ol­len­kaan niin ag­g­res­sii­vis­ta kuin saat­tai­si ku­vi­tel­la. Tin­ki­mi­nen kan­nat­taa tääl­lä­kin.

Mu­ka­via tu­li­ai­sia ovat esi­mer­kik­si kak­tus­sil­kis­tä teh­dyt pöy­tä- ja kai­ta­lii­nat. Kak­tus­silk­ki ei oi­ke­as­ti ole silk­kiä, vaan ra­yo­nin ja puu­vil­lan se­koi­tus­ta.

Per­heen nai­sia voi ilah­dut­taa ar­gan­tuot­teil­la tai pie­ni­nä kuu­ti­oi­na myy­tä­vil­lä kiin­teil­lä par­fyy­meil­la, jois­sa tuok­sui­na on esi­mer­kik­si amb­ra, mys­ki tai jas­mii­ni. 100 gram­man kuu­tio mak­saa 20 dir­ha­mia, al­le 2 eu­roa. Suo­sit­tu­ja tu­li­ai­sia ovat myös ho­pe­a­ko­rut, nah­ka­tuot­teet ja edul­li­set maus­teet.

VUO­HIA PUIS­SA

AGA­DI­RIN YM­PÄ­RIS­TÖS­SÄ TÖR­MÄÄ nä­kyyn, joka hät­käh­dyt­tää: vuo­het ovat kii­ven­neet puu­hun ate­ri­oi­maan!

Puut ovat ar­gan­pui­ta. Vuo­het ei­vät syö puun leh­tiä, vaan ar­gan­puun he­del­miä: päh­ki­nöi­tä, jot­ka ovat vi­her­tä­viä ja muis­tut­ta­vat ul­ko­nä­öl­tään vä­hän olii­ve­ja.

Sork­ka­e­läi­mel­le puu­hun hy­päh­tä­mi­nen ja piik­ki­sil­lä ok­sil­la kii­pei­ly ei­vät ole ihan help­po jut­tu, jo­ten vain pai­kal­li­set vuo­het ovat op­pi­neet tai­don. Kier­te­le­vien pai­men­to­lais­ten, no­ma­dien, vuo­het ha­mui­le­vat herk­ku­he­del­miä sor­kat tu­ke­vas­ti maan ta­sal­la.

Pai­me­nil­le vuo­hien eri­koi­nen tai­to tuo mah­dol­li­suu­den li­sä­tie­nes­tiin. Tä­män ku­van ikuis­ta­mi­nen mak­soi 20 dir­ha­mia, va­jaat kak­si eu­roa.

AR­GAN ON MA­RO­KON AAR­RE

EH­DO­TON TU­LI­AI­NEN MA­RO­KOS­TA on pik­ku­pul­lo ar­ga­nöl­jyä, jota ylis­te­tään ihon­hoi­don laa­tu­tuot­teek­si.

Ar­ga­nöl­jyä saa­daan Ar­ga­nia spi­no­sa -pui­den he­del­mis­tä. Ai­koi­naan ar­gan­pui­ta kas­voi ylei­ses­ti Poh­jois-Af­ri­kas­sa, ny­ky­ään lä­hin­nä Ma­ro­kos­sa juu­ri Aga­di­rin alu­eel­la ja pai­koin naa­pu­ri­maas­sa Al­ge­ri­as­sa.

Ra­vin­teik­kaan ar­ga­nöl­jyn us­ko­taan el­vyt­tä­vän ihoa ja lien­nyt­tä­vän ikään­ty­mi­sen merk­ke­jä. Öl­jyä käy­te­tään myös hoi­to­na au­rin­gon­polt­ta­miin, pso­ri­a­sik­seen, kui­vaan ihoon ja ak­neen. Ar­ga­nis­ta tuo­te­taan myös ruo­ka­öl­jyä.

Jos ar­ga­nöl­jy on mai­neen­sa mu­kaan aar­re käyt­tä­jäl­leen, se on ar­ki­päi­vän aar­re myös lu­kui­sil­le köy­hil­le ja kou­lut­ta­mat­to­mil­le ma­rok­ko­lai­sil­le nai­sil­le, joi­ta öl­jyn teko työl­lis­tää.

Ar­ga­nöl­jy val­mis­te­taan nais­voi­min yhä pe­rin­tei­seen ta­paan kä­si­työ­nä – ja työ­lääs­ti.

Öl­jy­tuot­tei­ta myy­vän kau­pan pi­ha­pii­ris­sä pää­sem­me tu­tus­tu­maan myös tuo­tan­to­lai­tok­seen. Tois­ta­kym­men­tä eri-ikäis­tä nais­ta is­tuu sa­lin lat­ti­al­la vie­ri vie­res­sä ku­kin omas­sa teh­tä­väs­sään. Pro­ses­si on pit­kä.

Nai­set ovat ke­rän­neet ar­gan­pui­den he­del­mät, ja he­del­mät on kui­va­tet­tu au­rin­gos­sa. Yh­des­tä kui­va­tus­ta he­del­mäs­tä saa­daan kak­si kol­me päh­ki­nää na­paut­ta­mal­la sitä te­rä­väs­ti ka­li­kal­la. Pää­sem­me ko­kei­le­maan. Nai­sia nau­rat­taa, sil­lä lop­pu­tu­los on odo­tet­tu. Ku­kaan meis­tä ei osaa oi­ke­an­lais­ta hal­kai­su­tek­niik­kaa il­man neu­vo­ja.

Päh­ki­nät paah­de­taan tai ol­laan paah­ta­mat­ta riip­pu­en sii­tä, mi­hin tar­koi­tuk­seen öl­jyä teh­dään. Ruo­ka­öl­jy syn­tyy paah­de­tuis­ta ja iho­öl­jy paah­ta­mat­to­mis­ta päh­ki­nöis­tä.

Yh­den ruo­ka­öl­jy­lit­ran syn­nyt­tä­mi­seen tar­vi­taan 40 ki­loa ar­gan­he­del­miä. Lit­ra iho­öl­jyä on vie­lä tiu­kem­paa nes­tet­tä: raa­ka-ai­nee­na on 80 ki­loa he­del­miä.

Päh­ki­nöi­tä kuo­ri­vien nais­ten kä­det käy­vät vik­ke­läs­ti. Kuo­ri­tuis­ta päh­ki­nöis­tä pu­ris­te­taan öl­jy­kin kä­si­voi­min. Myl­lyn var­res­sa ovat sa­lin ro­te­vim­mat nai­set.

Pik­ku­pul­lo ar­ga­nöl­jyä mak­saa myy­mä­läs­sä 150 dir­ha­mia, vä­hän yli 13 eu­roa.

EI­JA AA­TE­LA TEKS­TI / EI­JA AA­TE­LA JA 123RF KU­VAT

Oma Ai­ka 7/2013

Lue Myös