On­ko pro­bi­oot­ti sama kuin mai­to­hap­po­bak­tee­ri?

Pro­bi­oot­ti tar­koit­taa käy­tän­nös­sä elä­vää mik­ro­bia, jos­ta on ter­veys­hyö­tyä riit­tä­väs­ti käy­tet­ty­nä. Pro­bi­oot­te­ja saa ruo­as­ta, pil­le­rei­nä tai elin­tar­vik­kei­siin li­sät­ty­nä, ja toi­si­naan nii­tä le­vi­te­tään suo­raan li­ma­kal­vol­le, kun hoi­de­taan vaik­ka suun ter­veyt­tä ja va­gi­nan bak­tee­ri­ta­sa­pai­non häi­ri­öi­tä.

Toi­sin kuin usein luul­laan, mai­to­hap­po­bak­tee­ri ei ole pro­bi­oo­tin sy­no­nyy­mi. Kaik­ki mai­to­hap­po­bak­tee­rit ei­vät ole pro­bi­oot­te­ja, vaan osa niis­tä on jopa ter­vey­del­le hai­tal­li­sia, ku­ten vaik­ka tau­te­ja ai­heut­ta­va strep­to­kok­ki. Li­säk­si kaik­ki pro­bi­oo­tit, ku­ten esi­mer­kik­si pro­bi­oot­ti­set hii­vat ja ba­cil­luk­set, ei­vät ole mai­to­hap­po­bak­tee­re­ja.

Saa­ko pro­bi­oo­teis­ta pa­rem­man suo­jan suo­lis­tol­le?

Jos mie­lii ylei­ses­ti pa­rem­paa suo­lis­to­suo­jaa, pro­bi­oot­te­ja te­hok­kaam­min toi­mi­vat ter­veel­li­nen ja mo­ni­puo­li­nen ruo­ka­va­lio, stres­si­tön elä­mä sekä ajoit­tai­nen mul­las­sa möy­ri­mi­nen vas­tus­tus­ky­vyn lu­jit­ta­mi­sek­si. Jos kui­ten­kin ar­ki ajaa ah­taal­le, ei ter­veel­le ole ekst­ra-pro­bi­oo­teis­ta hait­taa, el­lei tuot­tei­ta ah­mi mää­rät­tö­mäs­ti.

An­ti­bi­oot­ti­kuu­ri tup­paa se­koit­ta­maan oman mik­ro­bif­loo­ran. Ra­vin­to­li­sä­nä nau­ti­tut pro­bi­oo­tit kor­jaa­vat ba­lans­sia.

Mis­tä pro­bi­oot­te­ja saa?

Pro­bi­oot­ti­ju­gur­teis­sa on yli mil­joo­na hen­gis­sä ole­vaa mik­ro­bia per mil­li­lit­ra, jo­ten yk­si purk­ki päi­väs­sä on riit­tä­vä mää­rä. Kah­des­ta tus­kin on ter­veel­le hait­taa, mut­ta ei tut­ki­tus­ti hyö­ty­ä­kään, eten­kin, jos pro­bi­oo­tit ovat sa­maa kan­taa.

Te­hok­kaim­min toi­mi­vat pro­bi­oo­tit saa pur­kis­ta tai ruo­as­ta, jo­hon sitä on li­sät­ty. Ih­mi­sen oma bak­tee­ri­kan­ta vai­kut­taa ai­na sii­hen, mi­ten pro­bi­oo­tit te­ho­a­vat, jo­ten mo­ni­puo­li­suus rok­kaa pro­bi­oot­ti­pii­reis­sä. Vaih­te­le­mal­la kan­to­ja saa var­mim­min hyö­dyn.

Vil­leim­mät vi­si­o­nää­rit us­ko­vat, et­tä tu­le­vai­suu­des­sa sut­ja­koi­den ulos­te saa­te­taan ja­los­taa laih­du­tus­pil­le­reik­si.

Mil­loin pro­bi­oot­te­ja kan­nat­taa ot­taa?

Pro­bi­oot­tien te­hoa ter­veil­le ar­jes­sa ei ole to­dis­tet­tu, mut­ta reis­sus­sa pro­bi­oo­teis­ta on kiis­ta­ton­ta hyö­tyä. Nii­den nap­pai­li­ja ei väl­ty ma­ha­pö­pöl­tä var­muu­del­la, mut­ta to­den­nä­köi­syys säi­lyä ter­vee­nä ko­he­nee.

Pro­bi­oot­ti te­ho­aa mo­nel­la ta­val­la, ku­ten buus­taa­mal­la omaa im­muu­ni­puo­lus­tus­ta, tart­tu­mal­la pö­pöil­le va­ra­tuil­le pai­koil­le suo­lis­tos­sa ja hou­kut­te­le­mal­la tau­di­nai­heut­ta­jia tart­tu­maan it­seen­sä. Näp­pä­rää!

Myös an­ti­bi­oot­ti­kuu­rin ai­kai­nen hyö­ty on to­dis­tet­tu: kuu­ri tup­paa se­koit­ta­maan oman mik­ro­bif­loo­ran, jol­loin ra­vin­to­li­sä­nä nau­ti­tut pro­bi­oo­tit kor­jaa­vat ba­lans­sia suo­lis­tos­sa.

On­ko pro­bi­oo­teis­ta muu­ta hyö­tyä?

Vaik­ka yk­sit­täi­sel­lä pro­bi­oot­ti­kan­nal­la ei ole vai­ku­tus­ta pai­non­hal­lin­taan, ny­ky­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, et­tä vaih­ta­mal­la li­ha­val­le lai­han suo­lis­tof­loo­ran pai­no las­kee hel­pom­min. Vai­ku­tus pois­tuu, jos yli­pai­noi­nen jat­kaa epä­ter­veel­lis­ten ruo­kien syö­mis­tä. Vil­leim­mät vi­si­o­nää­rit us­ko­vat­kin, et­tä tu­le­vai­suu­des­sa sut­ja­koi­den ulos­te saa­te­taan ja­los­taa laih­du­tus­pil­le­reik­si.

Pro­bi­oot­tien hyö­dyis­tä saa­te­taan tu­le­vai­suu­des­sa tie­tää pal­jon li­sää: eläin­ko­keis­sa ne ovat saa­neet hiir­ten tur­kit kiil­tä­mään ja suo­jan­neet nii­tä syö­väl­le al­tis­ta­vien hap­pi­ra­di­kaa­lien hyök­käyk­sil­tä. Ih­mis­ten suus­sa pro­bi­oot­tien tie­de­tään tap­pa­van rei­kiä ai­heut­ta­via bak­tee­re­ja sekä hai­su­hen­keä ai­heut­ta­via pö­pö­jä.

Mi­ten pro­bi­oot­ti ero­aa pre­bi­oo­tis­ta?

Pre­bi­oo­tit ovat käy­tän­nös­sä kui­tu­ja, eli ruo­kaa, jota pro­bi­oo­tit tar­vit­se­vat toi­mi­ak­seen. Pre­bi­oot­ti­läh­teet kan­nat­taa naut­tia raa­ka­na tai höy­ry­tet­ty­nä, sil­lä pais­ta­mi­nen ja keit­tä­mi­nen saat­taa tu­ho­ta osan ra­vin­to­ai­neis­ta. Herk­kä­ma­hai­sil­le va­roi­tus: hyö­dyis­tään huo­li­mat­ta ne saat­ta­vat ai­heut­taa vat­sa­vai­vo­ja. Ko­kei­le esi­mer­kik­si maa-ar­ti­sok­kaa, val­ko­si­pu­lia, si­pu­lia ja par­saa. Nii­den pre­bi­oot­ti­o­suus on kor­kea.

Asi­an­tun­ti­ja­na mik­ro­bi­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri Per Erik Sa­ris Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta

Ti­laa Fit!

Lue myös:

Il­ma­vai­vo­ja ja tur­vo­tus­ta? Hel­po­ta är­ty­nyt­tä suol­ta

Näin syöt puh­taam­min

Kan­nat­taa­ko kol­la­gee­niä syö­dä pur­kis­ta?