Satu Sii­to­nen-Hei­nä­luo­ma ker­too toi­vo­neen­sa, et­tä puo­li­so jät­täi­si Sdp:n pu­heen­joh­ta­juu­den 2008.

”Koin ai­dos­ti ison osan var­sin­kin omien ar­vos­te­lus­ta hir­ve­än epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na. Tuli tun­ne kuin oli­sin nai­mi­sis­sa hir­vi­ön, jul­man dik­taat­to­rin tai maa­il­man suu­rim­man pas­ki­ai­sen Don Hei­nä­luo­man kans­sa, vaik­ka hän on ai­na uh­ran­nut it­sen­sä työ­vä­en­liik­keel­le ja puo­lu­eel­le.”

Ee­ro to­te­aa, et­tä usein kri­tiik­ki on vie­lä jul­mem­paa ja sa­tut­ta­vam­paa lä­hei­siä kuin it­se koh­det­ta koh­taan.

”Jos oli­sin jat­ka­nut pu­heen­joh­ta­ja­na, en tie­dä, oli­si­ko Satu kes­tä­nyt vie­lä kol­mea vuot­ta li­sää sitä lyö­mis­tä. Minä suh­teu­tin kri­tii­kin työ­hön, jo­hon se au­to­maat­ti­ses­ti kuu­luu ja joka pi­tää vain kes­tää”, Ee­ro sa­noo.

En oli­si muut­ta­nut Brys­se­liin

Pu­heen­joh­ta­juu­des­ta luo­pu­mi­sen jäl­keen Ee­ro Hei­nä­luo­maa hou­ku­tel­tiin eh­dol­le ke­vään 2009 eu­ro­par­la­ment­ti­vaa­lei­hin. Hän oli kah­den vai­heil­la ja kävi vai­mon­sa kans­sa jopa Brys­se­lis­sä kat­sas­ta­mas­sa eli­no­lo­ja pai­kan pääl­lä.

Satu ker­too suh­tau­tu­neen­sa aluk­si asi­aan kiel­tei­ses­ti, mut­ta lo­pul­ta myön­ty­neen­sä aja­tuk­seen.

”En oli­si kui­ten­kaan muut­ta­nut Brys­se­liin.”

Ee­ro jär­jes­ti hel­mi­kui­se­na lau­an­tai­na te­le­vi­si­on Lau­an­tai­seu­ras­sa kan­nat­ta­jil­leen jäl­leen yl­lä­tyk­sen. Hän kiel­täy­tyi läh­te­mäs­tä eu­ro­vaa­lei­hin.

Sii­nä­kin rat­kai­sus­sa pai­noi per­he. Pois­sa­o­loa ko­toa oli­si ker­ty­nyt tur­han pal­jon