Eläk­keen ve­ro­tus muis­tut­taa an­si­o­työn ve­ro­tus­ta: mitä suu­rem­pi tulo, sitä enem­män mak­sat ve­roa.

Ve­rot­ta­jaa ei kiin­nos­ta eläk­keen etu­lii­te. Sai­pa ih­mi­nen kan­sa­ne­lä­ket­tä, osa-ai­ka­e­lä­ket­tä, työt­tö­myy­se­lä­ket­tä, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä tai van­huus-elä­ket­tä, eu­ro­mää­rä rat­kai­see ve­rop­ro­sen­tin.

Kaik­kein pie­nim­mät eläk­keet jää­vät ve­rot­to­mik­si. Noin 800 eu­ros­sa kuu­kau­des­sa kul­kee raja, jos­ta al­kaa men­nä ve­roa. Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen tut­ki­muk­sis­ta nä­kyy, et­tä eläk­kei­den ve­ro­tus on vii­me vuo­si­na vä­hän ke­ven­ty­nyt.

ISO ELÄ­KE, KO­VEM­PI VERO

Vuo­den 2013 alus­ta kaik­kein pie­nim­pien eläk­kei­den ve­ro­tus ke­ve­ni hie­man ja suu­ri­tu­loi­sim­pien elä­ke­läis­ten ve­ro­tus ki­ris­tyi.

Kun elä­ke elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­sen jäl­keen ylit­tää 45 000 eu­roa, sum­man yli­me­ne­väs­tä osas­ta me­nee 6 pro­sent­tia enem­män ve­roa kuin ai­em­min. Esi­mer­kik­si Ris­to Ri­kas saa elä­ket­tä 10 000 eu­roa kuu­kau­des­sa. Ris­ton ve­rop­ro­sent­ti on 47. Hän mak­saa ve­roa noin 4 700 eu­roa, jol­loin eläk­kees­tä jää Ris­tol­le 5 300 eu­roa kuu­kau­des­sa.

Vuo­den 2013 alus­ta tul­lut elä­ke­tu­lon pe­rus­vä­hen­nyk­sen ko­ro­tus val­ti­on­ve­ro­tuk­ses­sa sen si­jaan jät­tää pie­ni­tu­loi­sel­le elä­ke­läi­sel­le hie­man enem­män eu­ro­ja.

ELÄ­KE­LÄI­SIL­LÄ OMAT VÄ­HEN­NYK­SET

Eläk­keen­saa­jil­la on omat vä­hen­nyk­sen­sä niin val­ti­on kuin kun­nan­kin ve­ro­tuk­ses­sa. Nämä elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­set ve­ro­vi­ra­no­mai­nen las­kee au­to­maat­ti­ses­ti.

Mui­den ve­ron­mak­sa­jien ta­voin elä­ke­läi­nen saa hyö­dyn­tää ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen os­ta­mas­taan hoi­va-, koti- tai re­mont­ti­työs­tä. Ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys tai omai­suus­tu­lois­ta ker­ty­vät vä­hen­nyk­set alen­ta­vat elä­ke­läi­sen ve­ro­tus­ta.

Ve­ro­las­kel­mat an­ta­vat vain suun­taa. Ve­ron tark­kaan eu­ro­mää­rään vai­kut­ta­vat kir­kon jä­se­nyys, ko­ti­kun­nan kun­nal­lis­ve­ro ja eri­lai­set vä­hen­nyk­set. Sil­ti eni­ten vai­kut­taa eläk­keen mää­rä.

KAK­SI KOL­MES­TA SAA MUI­TA TU­LO­JA

Noin kol­man­nek­sel­le suo­ma­lai­sis­ta elä­ke­läi­sis­tä elä­ke on ai­nut tu­lo­läh­de. Liki 60 pro­sent­tia elä­ke­läi­sis­tä saa osin­ko­tu­lo­ja, vuok­ra­tu­lo­ja ja vas­taa­via omai­suus­tu­lo­ja, joi­den ve­rop­ro­sent­ti on 30. Omai­suus­tu­lo si­säl­tää li­säk­si usein eri­lai­sia vä­hen­nyk­siä.

Mo­net muut­kin kuin osa-ai­ka­e­lä­ke­läi­set käy­vät töis­sä. Palk­kaa ja elä­ket­tä nos­ta­va hyö­tyy hi­tu­sen ve­ro­tuk­ses­sa. Hän mak­saa noin yh­den pro­sent­tiyk­si­kön ver­ran vä­hem­män ve­roa kuin elä­ke­läi­nen tai työs­sä käy­vä sa­man­ko­koi­sis­ta tu­lois­taan. Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä työs­sä­käy­vä elä­ke­läi­nen saa sekä elä­ke­läi­sen et­tä työs­sä­käy­vän ve­ro­vä­hen­nyk­set.

ELÄ­KE­VA­KUU­TUS PÄÄ­O­MA­TU­LOA

Va­paa­eh­tois­ta elä­ke­va­kuu­tus­ta nos­ta­va saa la­ki­sää­tei­sen eläk­keen­sä rin­nal­le oma­e­läk­keen. Va­paa­eh­tois­ten eläk­kei­den mak­sun ve­ro­vä­hen­nys pois­tui vuon­na 2005.

Jos elä­ke­läi­nen sääs­ti oma­e­läk­keen­sä en­nen vuot­ta 2005, hän mak­saa nyt oma­e­läk­kees­tään tu­lo­ve­roa.

Suo­ma­lai­sen työ­e­lä­ke on kes­ki­mää­rin 1 378 eu­roa kuu­kau­des­sa. Jos Kal­le Kes­ki­mää­räi­nen saa sen ver­ran työ­e­lä­ket­tä ja 200 eu­roa oma­e­lä­ket­tä, hä­nen brut­to­tu­lon­sa kuu­kau­des­sa ovat 1 562 eu­roa. Ve­rop­ro­sen­tik­si tu­lee noin 18,5, ja Kal­le saa kä­teen 1 289,40 eu­roa.

Elä­ke­sääs­tä­jä Mai­ja mak­soi oma­e­lä­ket­tään vuo­den 2005 jäl­keen ei­kä saa­nut an­si­o­tu­lo­ve­ron vä­hen­nyk­siä mak­suis­taan. Elä­ket­tä nos­ta­es­saan Mai­ja mak­saa oma­e­läk­kees­tään pää­o­ma­ve­roa, joka on 30 pro­sent­tia ja ta­sa­ve­ron kal­tai­nen vero.

Jos Mai­ja oli­si sääs­tä­nyt oma­e­lä­ket­tään sekä en­nen ja jäl­keen vuo­den 2005, hä­nen oma­e­läk­keen­sä ja­kau­tui­si kah­tia ve­ro­tuk­sen ta­kia. En­nen vuot­ta 2005 sääs­tet­ty elä­ke ve­ro­tet­tai­siin muun eläk­keen ta­voin an­si­o­tu­lo­na, ja vuo­den 2005 jäl­keen mak­sa­mas­taan eläk­kees­tä Mai­ja elä­ket­tä nos­ta­es­saan pu­lit­tai­si pää­o­ma­ve­roa.

YLE-VERO KOS­KEE KAIK­KIA

Yle-vero on jo­kai­sen täy­si-ikäi­sen vel­voi­te, vaik­ka toi­meen­tu­lo oli­si pie­nen eläk­keen va­ras­sa. En­ti­seen lu­pa­mak­suun ver­rat­tu­na Yle-vero koh­te­lee hel­lem­min yk­si­na­su­vaa, pie­ni­tu­lois­ta elä­ke­läis­tä.

Yle-vero on 0,68 pro­sent­tia. 800 eu­roa kuu­kau­des­sa elä­ket­tä saa­va mak­saa vuo­des­sa Yle-ve­roa noin 65,30 eu­roa.

UL­KO­MAIL­LA ASU­VAN VE­RO­TUS

Ul­ko­mail­la asu­va mak­saa suo­ma­lai­sen eläk­keen ve­rot Suo­meen. Kun suo­ma­lai­nen elä­ke­läi­nen muut­taa py­sy­väs­ti ul­ko­mail­le, hän mak­saa ko­ti­mai­ses­ta eläk­kees­tään ve­ron­sa Suo­meen. Poik­keus on Es­pan­ja, jon­ka kans­sa Suo­mel­la on eri­tyis­so­pi­mus suo­ma­lais­ten elä­ke­läis­ten ve­ron­mak­sus­ta.

TAR­KEM­PAA TIE­TOA ERI­TYIS­SO­PI­MUK­SES­TA:

VERO.FI/FI/HEN­KI­LO­A­SI­AK­KAAT/SUO­MES­TA_

UL­KO­MAIL­LE/ELA­KET­TA_SUO­MES­TA_

UL­KO­MAIL­LE/

LÄH­TEET: ELÄ­KE­TUR­VA­KES­KUS,

VE­RON­MAK­SA­JIEN KES­KUS­LIIT­TO,

VE­RO­HAL­LIN­TO.

ERI­LAI­SIA ELÄK­KEI­TÄ

Työ­e­lä­ke 1 650 €, ve­rop­ro­sent­ti 18

◗ Brut­to 1650 € ◗ Net­to 1 358,30 € Hel­sin­ki­läi­nen An­ja on syn­ty­nyt 1949. Hän ei kuu­lu kirk­koon. An­jan työ­e­lä­ke on 1 650 eu­roa kuu­kau­des­sa ja ve­rop­ro­sent­ti

18. Hän mak­saa kuu­kau­des­sa 291,70 eu­roa ve­roa, jol­loin kä­teen jää 1 358,30 eu­roa.

Työ­e­lä­ke 1 200 €/kk, ve­rop­ro­sent­ti 11,5, palk­kaa liki 3 000 €/v, li­säp­ro­sent­ti 30

◗ Brut­to kes­ki­mää­rin 1 445 € ◗ Net­to kes­ki­mää­rin 1 233,55 € Pa­rai­sil­la asu­va Eva kuu­luu kirk­koon. Hän on syn­ty­nyt 1954. Evan am­ma­tis­sa elä­kei­kä on al­hai­nen. Hän käy vä­lil­lä työs­sä, jo­ten palk­ka tu­ke­voit­taa 1 200 eu­ron työ­e­lä­ket­tä. Evan ve­rop­ro­sent­ti eläk­kees­tä ja pal­kas­ta on kes­ki­mää­rin 11,5. Kun ih­mi­nen on pää­sään­töi­ses­ti

eläk­keel­lä, en­na­kon­pi­dä­tysp­ro­sent­ti las­ke­taan en­sin eläk­keel­le ja pal­kas­ta me­nee tä­män jäl­keen yleen­sä kor­ke­am­pi li­säp­ro­sent­ti.

Palk­kaa ker­tyy kuu­kau­sit­tain hie­man eri mää­riä sen mu­kaan, pal­jon­ko Eva työs­ken­te­lee. Ky­sei­se­nä vuon­na Eva tie­na­si kes­ki­mää­rin yh­teen­sä 2950 eu­roa ja hä­nen elä­ke­tu­lon­sa oli­vat 14 400 eu­roa. Evan kuu­kau­si­tu­lot oli­vat kes­ki­mää­rin 1445 eu­roa, jos­ta meni ve­roa noin 211,50 eu­roa. Hä­nel­le jäi kä­teen kes­ki­mää­rin 1233,55 eu­roa.

Las­kel­ma pi­tää si­säl­lään sen, et­tä Evan pal­kas­ta on pi­dät­ty elä­ke- ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su, joka on al­le 65-vuo­ti­aal­le 7,1%. Näin ol­len Evan pal­kas­ta me­ni­si en­na­kon­pi­dä­tys­tä ja va­kuu­tus­mak­su­ja noin 22,1% ja eläk­kees­tä hän mak­sai­si noin 15 % ve­roa.

Työ­e­lä­ke 1 900 € ja oma­e­lä­ke 400 €, ve­rop­ro­sent­ti 24

◗ Brut­to 2 300 € ◗ Net­to 1 752,80 €

Pek­ka syn­tyi 1950. Hän asuu Nur­mi­jär­vel­lä ja kuu­luu kirk­koon. Pek­ka nos­taa 1 900 eu­ron työ­e­läk­keen­sä li­säk­si seit­se­män vuot­ta 400 eu­ron oma­e­lä­ket­tä.

Pek­ka sääs­ti oma­e­lä­ket­tään en­nen vuot­ta 2005, jo­ten oma­e­läk­keen osuus me­nee an­si­o­tu­lo­ve­ro­tuk­seen.

Pe­kan kuu­kau­si­tu­lot ovat seit­se­män vuo­den ajan oma­e­läk­keen an­si­os­ta 2 300 eu­roa. Sii­tä hän mak­saa ve­ro­ja 24 pro­sent­tia, mikä te­kee 547,20 eu­roa,

jol­loin kä­teen jää 1 752,80 eu­roa. Kun oma­e­lä­ke päät­tyy, Pek­ka mak­saa 1 900 eu­ron eläk­kees­tään ve­roa 21,5 pro­sent­tia eli 406,69 eu­roa. Sii­tä jää

kä­teen 1 493,31 eu­roa.

Työ­e­lä­ke 3 800 €, ve­rop­ro­sent­ti 31

◗ Brut­to 3 800 € ◗ Net­to 2 635 € Mat­ti on syn­ty­nyt 1951. Es­poos­sa asu­va Mat­ti kuu­luu kirk­koon. Ma­tin työ­e­lä­ke on 3 800 eu­roa, jos­ta hän mak­saa ve­roa

1 164,05 eu­roa. Ve­rop­ro­sent­ti on 31. Ma­til­le jää eläk­kees­tään net­to­na kuu­kau­des­sa 2 635,95 eu­roa.

Työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke 870 €, ve­rop­ro­sent­ti yk­si

◗ Brut­to 870 € ◗ Net­to 864,10 €

Lii­sa asuu Ka­jaa­nis­sa. Hän on syn­ty­nyt 1958 ja kuu­luu evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­seen kirk­koon. Lii­san työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke on 870 eu­roa kuu­kau­des­sa, ja hä­nen

ve­rop­ro­sent­tin­sa on yk­si. Koko vuon­na Lii­sa mak­saa 70,99 eu­roa ve­roa, mikä si­säl­tää pää­a­si­as­sa Yle-ve­ron. Kuu­kau­des­sa Lii­sa mak­saa 5,90 eu­roa ve­roa,

jol­loin kä­teen jää 864,10 eu­roa.

KAIK­KI LAS­KEL­MAT OVAT SUUN­TAA-AN­TA­VIA. ERI­LAI­SET VÄ­HEN­NYK­SET, PUO­LEN VE­ROP­RO­SEN­TIN PYÖ­RIS­TYK­SET JA VAS­TAA­VAT VAI­KUT­TA­VAT EU­RO­JEN LO­PUL­LI­SIIN MÄÄ­RIIN.

Las­ke eläk­kee­si ve­rop­ro­sent­ti

Ve­ro­hal­lin­non las­ku­ril­la voi las­kea oman eläk­keen, tai eläk­keen ja mui­den tu­lo­jen, ve­rop­ro­sen­tin ja näh­dä, pal­jon­ko jou­tuu mak­sa­maan ve­ro­ja ja mitä tu­lois­ta jää kä­teen.

LAS­KU­RI VERO.FI/PRO­SENT­TI­LAS­KU­RI

TII­NA TORP­PA TEKS­TI

Oma ai­ka 6/2013