Bensan kulutus hallintaan ajotavalla - testasimme vaikutukset!

Ajotavalla on suurin merkitys poltto­ai­neen­ku­lu­tukseen, eritoten taajama-ajossa ennakoinnilla ja järkevällä vaihtei­den­käy­töllä saa huomattavan säästön. Oskari Pentti

Auto Bild.Testit

Kan­nat­taa­ko liik­keel­le läh­teä voi­mak­kaas­ti vai his­su­tel­len kiih­dyt­tä­en? Kiih­dy­tet­tä­es­sä­hän polt­to­ai­net­ta ku­luu enem­män kuin ta­sa­no­peu­del­la, jo­ten kiih­dy­ty­sa­jan mi­ni­moi­mi­nen kuu­los­tai­si loo­gi­sel­ta ta­val­ta ta­lou­del­li­suut­ta aja­tel­len. Toi­saal­ta voi­mak­kaas­ti kiih­dy­tet­tä­es­sä polt­to­ai­net­ta ku­luu huo­mat­ta­vas­ti enem­män, kuin verk­kai­sem­min no­peut­ta li­sät­tä­es­sä.

Pit­kään kih­nut­ta­mal­la kiih­dyt­tä­mi­nen ei ole sen pa­rem­pi tapa polt­to­ai­ne­sääs­töä ta­voi­tel­ta­es­sa kuin mak­si­maa­lis­ta kiih­ty­vyyt­tä ta­voit­te­le­va tu­li­nen­kaan läh­tö. Avai­na­se­mas­sa ovat riit­tä­vä kaa­sun pol­kai­se­mi­nen ja so­pi­vas­ti ajoi­tet­tu vaih­tei­den vaih­ta­mi­nen.

Ko­kei­lim­me ajo­ta­van vai­ku­tus­ta ben­san ku­lu­tus­ta Mer­ce­des-Benz C 220 d Coupé A:lla. Ko­ea­jo­au­tos­sa oli 9-vaih­tei­nen au­to­maat­ti­vaih­teis­to, jo­ten py­kä­liä oli tar­jol­la riit­tä­väs­ti.

En­na­koi

Taa­ja­ma­ku­lu­tuk­sen mit­ta­sim­me ver­tai­luis­sa käyt­tä­mäl­läm­me kau­pun­ki­len­kil­lä. Teim­me ko­keen kol­mel­la eri ajo­ta­val­la. Kau­pun­ki­len­kin kier­ro­sa­jat py­syi­vät jo­kai­sel­la ajo­ta­val­la al­le mi­nuu­tin si­säl­lä toi­sis­taan, jo­ten mil­lään ajo­ta­vois­ta ei saa­vu­tet­tu mer­kit­tä­vää ai­ka­sääs­töä. Kau­pun­ki­lenk­kim­me kier­tä­mi­nen kes­tää yh­den tun­nin ja 13 mi­nuut­tia.

Al­kuun lenk­ki py­säh­dyk­si­neen kier­ret­tiin reip­paas­ti kiih­dyt­tä­en, au­to­ma­tii­kan hoi­del­les­sa vaih­tei­den vaih­ta­mi­sen. Kaa­sua ei pol­kais­tu poh­jaan saak­ka, mut­ta kui­ten­kin ¾-osaa poh­jaan. Au­to­ma­tiik­ka vaih­te­li py­kä­liä seu­raa­val­le hie­man 3000 r/min jäl­keen ja en­na­koi­mi­nen py­säh­ty­mi­siin jä­tet­tiin mi­ni­miin. Täl­lä ajo­ta­val­la polt­to­ai­net­ta ku­lui kes­ki­mää­rin 9,3 l/100 km.

Taajamakulutuksen mittasimme vertailuissa käyttämällämme kaupunkilenkillä.

Taajamakulutuksen mittasimme vertailuissa käyttämällämme kaupunkilenkillä.

Toni Lindström

Toi­sel­la ajo­ta­val­la kaa­su­pol­ki­men pai­nal­lus so­vi­tet­tiin si­ten, et­tä au­to­ma­tiik­ka vaih­toi py­kä­lät suu­rem­mal­le moot­to­rin kier­ros­lu­vun ol­les­sa n. 2 200 r/min. Pers­tun­tu­mal­ta täl­lai­nen kiih­dy­tys oli var­sin ta­va­no­mai­nen taa­ja­ma-ajoon. En­sim­mäi­se­nä ko­keil­tu kiih­dy­tys­ta­pa tun­tui lii­oi­tel­lun kiih­ke­äl­tä. Py­säh­ty­mi­siä en­na­koi­tiin ke­ven­tä­mäl­lä kaa­su edel­lis­tä ajo­ta­paa ai­em­min. 

Täl­lä huo­mat­ta­vas­ti ren­nom­mal­la ajo­ko­ke­muk­sel­la höys­te­tyl­lä len­kil­lä polt­to­ai­net­ta ku­lui kes­ki­mää­rin 7,7 l/100 km. Ku­lu­tus­sääs­töä rä­väk­kään kiih­dy­tyk­seen ker­tyi siis jo yli puo­li­tois­ta­lit­raa sa­taa ki­lo­met­riä koh­den.

Kaa­sua reip­paas­ti

Kol­man­nel­la ajo­ta­val­la kaa­su pai­net­tiin reip­paas­ti yli puo­li­vä­lin lii­ke­ra­das­taan, py­kä­lät vaih­det­tiin seu­raa­val­le kier­ros­lu­vun ki­vu­tes­sa 1500 r/min ylä­puo­lel­le. Mer­ce­des-Ben­zin 9G-Tro­nic yh­dek­sän­vaih­tei­sel­la au­to­maat­ti­vaih­teis­tol­la py­kä­liä sai kiih­dy­tet­tä­es­sä pyy­tää seu­raa­val­le tiu­haan tah­tiin.

Lii­ken­ne­ti­lan­tei­siin en­na­koi­tiin mah­dol­li­sim­man hy­vin ja py­säyt­tä­mi­siin va­rat­tiin hie­man pi­dem­pi mat­ka edel­li­seen ajo­ta­paan ver­rat­tu­na. Sub­jek­tii­vi­ses­ti ar­vos­tel­ta­es­sa kiih­dy­tyk­sen no­peus ei kui­ten­kaan pal­joa eron­nut edel­li­ses­tä ta­vas­ta, jos­sa kaa­sua pol­kais­tiin vä­hem­män ja au­to­ma­tiik­ka hoi­ti py­kä­lien va­lin­nan. Täl­lä ajo­ta­val­la kes­ki­ku­lu­tus jäi 6,6 l/ 100 km, ei­kä len­kin ko­ko­nai­sa­jo­a­jas­sa ol­lut eroa kuin 40 se­kun­tia.

Mer­ce­des-Benz C Coupés­sa on ECO-näyt­tö, joka ker­too kul­jet­ta­jal­le kuin­ka hy­vin ajo­ta­van kiih­dy­tyk­set, rul­laus ja ajo­no­peu­den va­ki­o­na py­sy­mi­nen on sääs­tä­nyt polt­to­ai­net­ta. Eri ajo­ta­voil­la suo­ri­te­tun len­kin jäl­keen oli­kin mie­len­kiin­tois­ta huo­ma­ta mitä miel­tä au­ton jär­jes­tel­mä oli ol­lut ajo­ta­vas­ta.

Ku­ten jo mi­ta­tuis­ta ku­lu­tuk­sis­ta voi pää­tel­lä, ei au­ton oma­kaan jär­jes­tel­mä kii­tel­lyt suu­rem­min kul­jet­ta­jan ta­lou­del­li­suut­ta kah­del­la en­sim­mäi­sel­lä ajo­ta­val­la: ei ”bo­nus­ki­lo­met­re­jä”. Vii­mei­sel­lä, en­na­koi­val­la ja kä­sin vaih­ta­mal­la, aje­tul­la kier­rok­sel­la jo­kai­sel­le osa-alu­eel­le ker­tyi pi­sim­mät vi­her­pal­kit. Mer­kit­tä­vin ero tuli kaa­sun käyt­tä­mi­sen ta­lou­del­li­suu­des­sa. Tä­hän ei kah­del­la en­sim­mäi­sel­lä ajo­ta­val­la tul­lut lai­sin­kaan ta­lou­del­li­suut­ta en­na­koi­vaa vih­re­ää vä­riä. So­pi­vat kiih­dy­tyk­set ja en­na­koin­ti ovat siis avai­na­se­mas­sa ta­lou­del­li­suu­teen: au­ton jär­jes­tel­män mu­kaan yh­dek­sän ki­lo­met­riä ”bo­nus­ta”.

Vä­hen­nä ajo­no­peut­ta - ja ben­san ku­lu­tus­ta

Il­man­vas­tuk­sen osuus ajo­vas­tuk­sis­sa on vä­häi­nen pie­nis­sä ajo­no­peuk­sis­sa. Suu­rem­mis­sa no­peus­kis­sa ti­lan­ne on toi­nen, sil­lä no­peu­den kak­si­ker­tais­tu­es­sa il­man­vas­tus ne­lin­ker­tais­tuu. Li­sät­tä­es­sä ajo­no­peus 80:stä 100 km/h:n, li­sään­tyy no­peus 25 pro­sent­tia, mut­ta il­man­vas­tus 56 pro­sent­tia. Vas­taa­vas­ti 100 km/h no­peu­des­ta vaih­det­ta­es­sa 120 km/h no­peu­teen, on muu­tos vauh­dis­sa 20 % ja il­man­vas­tuk­ses­sa 44 pro­sent­tia.

Mit­ta­sim­me ku­lu­tuk­set kol­mel­la eri ta­sa­no­peu­del­la: 80, 100 ja 120 km/h. Mit­tauk­set on teh­ty moot­to­ri­tiel­lä, aja­mal­la sama pät­kä kah­teen suun­taan. Tu­los on kes­ki­ar­vo eri suun­tien lu­ke­mas­ta. Ku­lu­tus 80 km/h ta­sa­no­peu­del­la oli 3,5 l/100 km. 20 km/h li­säys no­peu­teen kas­vat­ti ku­lu­tus­ta liki 12 pro­sent­tia, kes­ki­ku­lu­tus 100 km/h no­peu­del­la 3,9 l/100. Moot­to­ri­tei­den suu­rim­mal­la sal­li­tul­la ke­sä­no­peu­del­la, 120 km/h, ku­lu­tus li­sään­tyi ar­voon 4,5 l/100 km.

Ote­taan las­ku­e­si­merk­ki mat­ka-ajois­ta. Ole­te­taan, et­tä kak­si au­to­kun­taa läh­tee pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta ke­sä­reis­sul­le ne­los­tie­tä (E75) koh­ti poh­jois­ta. Toi­nen pää­see mat­kaan ai­em­min ja ajaa moot­to­ri­tien 100 km/h no­peu­del­la ja pe­rään läh­te­nyt ajaa ra­joi­tuk­sen niin sal­lies­sa 120 km/h no­peu­del­la. Mikä on etu­mat­ka-ai­ka joka riit­tää sii­hen, et­tä au­to­kun­nat ovat yh­tä ai­kaa 130 ki­lo­met­rin pääs­sä ”Lu­sin suo­ran” al­ku­pääs­sä? Ne­los­tiel­lä Kehä III:n jäl­keen al­ka­va 120 km/h no­peus­ra­joi­tus lop­puu mel­ko tar­kas­ti 130 ki­lo­met­rin ku­lut­tua tuol­la.

100 km/h no­peut­ta kul­ke­val­le riit­tää 13 mi­nuu­tin etu­mat­ka, jot­ta kak­sik­ko saa­puu moot­to­ri­tien ramp­piin sa­maan ai­kaan. Tämä ai­ka pa­laa hel­pos­ti yh­des­sä tank­kauk­ses­sa tai jon­kun unoh­tu­neen mat­ka­ta­va­ran ha­ke­mi­ses­sa ko­toa.

Siis te­o­ri­as­sa näin, mut­ta lii­ken­tees­sä on mui­ta­kin jo­ten muut­tu­jia tu­lee li­sää. Yh­tään ruuh­kai­sem­mas­sa lii­ken­tees­sä on tur­ha ku­vi­tel­la voi­van­sa po­sot­taa ne­los­tie­tä ta­sais­ta 120 km/h no­peut­ta. Tuol­la no­peu­del­la jou­tuu var­sin usein hi­das­ta­maan no­peut­ta edel­lä me­ni­jöi­den ta­kia ja sit­ten taas kiih­dyt­tä­mään 120 km/h no­peu­teen.

100 km/h no­peu­del­la­kin jou­tuu toi­si­naan hi­das­ta­maan, mut­ta var­sin vä­häi­sel­lä­kin en­na­koin­nil­la ta­sa­no­peu­den voi pi­tää vas­ta­o­san mat­kas­ta. Nuo ajoit­tai­set kiih­dy­tyk­set ovat omi­aan li­sää­mään ku­lu­tu­se­roa näi­den kah­den eri ajo­no­peus­ta­voit­teen vä­lil­lä.

Va­ki­o­no­peus­sää­ti­mel­lä vai il­man?

Va­ki­o­no­peus­sää­ti­mes­tä kul­kee huhu, et­tä se li­sää ku­lu­tus­ta. Mit­ta­sim­me mä­ki­sem­mäs­sä maas­tos­sa kul­ke­val­la tiel­lä 80 km/h kes­ki­no­peu­del­la ku­lu­tuk­sen va­ki­o­no­peus­sää­din­tä käyt­tä­en sekä kah­del­la ei ajo­ta­val­la.

Mit­taus­ten pe­rus­teel­la voi­daan sa­noa, et­tä ai­na­kaan uu­dem­mis­sa au­tois­sa sa­mal­la tie­o­suu­del­la va­ki­o­no­peus­sää­ti­men käyt­tä­mi­nen ei li­sää ku­lu­tus­ta, mi­kä­li no­peu­den pi­tää ta­sai­se­na. Van­hem­mis­sa au­tois­sa va­ki­no­peus­sää­din saat­taa hie­man myö­häs­tyä ylä­mä­kien al­ka­es­sa ja vaa­tii sit­ten rei­lum­man kiih­dy­tyk­sen ja tämä li­sää ku­lu­tus­ta ver­rat­tu­na sii­hen et­tä ja­lal­la li­sää kaa­sua hie­man jo ihan mäen al­ka­es­sa.

Mit­ta­sim­me ku­lu­tuk­sek­si va­ki­o­no­peus­sää­ti­mel­lä 3,7 l/100 km. Kes­ki­ku­lu­tus on mä­ki­sem­mäs­sä maas­tos­sa suu­rem­pi kuin ta­sai­sem­mal­la moot­to­ri­tiel­lä te­ke­mäm­me mit­taus sa­mal­la ajo­no­peu­del­la. Seu­raa­val­la kier­rok­sel­la ajoim­me ta­sa­no­peut­ta il­man va­ki­o­no­peus­sää­din­tä. Täy­tyy myön­tää et­tä va­ki­o­no­peus­sää­din vä­hen­tää kum­mas­ti stres­siä aja­mi­ses­ta, kun no­peus­mit­ta­ria ei tar­vit­se ko­ko­a­jan tark­kail­la. Ku­lu­tus­lu­ke­mak­si nap­sah­ti sama 3,7 l/100 km kaa­sua ja­lal­la an­nos­tel­ta­es­sa.

Kol­man­nel­la ker­ral­la ko­kei­lim­me mitä vai­kut­taa sa­man pät­kän aja­mi­nen ta­sa­kaa­sul­la. Tämä ajo­ta­pa on var­sin ylei­nen var­sin­kin Sak­sas­sa. Kaa­su­pol­ki­men asen­nok­si va­lit­tiin sel­lai­nen, et­tä no­peus oli ta­sai­sel­la 80 km/h. Näin, nilk­ka jäyk­kä­nä ajet­ta­es­sa kes­ki­ku­lu­tuk­sek­si tuli 3,6 l/100 km. Ajo­no­peus to­sin va­el­si mel­koi­ses­ti, ylä­mä­kien 74:stä, ala­mä­kien 90 km/h vä­lil­lä. Käy­te­tyl­lä mit­ta­pät­käl­lä kes­ki­no­peu­dek­si tuli hie­man va­jaa 80 km/h.

Ku­lu­tu­se­tu ta­sa­kaa­sul­la ajet­ta­es­sa on mie­les­tä­ni var­sin vä­häi­nen ver­rat­tu­na sii­hen mi­ten pal­jon se ai­heut­taa ”kiu­saa” ta­ka­na tu­li­joil­le ja puu­tu­mis­ta kaa­su­jal­kaan.

Mi­ten ta­lou­del­li­ses­ti?

Ben­san ku­lu­tuk­seen vai­kut­taa moni muu­kin asia kuin ajo­no­peus. Edel­li­ses­sä Au­to Bil­din nu­me­ros­sa mit­ta­sim­me mitä kuor­ma ja ren­gas­pai­neet vai­kut­ta­vat ku­lu­tuk­seen. Tu­los­ten pe­rus­teel­la on var­sin sel­vää, et­tä ren­kai­den va­jaa­pai­nei­suus ja yli­mää­räi­nen kuor­ma li­sää­vät mer­kit­tä­väs­ti ku­lu­tus­ta. Oh­je on siis var­sin sel­vä: tur­ha kuor­ma pois ja riit­tä­väs­ti pai­net­ta ren­kai­siin. Nos­ta ren­gas­pai­nei­ta, kun li­säät kuor­maa.

Kiih­dy­tys­ten tu­lee ol­la ri­pei­tä, mut­ta moot­to­ria ei kan­na­ta vin­gut­taa kaa­su­poh­jas­sa ra­joit­ti­men tun­tu­maan saak­ka. Kiih­dy­tet­tä­es­sä kaa­su­pol­ki­men voi ku­ten­kin pai­naa huo­let­ta yli puo­li­vä­liin jopa ¾ osaan lii­ke­va­ras­taan. Kun­han vaih­dat suu­rem­mal­le vaih­teel­le ajois­sa.

So­pi­va kier­ros­lu­ku vaih­te­lee hie­man moot­to­ri- ja au­to tyy­peit­täin. Kiih­dy­tyk­sis­sä die­sel-moot­to­ri­sil­la au­tois­sa suu­rem­mal­le py­kä­läl­le vaih­to kan­nat­taa ajoit­taa al­le 2000 kier­rok­sen tun­tu­maan ja ben­sii­ni­moot­to­ri­sil­la­kin jo 2500 tun­tu­maan.

Pidä moot­to­rin käyn­ti­no­peus al­hai­se­na. Kier­rok­set tu­lee pi­tää mah­dol­li­sim­man al­hai­se­na, ei kui­ten­kaan niin pie­ne­nä et­tä moot­to­ri ei enää jak­sa ve­tää kun­nol­la. Jos au­tos­sa on vaih­ta­mi­sen opas­tin, nou­da­ta sen suo­si­tuk­sia. Myös ke­li­o­lo­suh­teil­la on suu­ri vai­ku­tus ku­lu­tuk­seen, mut­ta suu­rin vai­ku­tus on kul­jet­ta­jal­la. 

Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!

Polestar on tuonut uuteen Polestar 3 -lippulaivamalliin ja Polestar Charge -sovellukseen käytännöllisen Plug & Charge -toiminnon, joka tekee julkisesta lataamisesta entistä helpompaa.

Polestar on tuonut uuteen Polestar 3 -lippulaivamalliin ja Polestar Charge -sovellukseen käytännöllisen Plug & Charge -toiminnon, joka tekee julkisesta lataamisesta entistä helpompaa.

Polestar

Polestar: Tuo Plug & Charge -toiminnon Polestar 3 -asiakkaille

Auto Bild.Uutiset
Polestar on tuonut uuteen Polestar 3 -lippulaivamalliin ja Polestar Charge -sovellukseen käytännöllisen Plug & Charge -toiminnon, joka tekee julkisesta lataamisesta entistä helpompaa.

Polestar on tuonut uuteen Polestar 3 -lippulaivamalliin ja Polestar Charge -sovellukseen käytännöllisen Plug & Charge -toiminnon, joka tekee julkisesta lataamisesta entistä helpompaa.

Polestar

Polestar: Tuo Plug & Charge -toiminnon Polestar 3 -asiakkaille

Auto Bild.Uutiset

Renault

Renault Master -mallisto laajenee ja monipuolistuu

Auto Bild.Uutiset

Renault

Renault Master -mallisto laajenee ja monipuolistuu

Auto Bild.Uutiset

Smart #5: Merkin ensimmäisen suuri SUV-malli Euroopan markkinoille

Auto Bild.Uutiset

Smart #5: Merkin ensimmäisen suuri SUV-malli Euroopan markkinoille

Auto Bild.Uutiset

AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN