Bensan kulutus hallintaan ajotavalla - testasimme vaikutukset!
Ajotavalla on suurin merkitys polttoaineenkulutukseen, eritoten taajama-ajossa ennakoinnilla ja järkevällä vaihteidenkäytöllä saa huomattavan säästön. Oskari Pentti
Kannattaako liikkeelle lähteä voimakkaasti vai hissutellen kiihdyttäen? Kiihdytettäessähän polttoainetta kuluu enemmän kuin tasanopeudella, joten kiihdytysajan minimoiminen kuulostaisi loogiselta tavalta taloudellisuutta ajatellen. Toisaalta voimakkaasti kiihdytettäessä polttoainetta kuluu huomattavasti enemmän, kuin verkkaisemmin nopeutta lisättäessä.
Pitkään kihnuttamalla kiihdyttäminen ei ole sen parempi tapa polttoainesäästöä tavoiteltaessa kuin maksimaalista kiihtyvyyttä tavoitteleva tulinenkaan lähtö. Avainasemassa ovat riittävä kaasun polkaiseminen ja sopivasti ajoitettu vaihteiden vaihtaminen.
Kokeilimme ajotavan vaikutusta bensan kulutusta Mercedes-Benz C 220 d Coupé A:lla. Koeajoautossa oli 9-vaihteinen automaattivaihteisto, joten pykäliä oli tarjolla riittävästi.
Ennakoi
Taajamakulutuksen mittasimme vertailuissa käyttämällämme kaupunkilenkillä. Teimme kokeen kolmella eri ajotavalla. Kaupunkilenkin kierrosajat pysyivät jokaisella ajotavalla alle minuutin sisällä toisistaan, joten millään ajotavoista ei saavutettu merkittävää aikasäästöä. Kaupunkilenkkimme kiertäminen kestää yhden tunnin ja 13 minuuttia.
Alkuun lenkki pysähdyksineen kierrettiin reippaasti kiihdyttäen, automatiikan hoidellessa vaihteiden vaihtamisen. Kaasua ei polkaistu pohjaan saakka, mutta kuitenkin ¾-osaa pohjaan. Automatiikka vaihteli pykäliä seuraavalle hieman 3000 r/min jälkeen ja ennakoiminen pysähtymisiin jätettiin minimiin. Tällä ajotavalla polttoainetta kului keskimäärin 9,3 l/100 km.
Taajamakulutuksen mittasimme vertailuissa käyttämällämme kaupunkilenkillä.
Toni Lindström
Toisella ajotavalla kaasupolkimen painallus sovitettiin siten, että automatiikka vaihtoi pykälät suuremmalle moottorin kierrosluvun ollessa n. 2 200 r/min. Perstuntumalta tällainen kiihdytys oli varsin tavanomainen taajama-ajoon. Ensimmäisenä kokeiltu kiihdytystapa tuntui liioitellun kiihkeältä. Pysähtymisiä ennakoitiin keventämällä kaasu edellistä ajotapaa aiemmin.
Tällä huomattavasti rennommalla ajokokemuksella höystetyllä lenkillä polttoainetta kului keskimäärin 7,7 l/100 km. Kulutussäästöä räväkkään kiihdytykseen kertyi siis jo yli puolitoistalitraa sataa kilometriä kohden.
Kaasua reippaasti
Kolmannella ajotavalla kaasu painettiin reippaasti yli puolivälin liikeradastaan, pykälät vaihdettiin seuraavalle kierrosluvun kivutessa 1500 r/min yläpuolelle. Mercedes-Benzin 9G-Tronic yhdeksänvaihteisella automaattivaihteistolla pykäliä sai kiihdytettäessä pyytää seuraavalle tiuhaan tahtiin.
Liikennetilanteisiin ennakoitiin mahdollisimman hyvin ja pysäyttämisiin varattiin hieman pidempi matka edelliseen ajotapaan verrattuna. Subjektiivisesti arvosteltaessa kiihdytyksen nopeus ei kuitenkaan paljoa eronnut edellisestä tavasta, jossa kaasua polkaistiin vähemmän ja automatiikka hoiti pykälien valinnan. Tällä ajotavalla keskikulutus jäi 6,6 l/ 100 km, eikä lenkin kokonaisajoajassa ollut eroa kuin 40 sekuntia.
Mercedes-Benz C Coupéssa on ECO-näyttö, joka kertoo kuljettajalle kuinka hyvin ajotavan kiihdytykset, rullaus ja ajonopeuden vakiona pysyminen on säästänyt polttoainetta. Eri ajotavoilla suoritetun lenkin jälkeen olikin mielenkiintoista huomata mitä mieltä auton järjestelmä oli ollut ajotavasta.
Kuten jo mitatuista kulutuksista voi päätellä, ei auton omakaan järjestelmä kiitellyt suuremmin kuljettajan taloudellisuutta kahdella ensimmäisellä ajotavalla: ei ”bonuskilometrejä”. Viimeisellä, ennakoivalla ja käsin vaihtamalla, ajetulla kierroksella jokaiselle osa-alueelle kertyi pisimmät viherpalkit. Merkittävin ero tuli kaasun käyttämisen taloudellisuudessa. Tähän ei kahdella ensimmäisellä ajotavalla tullut laisinkaan taloudellisuutta ennakoivaa vihreää väriä. Sopivat kiihdytykset ja ennakointi ovat siis avainasemassa taloudellisuuteen: auton järjestelmän mukaan yhdeksän kilometriä ”bonusta”.
Vähennä ajonopeutta - ja bensan kulutusta
Ilmanvastuksen osuus ajovastuksissa on vähäinen pienissä ajonopeuksissa. Suuremmissa nopeuskissa tilanne on toinen, sillä nopeuden kaksikertaistuessa ilmanvastus nelinkertaistuu. Lisättäessä ajonopeus 80:stä 100 km/h:n, lisääntyy nopeus 25 prosenttia, mutta ilmanvastus 56 prosenttia. Vastaavasti 100 km/h nopeudesta vaihdettaessa 120 km/h nopeuteen, on muutos vauhdissa 20 % ja ilmanvastuksessa 44 prosenttia.
Mittasimme kulutukset kolmella eri tasanopeudella: 80, 100 ja 120 km/h. Mittaukset on tehty moottoritiellä, ajamalla sama pätkä kahteen suuntaan. Tulos on keskiarvo eri suuntien lukemasta. Kulutus 80 km/h tasanopeudella oli 3,5 l/100 km. 20 km/h lisäys nopeuteen kasvatti kulutusta liki 12 prosenttia, keskikulutus 100 km/h nopeudella 3,9 l/100. Moottoriteiden suurimmalla sallitulla kesänopeudella, 120 km/h, kulutus lisääntyi arvoon 4,5 l/100 km.
Otetaan laskuesimerkki matka-ajoista. Oletetaan, että kaksi autokuntaa lähtee pääkaupunkiseudulta kesäreissulle nelostietä (E75) kohti pohjoista. Toinen pääsee matkaan aiemmin ja ajaa moottoritien 100 km/h nopeudella ja perään lähtenyt ajaa rajoituksen niin salliessa 120 km/h nopeudella. Mikä on etumatka-aika joka riittää siihen, että autokunnat ovat yhtä aikaa 130 kilometrin päässä ”Lusin suoran” alkupäässä? Nelostiellä Kehä III:n jälkeen alkava 120 km/h nopeusrajoitus loppuu melko tarkasti 130 kilometrin kuluttua tuolla.
100 km/h nopeutta kulkevalle riittää 13 minuutin etumatka, jotta kaksikko saapuu moottoritien ramppiin samaan aikaan. Tämä aika palaa helposti yhdessä tankkauksessa tai jonkun unohtuneen matkatavaran hakemisessa kotoa.
Siis teoriassa näin, mutta liikenteessä on muitakin joten muuttujia tulee lisää. Yhtään ruuhkaisemmassa liikenteessä on turha kuvitella voivansa posottaa nelostietä tasaista 120 km/h nopeutta. Tuolla nopeudella joutuu varsin usein hidastamaan nopeutta edellä menijöiden takia ja sitten taas kiihdyttämään 120 km/h nopeuteen.
100 km/h nopeudellakin joutuu toisinaan hidastamaan, mutta varsin vähäiselläkin ennakoinnilla tasanopeuden voi pitää vastaosan matkasta. Nuo ajoittaiset kiihdytykset ovat omiaan lisäämään kulutuseroa näiden kahden eri ajonopeustavoitteen välillä.
Vakionopeussäätimellä vai ilman?
Vakionopeussäätimestä kulkee huhu, että se lisää kulutusta. Mittasimme mäkisemmässä maastossa kulkevalla tiellä 80 km/h keskinopeudella kulutuksen vakionopeussäädintä käyttäen sekä kahdella ei ajotavalla.
Mittausten perusteella voidaan sanoa, että ainakaan uudemmissa autoissa samalla tieosuudella vakionopeussäätimen käyttäminen ei lisää kulutusta, mikäli nopeuden pitää tasaisena. Vanhemmissa autoissa vakinopeussäädin saattaa hieman myöhästyä ylämäkien alkaessa ja vaatii sitten reilumman kiihdytyksen ja tämä lisää kulutusta verrattuna siihen että jalalla lisää kaasua hieman jo ihan mäen alkaessa.
Mittasimme kulutukseksi vakionopeussäätimellä 3,7 l/100 km. Keskikulutus on mäkisemmässä maastossa suurempi kuin tasaisemmalla moottoritiellä tekemämme mittaus samalla ajonopeudella. Seuraavalla kierroksella ajoimme tasanopeutta ilman vakionopeussäädintä. Täytyy myöntää että vakionopeussäädin vähentää kummasti stressiä ajamisesta, kun nopeusmittaria ei tarvitse kokoajan tarkkailla. Kulutuslukemaksi napsahti sama 3,7 l/100 km kaasua jalalla annosteltaessa.
Kolmannella kerralla kokeilimme mitä vaikuttaa saman pätkän ajaminen tasakaasulla. Tämä ajotapa on varsin yleinen varsinkin Saksassa. Kaasupolkimen asennoksi valittiin sellainen, että nopeus oli tasaisella 80 km/h. Näin, nilkka jäykkänä ajettaessa keskikulutukseksi tuli 3,6 l/100 km. Ajonopeus tosin vaelsi melkoisesti, ylämäkien 74:stä, alamäkien 90 km/h välillä. Käytetyllä mittapätkällä keskinopeudeksi tuli hieman vajaa 80 km/h.
Kulutusetu tasakaasulla ajettaessa on mielestäni varsin vähäinen verrattuna siihen miten paljon se aiheuttaa ”kiusaa” takana tulijoille ja puutumista kaasujalkaan.
Miten taloudellisesti?
Bensan kulutukseen vaikuttaa moni muukin asia kuin ajonopeus. Edellisessä Auto Bildin numerossa mittasimme mitä kuorma ja rengaspaineet vaikuttavat kulutukseen. Tulosten perusteella on varsin selvää, että renkaiden vajaapaineisuus ja ylimääräinen kuorma lisäävät merkittävästi kulutusta. Ohje on siis varsin selvä: turha kuorma pois ja riittävästi painetta renkaisiin. Nosta rengaspaineita, kun lisäät kuormaa.
Kiihdytysten tulee olla ripeitä, mutta moottoria ei kannata vinguttaa kaasupohjassa rajoittimen tuntumaan saakka. Kiihdytettäessä kaasupolkimen voi kutenkin painaa huoletta yli puoliväliin jopa ¾ osaan liikevarastaan. Kunhan vaihdat suuremmalle vaihteelle ajoissa.
Sopiva kierrosluku vaihtelee hieman moottori- ja auto tyypeittäin. Kiihdytyksissä diesel-moottorisilla autoissa suuremmalle pykälälle vaihto kannattaa ajoittaa alle 2000 kierroksen tuntumaan ja bensiinimoottorisillakin jo 2500 tuntumaan.
Pidä moottorin käyntinopeus alhaisena. Kierrokset tulee pitää mahdollisimman alhaisena, ei kuitenkaan niin pienenä että moottori ei enää jaksa vetää kunnolla. Jos autossa on vaihtamisen opastin, noudata sen suosituksia. Myös keliolosuhteilla on suuri vaikutus kulutukseen, mutta suurin vaikutus on kuljettajalla.
Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!
Uudistuvan Toyota Hilux GR Sport -mallin ennakkomyynti alkaa vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla ja autojen toimitukset saman vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Toyota
Uudistuvan Toyota Hilux GR Sport -mallin ennakkomyynti alkaa vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla ja autojen toimitukset saman vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Toyota
Munro Mk.1 Pick-Up tuottaa huipputehon 375 hv (280 kW) sekä välittömän 700 Nm vääntömomentin.
Munro Vehicles
Munro Mk.1 Pick-Up tuottaa huipputehon 375 hv (280 kW) sekä välittömän 700 Nm vääntömomentin.
Munro Vehicles
Renkaan kylkirakenne tarjoaa erittäin hyvän aerodynaamisen suorituskyvyn, mikä parantaa energiatehokkuutta. Rakenne on myös suunniteltu erityisesti kestämään sähköauton tuottamaa välitöntä vääntöä.
Goodyear
Renkaan kylkirakenne tarjoaa erittäin hyvän aerodynaamisen suorituskyvyn, mikä parantaa energiatehokkuutta. Rakenne on myös suunniteltu erityisesti kestämään sähköauton tuottamaa välitöntä vääntöä.
Goodyear
VIIMEISIMMÄT ARTIKKELIT
Opel Astra ST -farmariversiot: Rantautuivat Suomeen
Renault 5 E-Tech electric: Renault paljastaa uuden 5 E-Tech electricin saloja
Dacia Duster: Kolmannen sukupolven mallissa on kaikki uutta – perusrakenteesta alkaen
Vuoden Auto Suomessa 2024: Finalistit on valittu!
Jos kuvittelit nähneesi kaikki maailman pakettiautot, erehdyt! Škoda 1203 -pakettiauton esittelystä on kulunut 55 vuotta!
2024 Porsche Panamera: Enemmän toimintamatkaa, lisää tehoa ja ilmajousitus
Rami Kittilä: astara Swedenin Country Directoriksi
Auto Bild 15/2023 on kaupoissa
Opel Vivaro: Sai uuden Vizor- brändi-ilmeen
Veho aloittaa uudistuneen täyssähköisen smart-malliston maahantuonnin ja myynnin: Ensimmäiset asiakasautot saapuvat Suomeen huhtikuussa 2024 – malli voitti Auto Bildin Kultaisen Ohjauspyörän
HYÖTYJUTUT
Vertailussa kaksi vaahtoshampoota: Miten vaahtoaa?
Apua! Jakoketju on vaurioitunut! Miten toimitaan?
Miksi kuluneen jakohihnan vaihtamisen laistaminen voi tulla todella kalliiksi?
Vuonna 2012 tullut EU-rengasmerkintä täydentää renkaassa olevia merkintöjä
Aika vaihtaa renkaat? Kaikki urasyvyydestä ja paineista
Käytetty Škoda Octavia Combi 4x4 (2004–13): Nelistävä kestosuosikki
Mielenkiintoinen retroritari
Paaliin vai pajalle?
Huolla peräkärry kesää vasten! Näin onnistut
Näin kuormaat peräkärryn oikein
KOEAJOT
Koeajossa Cupra Born e-Boost 170 kW 77 kWh: Kuparilla koristeltu sähköinen katseenvangitsija
Koeajossa Kia Niro 1.6 GDI Hybrid Business Luxury DCT 18”: Vähällä menee
Koeajossa Ford Focus ST-Line 1.0 EcoBoost Hybrid 155 hv A7: ”Kadunmiehen RS”
Koeajossa Volvo V90 Cross Country: Pitkille taipaleille
Koeajossa Dacia Jogger TCe 110 Extreme 7P: Iso perheen perusauto
Ensikoeajossa Ford Mustang Mach I: Äänivallia kiusaamassa
Koeajossa Jaguar E-Pace P300e Plug-in Hybrid R-Dynamic S: Kissaperheen moniosaaja
Koeajossa Fiat 500 3+1: Lisäovellinen
Koeajossa Renault Clio TCe 90 X-Tronic A Intens: Pikkuylellisesti variaattorilla
Koeajossa BMW iX3 Charged Plus: Sähköinen välimalli
TESTIT
Suuri polttimoiden vaihtotesti - mukana 21 eri autoa
Pyyhkimien vapaapäivä?
Hyundai i20 Active Cross: Nyt myös automaattina
Bensan kulutus hallintaan ajotavalla - testasimme vaikutukset!
Autonominen ajaminen: Tiedätkö, miten pitkällä itsestään ajavien autojen kehitys tällä hetkellä on?
Mattoja oman maun mukaan - Testasimme itse leikattavat automatot
Auton pyörätelineet vertailussa - löydä omasi!
Pääseekö ruosteesta eroon poistoaineella? Testasimme!
Testissä elektroninen parkkikiekko - helppoa käyttöä ja hienosäätöä
Vertailussa kumimaalit - kumpi vie voiton?
FOKUS MEDIA
Joulukoti Porvoon vanhalla rautatieasemalla
Tässä on Suomen kaunein koti! Jarin ja Mikan idyllinen puutalo voitti Suomen kaunein koti 2023 -kilpailun
Ukkosenjumalan vasara
Trianglelta uusi langaton kaiutin
Advance Parisin putki-cd-soitin
Mäntyharjulla vietetään huvilajoulua Marikin tapaan
Taikuuden taide
Ortofon 2M-äänirasia laihdutuskuurilla
Electrocompanietilta uudet monopäätteet
AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN
UUTTA
Opel Astra ST -farmariversiot: Rantautuivat Suomeen
Renault 5 E-Tech electric: Renault paljastaa uuden 5 E-Tech electricin saloja
Dacia Duster: Kolmannen sukupolven mallissa on kaikki uutta – perusrakenteesta alkaen
Vuoden Auto Suomessa 2024: Finalistit on valittu!
Jos kuvittelit nähneesi kaikki maailman pakettiautot, erehdyt! Škoda 1203 -pakettiauton esittelystä on kulunut 55 vuotta!
HYÖTYJUTUT
Vertailussa kaksi vaahtoshampoota: Miten vaahtoaa?
Apua! Jakoketju on vaurioitunut! Miten toimitaan?
Miksi kuluneen jakohihnan vaihtamisen laistaminen voi tulla todella kalliiksi?
Vuonna 2012 tullut EU-rengasmerkintä täydentää renkaassa olevia merkintöjä
Aika vaihtaa renkaat? Kaikki urasyvyydestä ja paineista
KOEAJOT
Koeajossa Cupra Born e-Boost 170 kW 77 kWh: Kuparilla koristeltu sähköinen katseenvangitsija
Koeajossa Kia Niro 1.6 GDI Hybrid Business Luxury DCT 18”: Vähällä menee
Koeajossa Ford Focus ST-Line 1.0 EcoBoost Hybrid 155 hv A7: ”Kadunmiehen RS”
Koeajossa Volvo V90 Cross Country: Pitkille taipaleille
Koeajossa Dacia Jogger TCe 110 Extreme 7P: Iso perheen perusauto
5 VUOTTA SITTEN...
FOKUS MEDIA
UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!
Kaupallinen yhteistyö
KILPAILU
AUTO BILDIN KOEAJOJA MERKEITTÄIN
UUTISFIIDI
Opel Astra ST -farmariversiot: Rantautuivat Suomeen
Renault 5 E-Tech electric: Renault paljastaa uuden 5 E-Tech electricin saloja
Dacia Duster: Kolmannen sukupolven mallissa on kaikki uutta – perusrakenteesta alkaen
Vuoden Auto Suomessa 2024: Finalistit on valittu!
2024 Porsche Panamera: Enemmän toimintamatkaa, lisää tehoa ja ilmajousitus
Rami Kittilä: astara Swedenin Country Directoriksi
Opel Vivaro: Sai uuden Vizor- brändi-ilmeen
Veho aloittaa uudistuneen täyssähköisen smart-malliston maahantuonnin ja myynnin: Ensimmäiset asiakasautot saapuvat Suomeen huhtikuussa 2024 – malli voitti Auto Bildin Kultaisen Ohjauspyörän
Mitsubishi Colt: Suomeen marraskuussa – myös hybridiversiona
Renault Twingo Legend: Inspiraatio vuoden 1993 Twingosta – luvassa jopa 10 kWh/100 km keskikulutus
LUETUIMMAT
Volkswagen T-Cross: Uudistuneessa mallissa on tuntuvasti aiempaa laajempi vakiovarustelu
Volkswagen ID.7 Tourer: Ensisilmäys tulevaan malliin
Kia EV9 tuli Suomeen virtuaalisesti: Katso täältä, millainen on perinteisiä rajoja venyttävä autoesittely
Austin J40 -polkuauto: Joka pojan unelma uustuotantona
Škoda Superb: Enemmän tilaa, mukavuutta ja uusinta tekniikkaa
BMW: Aloittaa akkukennojen mallikappaleiden tuotannon Saksan Parsdorfissa
Tesla: Toimittanut miljoona autoa Euroopassa
2024 Porsche Panamera: Enemmän toimintamatkaa, lisää tehoa ja ilmajousitus
Opelin hyötyajoneuvomallisto: Uuden sukupolven Combo, Vivaro ja Movano julkistettiin - lisäksi lähitulevaisuudessa julkistetaan myös Movano-vetypakettiauto
Polestar: Esitteli innovaatioita ensimmäisessä Polestar Day -tapahtumassa
AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN