Kan­sain­vä­li­sek­si ke­hit­ty­nyt me­nes­tys­ta­ri­na sai al­kun­sa heti jou­lun jäl­keen 1895, kun Václav Lau­rin ja Václav Kle­ment pe­rus­ti­vat pol­ku­pyö­riä kor­jaa­van ja val­mis­ta­van yri­tyk­sen­sä Mladá Bo­les­la­vin kau­pun­gis­sa. Var­sin pian yri­tys al­koi teh­dä myös moot­to­ri­pyö­riä ja au­to­ja, jot­ka vuo­des­ta 1925 al­ka­en ovat ol­leet Škoda-merk­ki­siä.

Ta­san 125 vuot­ta sit­ten, heti jou­lun jäl­keen 1895, me­kaa­nik­ko Václav Lau­rin ja kir­ja­kaup­pi­as Václav Kle­ment loi­vat ny­kyi­sen Škoda Au­ton pe­rus­tan. Yri­tyk­sen kum­mat­kin pe­rus­ta­jat oli­vat in­to­hi­moi­sia pyö­räi­li­jöi­tä. He ha­lu­si­vat val­mis­taa asi­ak­kail­leen par­hais­ta ma­te­ri­aa­leis­ta pol­ku­pyö­riä, joi­den hin­ta ei ol­lut ta­val­lis­ten ih­mis­ten ulot­tu­mat­to­mis­sa.

Pie­neen pa­jaan­sa he palk­ka­si­vat kol­me työn­te­ki­jää te­ke­mään jal­ka- tai kä­si­voi­mal­la ajet­ta­via pyö­riä. Vuot­ta myö­hem­min työn­te­ki­jöi­tä oli jo 21, ja he val­mis­ti­vat viit­tä eri­lais­ta Sla­via-merk­kis­tä pol­ku­pyö­rää.

Mal­lis­to laa­je­ni no­pe­as­ti kä­sit­tä­mään myös las­ten ja nais­ten pyö­riä, kah­den ajet­ta­via tan­de­me­ja, ket­ju- ja ak­se­li­ve­toi­sia kak­si­pyö­räi­siä sekä ta­va­roi­den tai ih­mis­ten kul­jet­ta­mi­seen tar­koi­tet­tu­ja kol­mi­pyö­riä.

Me­nes­ty­neet kak­si­pyö­räi­set Yri­tyk­sen pe­rus­ta­jat Lau­rin ja Kle­ment ym­mär­si­vät ih­mis­ten va­paan liik­ku­mi­sen ha­lun ja jat­koi­vat tuo­te­va­li­koi­man­sa ke­hit­tä­mis­tä: mar­ras­kuun 18. päi­vä­nä 1899 he esit­te­li­vät en­sim­mäi­set kak­si L&K-moot­to­ri­pyö­rää, mal­lit Sla­via A ja B.

Pyö­rän kä­sit­te­lyn hel­pot­ta­mi­sek­si ja va­kaut­ta­mi­sek­si he si­joit­ti­vat moot­to­rin run­koon alas. Täs­tä si­joi­tuk­ses­ta muo­dos­tui kan­sain­vä­li­nen stan­dar­di­ra­ken­ne, ja sitä pi­de­tään lah­jak­kaan Václav Lau­ri­nin suu­rim­pa­na saa­vu­tuk­se­na.

Yri­tys kas­voi ja ke­hit­tyi ri­pe­äs­ti Václav Kle­men­tin yrit­tä­jä­hen­ki­syy­den ja vi­si­oi­den an­si­os­ta. Hän on­nis­tui hank­ki­maan suu­ria ti­lauk­sia sekä ko­ti­maas­ta et­tä te­ol­lis­tu­mi­sen kär­ki­mais­ta ku­ten Sak­sas­ta ja Bri­tan­ni­as­ta.

Mladá Bo­les­la­vis­sa val­mis­tet­tu­jen mo­to­ri­soi­tu­jen kak­si­pyö­räis­ten vah­vat omi­nai­suu­det nä­kyi­vät ki­sa­me­nes­tyk­se­nä. Le­gen­daa­ri­nen mai­ne sai al­kun­sa Pa­rii­sin-Ber­lii­nin kil­va­na­jos­sa vuon­na 1901, kun L&K:n en­sie­siin­ty­mi­ses­sä Nar­cis Pod­sední­ček ajoi 1196 ki­lo­met­rin ki­san voit­toon suu­rel­la erol­la toi­sek­si tul­lee­seen.

Moot­to­ri­pyö­rä­ai­ka­kau­den ko­ho­koh­ta on L&K CCR - moot­to­ri­pyö­räl­lä 25. ke­sä­kuu­ta 1905 saa­vu­tet­tu maa­il­man­mes­ta­ruus Dour­da­nis­sa, lä­hel­lä Pa­rii­sia.

En­sim­mäi­set au­tot ja nou­su yh­dek­si ai­ka­kau­den joh­ta­vis­ta au­to­mo­bii­li­val­mis­ta­jis­ta

Vuo­den 1905 lo­pul­la Mladá Bo­les­la­vin teh­das esit­te­li en­sim­mäi­sen au­to­mo­bii­lin­sa Lau­rin & Kle­ment Voi­tu­ret­te A. Tämä ke­vyt ja ket­te­rä böö­mi­läi­nen kul­ku­neu­vo sai voi­man­sa kak­si­sy­lin­te­ri­ses­tä yk­si­lit­rai­ses­ta moot­to­ris­ta ja liik­kui jopa 40 ki­lo­met­rin tun­ti­no­peu­del­la.

Au­ton­val­mis­tuk­sen aloi­tuk­ses­ta ei ku­lu­nut edes täyt­tä vuot­ta, kun mal­lis­to jo kä­sit­ti usei­ta kak­si- ja ne­li­sy­lin­te­ri­siä mal­le­ja.

L&K osoit­ti ete­vyy­ten­sä val­mis­ta­mal­la Eu­roo­pan en­sim­mäi­sen kah­dek­san­sy­lin­te­ri­sen au­to­mal­lin FF vuon­na 1907.

Yri­tyk­sel­lä meni hy­vin sekä kau­pal­li­ses­ti et­tä kil­va­na­jois­sa. L&K-yri­tyk­ses­tä ke­hit­tyi Itä­val­ta-Un­ka­rin kei­sa­ri­kun­nan suu­rin ajo­neu­vo­val­mis­ta­ja, jon­ka tuot­tei­ta vie­tiin kym­me­niin mai­hin ja kaik­kiin maa­no­siin jo en­nen en­sim­mäis­tä maa­il­man­so­taa.

Le­gen­daa­ri­set au­to­mal­lit Ško­dan seu­raa­van me­nes­ty­sai­ka­kau­den pe­rus­ta­na

Kol­me vuo­si­kym­men­tä pe­rus­ta­mi­sen­sa jäl­keen Lau­rin & Kle­ment sai vah­van stra­te­gi­sen kump­pa­nin vuon­na 1925: pil­se­ni­läi­sen ko­ne­pa­ja- ja te­ol­li­suu­syh­ty­män Ško­dan.

Skoda Felicia.

Kum­paa­kin osa­puol­ta hyö­dyt­tä­nyt liit­to loi pe­rus­tan yri­tyk­sen me­nes­tys­ta­ri­nan jat­ku­mi­sel­le. Tuol­loin tuot­tei­siin il­mes­tyi no­peut­ta ja edis­tyk­sel­li­syyt­tä ku­vas­ta­va sii­pi­nuo­li­lo­go. Škoda ke­hit­ti Mladá Bo­les­la­vin teh­das­ta ra­ken­ta­mal­la te­hok­kaan liu­ku­hih­nan.

Uu­den su­ku­pol­ven au­to­mal­lit oli­vat val­lan­ku­mouk­sel­li­sia: suu­ren suo­si­on saa­vut­ta­neet au­to­mal­lit Po­pu­lar, Ra­pid, Fa­vo­rit ja Su­perb te­ki­vät Ško­das­ta ko­ti­maan­sa joh­ta­van au­ton­val­mis­ta­jan vuon­na 1936 – ja sa­mas­ta ase­mas­ta on pi­det­ty kiin­ni tä­hän päi­vään saak­ka.

Mladá Bo­les­la­vis­sa teh­dyt au­tot osoit­ti­vat kes­tä­vyy­ten­sä ja luo­tet­ta­vuu­ten­sa 1930-lu­vun pit­kis­sä ja vaa­ti­vis­sa reit­ti­a­jois­sa eri puo­lil­la Eu­roop­paa, Aa­si­aa, Ame­rik­kaa ja Af­rik­kaa.

Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen au­to­teh­das kan­sal­lis­tet­tiin, mut­ta Škoda jat­koi yl­pe­äs­ti au­to­jen te­ke­mis­tä myös suun­ni­tel­ma­ta­lou­den vaih­te­le­vis­sa ja haas­teel­li­sis­sa olo­suh­teis­sa.

Tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia Kva­si­nyn ja Vrchlabín teh­tail­la li­sät­tiin ja uu­sien au­to­mal­lien it­se­näis­tä ke­hi­tys­työ­tä jat­ket­tiin. En­sim­mäi­nen Oc­ta­via vuo­del­ta 1959 ja kau­nis avo­au­to­mal­li Fe­li­cia to­dis­ta­vat tuon ai­ka­kau­den in­si­nöö­ri­o­saa­mi­ses­ta.

Mladá Bo­les­la­vin teh­taan uu­den osan käyt­töö­not­to vuon­na 1964 suu­ren­si vuo­si­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia huo­mat­ta­vas­ti. Sa­ma­na vuon­na esi­tel­tiin ta­ka­moot­to­ri­nen se­dan­mal­li Škoda 1000 MB, joka oli yk­si ai­kan­sa edis­tyk­sel­li­sim­mis­tä au­tois­ta yk­si­lit­rais­ten luo­kas­sa.

Le­gen­daa­ri­nen ja sport­ti­nen Škoda 110 R Coupé vuo­del­ta 1970 lu­keu­tuu myös tuon ajan suu­riin saa­vu­tuk­siin. Sen poh­jal­ta syn­ty­nyt Škoda 130 RS nou­si vuo­den 1975 jäl­keen saa­vu­te­tuil­la kil­pa­ra­ta- ja ral­li­me­nes­tyk­sil­lä kuu­lui­suu­teen ja sai lem­pi­ni­men "Itä-Eu­roo­pan Porsc­he".

Uu­si al­ku Volks­wa­gen-kon­ser­nin osa­na

Škoda aloit­ti suur­ten po­liit­tis­ten muu­tos­ten vuo­den 1989 mer­kit­tä­väl­lä kil­pai­lu­val­til­la: vuon­na 1987 en­sie­si­tel­lyl­lä Škoda Fa­vo­rit -mal­lil­la. Tä­män hatch­back-mal­lin muo­toi­lus­sa nä­kyi ita­li­a­lai­nen de­sign ja ra­ken­teis­sa ny­ky­ai­ka. Fa­vo­rit oli etu­moot­to­ri­nen ja etu­ve­toi­nen.

Mo­der­ni Fa­vo­rit oli yk­si rat­kai­se­vis­ta syis­tä sii­hen, mik­si Eu­roo­pan suu­rin au­ton­val­mis­ta­ja Volks­wa­gen hank­ki Škoda Au­ton omis­tuk­seen­sa.

Huh­ti­kuun 16. päi­vä­nä 1991 Ško­das­ta tuli Volks­wa­gen-kon­ser­nin nel­jäs au­to­merk­ki. Ku­ten vuon­na 1925, uu­den stra­te­gi­sen kump­pa­nin si­tou­tu­mi­nen mah­dol­lis­ti Ško­dan dy­naa­mi­sen ke­hi­tyk­sen jat­ku­mi­sen. Yh­teis­työ kan­sain­vä­li­ses­ti toi­mi­van sak­sa­lai­sen kon­ser­nin kans­sa on joh­ta­nut laa­dun pa­ran­tu­mi­seen ja Škoda-au­to­mal­lis­ton laa­jen­tu­mi­seen suu­rem­mil­la au­to­mal­leil­la ja nyt­tem­min myös kiin­nos­ta­vaan ka­tu­maas­tu­ri­seg­ment­tiin.

La­dat­ta­va hyb­ri­di­mal­li Su­perb iV ja täys­säh­kö­au­to Ci­ti­go e iV vei­vät vuon­na 2019 Ško­dan au­to­jen säh­köis­ty­mi­sen ai­kaan, jos­sa seu­raa­va virs­tan­pyl­väs oli nyt vuon­na 2020 esi­tel­ty Ško­dan en­sim­mäi­nen Volks­wa­gen-kon­ser­nin täys­säh­kö­au­to­jen MEB-pe­rus­tek­niik­kaan poh­jau­tu­va au­to­mal­li Eny­aq iV.

Täl­lä het­kel­lä Eny­aq iV on Ško­dan kym­me­nes au­to­mal­li­sar­ja. Tše­kin ta­sa­val­las­sa si­jait­se­vien teh­tai­den ohel­la Škoda Au­to val­mis­taa au­to­ja Kii­nas­sa, Ve­nä­jäl­lä, In­ti­as­sa, Slo­va­ki­as­sa ja Uk­rai­nas­sa pai­kal­li­sil­le mark­ki­noil­le. Kaik­ki­aan Škoda-au­to­mal­le­ja myy­dään yli 100 maas­sa.

Volks­wa­gen-kon­ser­nis­sa Škoda vas­taa kon­ser­nin toi­min­nois­ta Ve­nä­jäl­lä, In­ti­as­sa ja Poh­jois-Af­ri­kas­sa. Škoda 2025 -stra­te­gi­aoh­jel­maan­sa to­teut­ta­va Škoda Au­to ke­hit­tyy pe­rin­tei­ses­tä au­ton­val­mis­ta­jas­ta par­hai­den liik­ku­vuus­rat­kai­su­jen Simp­ly Cle­ver -au­ton­val­mis­ta­jak­si. Näin Škoda jat­kaa pe­rus­ta­jien­sa Lau­ri­nin ja Kle­men­tin 125 vuot­ta sit­ten vii­toit­ta­mal­la tiel­lä.