A| Apua ko­to­na asu­val­le

Val­ta­kir­ja asi­oi­den hoi­ta­mis­ta var­ten

Asi­oi­den hoi­to vaa­tii mo­nin pai­koin säh­köis­ten pal­ve­lui­den käyt­töä tai ai­na­kin asi­oi­den hoi­toa säh­köi­ses­ti suo­si­taan.

Käy­tän­nös­sä joku lap­sis­ta tai muis­ta lä­hei­sis­tä voi hoi­taa val­ta­kir­jan pe­rus­teel­la esi­mer­kik­si las­ku­jen mak­sua verk­ko­pan­kin kaut­ta tai aut­taa ve­roil­moi­tuk­sen laa­ti­mi­ses­sa.

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen hen­ki­lö voi an­taa laa­jan val­ta­kir­jan omien asi­oi­den hoi­ta­mis­ta var­ten. Jos käyn­ti pan­kis­sa ei on­nis­tu ja in­ter­ne­tin käyt­tö on vie­ras­ta, tämä on sil­loin jär­ke­vin tapa hoi­taa asi­oi­ta.

Val­tuu­te­tun toi­mien val­von­ta on val­tuut­ta­jan it­sen­sä vas­tuul­la. On val­tuu­te­tun vel­vol­li­suus toi­mia niin, et­tä on val­tuut­ta­jan luot­ta­muk­sen ar­voi­nen. Jäl­jem­pä­nä on ta­paus sii­tä, mitä voi teh­dä, jos val­tuu­tet­tu toi­mii vää­rin.

Val­ta­kir­jan no­jal­la voi lain mu­kaan toi­mia niin pit­kään, kun val­tuut­ta­ja on it­se oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen ei­kä ole pe­ruut­ta­nut val­l­ta­kir­jaa. Käy­tän­nös­sä asi­oi­ta saa­te­taan hoi­taa val­ta­kir­jal­la muis­ti­sai­raan asi­oi­ta pi­tem­pään­kin, mi­kä­li vi­ral­li­sia asi­a­kir­jo­ja ei tar­vit­se laa­tia ei­kä pank­ki kiin­ni­tä huo­mi­o­ta asi­aan.

Ko­ti­a­pu kun­nas­ta

Kun kun­to heik­ke­nee, kun­nan kaut­ta on mah­dol­lis­ta saa­da kun­nal­lis­ta ko­ti­a­pua. Avun tar­peen ja oi­keu­den kun­nan pal­ve­lu­jen saa­mi­seen ar­vi­oi­vat so­si­aa­li­a­lan hen­ki­löt.

So­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon mak­su­lain­sää­dän­nön mu­kaan pit­kä­ai­kai­ses­ta ja jat­ku­vas­ta pal­ve­lu­jen käy­tös­tä pe­ri­tään asia­kas­mak­su, joka mää­rä­tään tu­lo­jen pe­rus­teel­la. Ker­ta­luon­tei­sia ja las­ken­nal­li­sia tu­lo­ja ei ote­ta huo­mi­oon.

Yk­si­tyis­ten pal­ve­lu­jen tar­jo­a­jien mak­sut ei­vät ole tu­lo­si­don­nai­sia. Nii­den käyt­tä­mi­seen voi saa­da pal­ve­lu­se­te­lei­tä tai avus­tus­ta kun­nal­ta.

Yk­si­tyi­sen pal­ve­lun­tar­jo­a­jan las­kus­ta voi myös saa­da ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys­tä omas­sa ve­ro­tuk­ses­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen hen­ki­lö voi teh­dä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen. Tämä on eri­tyi­sen suo­si­tel­ta­vaa sil­loin, jos hen­ki­löl­lä on sai­raus, joka saat­taa myö­hem­min vai­kut­taa hä­nen oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­teen­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voi etu­kä­teen mää­rä­tä, ke­nen ha­lu­aa toi­mi­van edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na ja mi­ten ha­lu­aa omai­suut­taan hoi­det­ta­van. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on laki­sää­teis­tä edun­val­von­taa yk­sin­ker­tai­sem­pi tapa hoi­taa asi­oi­ta sil­loin, kun ei enää it­se pys­ty hoi­ta­maan asi­oi­taan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta on kä­si­tel­ty laa­jas­ti nu­me­ros­sa 5/2013.

Esi­merk­ki-ta­paus 1

Mitä teh­dä, jos epäi­lee vää­rin­käy­tös­tä?

● Isä on an­ta­nut yh­del­le lap­sel­leen val­ta­kir­jan hoi­taa pank­ki- ja mui­ta asi­oi­taan. Muut si­sa­ruk­set epäi­le­vät, et­tä val­tuu­tet­tu käyt­tää vää­rin isän ra­ho­ja. Mitä isä tai si­sa­ruk­set voi­vat teh­dä?

VAS­TAUS 1. Jos isä on oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen ja epäi­lee it­se va­ro­jen vää­rin­käyt­töä, hä­nen kan­nat­taa en­sim­mäi­sek­si pe­ruut­taa val­ta­kir­ja. Jär­ke­vin­tä on pyy­tää al­ku­pe­räi­nen val­ta­kir­ja ta­kai­sin val­tuu­te­tul­ta ja il­moit­taa pan­keil­le ja muil­le vi­ra­no­mai­sil­le, et­tei val­tuu­tus ole enää voi­mas­sa. Tä­män jäl­keen isän kan­nat­taa pyy­tää val­tuu­te­tul­ta ti­li­tys va­ro­jen hoi­ta­mi­ses­ta. Mi­ni­mis­sään se tar­koit­taa esi­mer­kik­si ti­li­ot­tei­den esit­tä­mis­tä val­tuut­ta­jan käyt­tä­mis­tä pank­ki­ti­leis­tä.

Jos vää­rin­käy­tök­siä il­me­nee, kan­nat­taa val­tuut­ta­jan ja val­tuu­te­tun lä­hei­nen suh­de huo­mi­oi­den pyy­tää val­tuu­tet­tua en­sin kor­jaa­maan vir­heet ja pa­laut­ta­maan ra­hat ta­kai­sin oi­ke­al­le omis­ta­jal­le. Jos se ei au­ta, niin isäl­lä on mah­dol­li­suus nos­taa val­tuu­tet­tua vas­taan kan­ne tuo­mi­ois­tui­mes­sa ra­ho­jen ta­kai­sin saa­mi­sek­si tai teh­dä asi­as­ta tut­kin­ta­pyyn­tö po­lii­sil­le. Mo­nes­ti po­lii­si­me­net­te­lyyn ei kui­ten­kaan tun­ne­syis­tä men­nä, ja asia saat­taa tul­la esiin rii­ta­na si­sa­rus­ten kes­ken isän jäl­kei­ses­sä pe­rin­nön­ja­os­sa.

2. Jos si­sa­ruk­set epäi­le­vät va­ro­jen vää­rin­käyt­töä, he voi­vat ker­toa epäi­lyis­tään isäl­le.

Jos isä on oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen ei­kä ha­lua teh­dä mi­tään, si­sa­rus­ten on han­ka­lam­pi toi­mia asi­as­sa. Syy­nä on se, et­tä epäil­ty ka­val­lus on täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa asi­a­no­mis­ta­ja­ri­kos, eli isän pi­tää vaa­tia ran­gais­tus­ta. Jos epäil­lyt vää­rin­käy­tök­set ovat hy­vin suu­ria, ti­lan­ne on toi­nen.

Jos si­sa­ruk­set epäi­le­vät isän oi­keus­toi­mi­kel­poi­suut­ta, he voi­vat ha­kea isäl­le edun­val­vo­jaa. Jos edun­val­vo­ja mää­rä­tään, hän voi jäl­ki­kä­teen tut­kia, on­ko ti­leil­lä ol­lut vää­rin­käy­tök­siä ja on­ko syy­tä teh­dä tut­kin­ta­pyyn­tö. Täl­löin edun­val­vo­jan on tie­dus­tel­ta­va pää­mie­hen­sä mie­li­pi­det­tä asi­as­ta.

Hu­ma­la voi vie­dä oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­den

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus tar­koit­taa hen­ki­lön oi­keut­ta an­taa ja vas­taa­not­taa si­to­via oi­keu­del­li­sia tah­do­nil­mai­su­ja, joil­la pe­rus­te­taan, muu­te­taan tai ku­mo­taan hen­ki­lön omaa etua to­teut­ta­via oi­keuk­sia tai vel­vol­li­suuk­sia. Esi­merk­ke­jä oi­keus­toi­mis­ta ovat kaup­pa, vaih­to, lah­ja ja so­pi­mus.

Suo­mes­sa täy­si oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus on 18 vuot­ta täyt­tä­neil­lä hen­ki­löil­lä, joi­den oi­keus­toi­mi­kel­poi­suut­ta ei ole ra­joi­tet­tu eli toi­sin sa­no­en hen­ki­lö ei ole edun­val­von­nan tai hol­houk­sen alai­nen.

Ra­joi­tet­tu oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus on al­le 18-vuo­ti­aal­la, joka saa hal­li­ta sitä omai­suut­ta, jon­ka on työl­lään an­sain­nut tai jon­ka huol­ta­ja tai muu edun­val­vo­ja on an­ta­nut lap­sen käy­tet­tä­väk­si.

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­sen te­ke­mät so­pi­muk­set ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti pä­te­viä. Poik­keuk­se­na täs­tä on ti­lan­ne, jos­sa hen­ki­lö ei so­pi­muk­sen te­ko­het­kel­lä ole oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen. Syy­nä tä­hän voi esi­mer­kik­si ol­la het­kel­li­nen psyyk­ki­nen häi­riö tai jopa vah­va hu­ma­la­ti­la.

Sen si­jaan so­pi­muk­set, jois­sa osa­puo­le­na on ol­lut oi­keus­toi­mi­kel­vo­ton, ei­vät tule pä­te­vik­si, vaik­ka toi­nen osa­puo­li ei oli­si tien­nyt­kään oi­keus­toi­mi­kel­vot­to­muu­des­ta. Poik­keuk­sia täs­tä ovat ti­lan­teet, jois­sa va­jaa­val­tai­nen te­kee esi­mer­kik­si vä­häi­siä ja ta­va­no­mai­sia oi­keus­toi­mia, jol­lai­sia ovat muun mu­as­sa elin­tar­vi­ke­os­tok­set.

Toi­min­ta­ky­kyä hei­ken­tä­vis­sä de­men­toi­vis­sa sai­rauk­sis­sa oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus voi­daan me­net­tää. Täl­löin ky­sy­mys edun­val­vo­jan mää­rää­mi­ses­tä saat­taa tul­la ajan­koh­tai­sek­si.

Esi­merk­ki-ta­paus 2

On­ko koti myy­tä­vä hoi­to­ku­lu­jen kat­ta­mi­sek­si?

● Äi­ti jou­tui pit­kä­ai­kai­seen lai­tos­hoi­toon. Äi­dil­lä oli tu­loi­na ai­no­as­taan elä­ke 900 eu­roa/kk. Koti oli maal­la si­jait­se­va oma­ko­ti­ta­lo, jon­ka hoi­ta­mi­ses­ta ai­heu­tui ai­ka pal­jon kus­tan­nuk­sia. Voi­ko kun­ta vel­voit­taa vuok­raa­maan tai myy­mään äi­din ai­em­man ko­din?

VAS­TAUS Äi­din pit­kä­ai­kai­sen lai­tos­hoi­don mak­su on 85 % hä­nen kai­kis­ta tu­lois­taan. Vä­hen­net­tä­viä mak­su­ja ei ol­lut, jo­ten äi­din asi­a­kas­mak­su oli 765 eu­roa kuu­kau­des­sa ja hä­nel­le jäi kä­teen omia hen­ki­lö­koh­tai­sia tar­pei­taan var­ten 135 eu­roa.

Ta­lon kus­tan­nuk­sia, säh­kö- ja läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sia, pa­kol­li­sia huol­to­mak­suja, ei otet­tu huo­mi­oon hoi­to­mak­sun vä­hen­nyk­si­nä. Hen­ki­lö­koh­tai­set tu­lot ei­vät riit­tä­neet ta­lon yl­lä­pi­to­kus­tan­nuk­siin.

Kun­ta ei voi vel­voit­taa äi­tiä myy­mään tai vuok­raa­maan van­haa ko­ti­aan. Lai­tos­hoi­don mak­sut ovat kui­ten­kin suo­raan ulo­sot­to­kel­poi­sia. Toi­sin sa­no­en mi­kä­li kun­nan mää­rää­mää hoi­to­mak­sua ei mak­se­ta, mak­sut voi­daan ulos­mi­ta­ta suo­raan il­man oi­keu­den tuo­mi­o­ta tai pää­tös­tä. Äi­ti on vel­vol­li­nen mak­sa­maan myös kun­nan koh­tuul­li­set pe­rin­tä­ku­lut. Jos van­ha koti ulos­mi­ta­taan, täl­löin koti voi men­nä joka ta­pauk­ses­sa myyn­tiin.

Jos koti myy­dään, lai­tos­hoi­to­mak­su ei nou­se myyn­nin vuok­si. Räs­tis­sä mah­dol­li­set ole­vat hoi­to­mak­sut ka­te­taan tuol­loin kaup­pa­hin­nas­ta. Jos omai­set ei­vät ha­lua, et­tä van­ha koti jou­du­taan myy­mään, joku muu voi vas­ta­ta van­han ko­din kus­tan­nuk­sis­ta. Asi­a­no­sai­set voi­vat so­pia, et­tä nämä ote­taan huo­mi­oon myö­hem­min esi­mer­kik­si pe­rin­nön­ja­on yh­tey­des­sä. Jos äi­ti on oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen, hän voi myös jär­jes­tel­lä omai­suut­ta esi­mer­kik­si lä­heis­kau­poin tai lah­joi­tuk­sin si­ten, et­tei van­ha koti ka­toa su­vus­ta ul­ko­puo­li­sil­le. Äi­ti voi myös vuok­ra­ta ko­din, jol­loin vuok­ra­tu­loil­la voi kat­taa kiin­teis­tön me­no­ja.

Kau­pan teko edel­lyt­tää oi­keus­toi­mi­kel­poi­suut­ta

Kau­pan te­ke­mi­nen edel­lyt­tää, et­tä myy­jä ja os­ta­ja ovat oi­keus­toi­mi­kel­poi­sia tai lain­mu­kai­ses­ti edus­tet­tu­ja. Kau­pan osa­puol­ten oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus voi tul­la ar­vi­oi­ta­vak­si esi­mer­kik­si jul­ki­sen kau­pan­vah­vis­ta­jan toi­mies­sa kiin­teis­tö­kau­pan var­men­ta­ja­na. Jos jom­pi­kum­pi osa­puo­lis­ta ei ole oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen, hä­nel­le on ha­et­ta­va edun­val­vo­jaa edus­ta­maan hän­tä kau­pas­sa. Jos tois­ta kau­pan osa­puol­ta edus­taa edun­val­vo­ja, kaup­paan on ha­et­ta­va maist­raa­tin lupa.

Myös omai­suu­den myy­mi­ses­tä voi teh­dä mää­räyk­siä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan.

Edun­val­vo­ja ei saa lah­joit­taa omai­suut­ta

Oi­keus­toi­mien, ku­ten osal­lis­tu­mi­nen osi­tuk­seen, lah­jan an­ta­mi­nen tai kau­pan te­ke­mi­nen edel­lyt­tää oi­keus­toi­mi­kel­poi­suut­ta. Mi­kä­li hen­ki­lö ei ole enää esi­mer­kik­si muis­ti­sai­rau­den vuok­si oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen, hä­nel­le on ha­et­ta­va edun­val­vo­ja edus­ta­maan hän­tä oi­keus­toi­mes­sa.

La­ki­sää­tei­nen edun­val­vo­ja ei saa lah­joit­taa pää­mie­hen­sä omai­suut­ta. Jos hen­ki­lö siis suun­nit­te­lee jär­jes­te­le­vän­sä omai­suut­ta lah­joi­tuk­sin, tämä on teh­tä­vä sil­loin, kun vie­lä pys­tyy it­se edus­ta­maan it­se­ään.

Toi­nen vaih­to­eh­to on teh­dä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen riit­tä­vän yk­si­löi­ty sään­nös lah­joi­tuk­ses­ta, jol­loin edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu voi to­teut­taa lah­jan val­ta­kir­jan no­jal­la.

La­ki­sää­tei­nen edun­val­vo­ja ei saa lah­joit­taa pää­mie­hen­sä omai­suut­ta.

Hoi­to­mak­su voi ol­la enin­tään hoi­to­pai­kan kus­tan­nus­ten suu­rui­nen.

B| Siir­ty­mi­nen hoi­va- tai pal­ve­lu­ko­tiin

Kun­nal­li­seen lai­tos­hoi­toon siir­ty­mi­sen tar­peen ar­vi­oi kun­nan so­si­aa­li­puo­len hen­ki­lös­tö. Yk­si­tyi­seen pal­ve­lu­ko­tiin siir­ty­mi­ses­tä voi päät­tää it­se. Useim­mi­ten kui­ten­kin lä­hei­set ovat apu­na suur­ten pää­tös­ten te­ke­mi­ses­sä.

Kun­nal­li­sis­sa hoi­to­lai­tok­sis­sa mak­su mää­räy­tyy asi­a­kas­mak­su­lain mu­kai­ses­ti. Mak­sun mää­räy­ty­mi­ses­tä li­sää al­la.

Yk­si­tyi­sis­sä hoi­to­lai­tok­sis­sa mak­su mää­räy­tyy kus­tan­nus­ten pe­rus­teel­la. Hoi­to­mak­suun voi täl­löin saa­da Ke­lal­ta asu­mis­tu­kea, jos tuen saa­mi­sen edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät. Tuki on vain pie­ni osuus yleen­sä kal­liis­ta kuu­kau­si­mak­suis­ta.

Mi­ten lai­tos­hoi­to­mak­su mää­räy­tyy?

Lais­sa on sää­det­ty al­la mai­ni­tut enim­mäis­mak­sut. Jo­kai­sen kun­nan luot­ta­mus­hen­ki­lös­tö voi päät­tää, pe­ri­tään­kö enim­mäis­mak­su­ja vai nii­tä pie­nem­piä mak­su­ja.

Pit­kä­ai­kai­nen lai­tos­hoi­to­mak­su voi ol­la kuu­kau­des­sa enin­tään 85 pro­sent­tia hoi­det­ta­van net­to­tu­lois­ta. Jos lai­tos­hoi­dos­sa on suu­rem­pi­tu­loi­nen puo­li­so, mak­su on enin­tään 42,5 pro­sent­tia puo­li­soi­den yh­teen­las­ke­tuis­ta net­to­tu­lois­ta kuu­kau­des­sa. Täl­lä sään­nök­sel­lä var­mis­te­taan se, et­tä suu­rem­pi­tu­loi­nen avi­o­puo­li­so pys­tyy huo­leh­ti­maan ela­tus­vel­vol­li­suu­des­taan pie­nem­pi­tu­lois­ta puo­li­so­aan koh­taan.

Hoi­det­ta­val­le hen­ki­löl­le on jää­tä­vä 2014–2015 käyt­töön omia tar­pei­ta var­ten vä­hin­tään 105 eu­roa kuu­kau­des­sa. Kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa mak­su voi enin­tään ol­la hoi­to­pai­kan kus­tan­nus­ten suu­rui­nen.

Mitä tu­lo­ja ote­taan huo­mi­oon?

Kuu­kau­si­tu­loi­na ote­taan huo­mi­oon asi­ak­kaan net­to­tu­lot (ve­ro­jen vä­hen­tä­mi­sen jäl­keen) sekä ve­ros­ta va­paat tu­lot. Jos tu­lot vaih­te­le­vat, ote­taan kuu­kau­si­tu­lo­na huo­mi­oon vii­mek­si ku­lu­neen vuo­den kes­ki­mää­räi­nen kuu­kau­si­tu­lo.

Huo­mi­oon ote­taan palk­ka­tu­lot, eläk­keet ja nii­hin rin­nas­tet­ta­vat jat­ku­vat etuu­det, elin­ko­rot ja kiin­teis­tön luo­vu­tuk­seen liit­ty­vä syy­tin­ki. Tu­loi­na ote­taan huo­mi­oon myös vam­mai­se­tuu­det, elä­ket­tä saa­van hoi­to­tu­ki sekä hoi­to­tu­en osa­na mak­set­ta­va ve­te­raa­ni­li­sä. Vam­mais­tu­ke­na pi­de­tään myös ruo­ka­va­li­o­kor­vaus­ta. Huo­mi­oon ote­taan myös pää­o­mas­ta ja muus­ta omai­suu­des­ta saa­ta­vat net­to­tu­lot ku­ten kor­ko-, osin­ko- ja vuok­ra­tu­lot.

Tu­loi­na ote­taan huo­mi­oon li­säk­si vii­mek­si toi­mi­te­tus­sa ve­ro­tuk­ses­sa vah­vis­te­tut maa­ta­lou­den ja elin­kei­no­toi­min­nan pää­o­ma- ja an­si­o­tu­lo-osuu­det sekä ve­ro­vel­vol­li­sen osuus yh­ty­män tu­los­ta.

Syy­tin­ki on so­pi­mus asu­mi­soi­keu­des­ta

Syy­tin­ki eli kiin­teis­tö­e­lä­ke on kiin­teis­tön kau­pan yh­tey­des­sä to­teu­tet­tu so­pi­mus asu­mi­soi­keu­des­ta. Syy­tin­ki ta­kaa myy­jäl­le oi­keu­den jää­dä asu­maan ti­lal­le. Ylei­nen on so­pi­mus, jol­la maa­ti­lan omis­ta­ja luo­vut­taa ti­lan lap­sel­leen ja tä­män puo­li­sol­le, ja pi­dät­tää it­sel­leen ja puo­li­sol­leen eli­nai­kai­sen ela­tuk­sen eläk­kee­nä kiin­teis­tös­tä. Täl­lai­nen raha­mää­räi­nen etuus ote­taan huo­mi­oon pit­kä­ai­kais­ta asi­a­kas­hoi­to­mak­sua mää­rät­tä­es­sä.

Met­sä­tu­lo­jen ar­vos­ta­mi­nen

Met­sä­tu­lo­na ote­taan huo­mi­oon lain mu­kaan vah­vis­tet­tu met­sän kes­ki­mää­räi­nen vuo­tui­nen tuot­to heh­taa­ril­ta ker­rot­tuna met­sä­maan pin­ta-alal­la. Täs­tä mää­räs­tä vä­hen­ne­tään 10 pro­sent­tia ja met­sä­ta­lou­den ko­rot. Met­sä­tu­loa voi­daan ha­ke­muk­ses­ta vä­hen­tää, jos hak­kuu­mah­dol­li­suu­den ar­vo on sel­väs­ti pie­nem­pi kuin met­sä­tu­lo. Alen­ta­mi­seen tar­vi­taan met­sä­kes­kuk­sen tai met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen lau­sun­to.

Mitä tu­lo­ja huo­mi­oi­daan vä­hen­nyk­se­nä?

Tu­lo­jen vä­hen­nyk­se­nä ote­taan huo­mi­oon suo­ri­te­tut ela­tu­sa­vut lap­sel­le tai en­ti­sel­le puo­li­sol­le, to­si­a­si­al­li­sis­ta per­he­suh­teis­ta joh­tu­vat muut vas­taa­vat kus­tan­nuk­set ja kiin­teis­tön luo­vu­tuk­ses­ta ai­heu­tu­va syy­tin­ki.

Jos mak­su mää­räy­tyy puo­li­so­jen yh­teen­las­ket­tu­jen tu­lo­jen mu­kaan, ko­tiin jää­väl­le puo­li­sol­le mak­set­ta­vak­si so­vit­tua ela­tu­sa­pua ei ote­ta vä­hen­nyk­se­nä huo­mi­oon, kos­ka asi­a­kas­mak­su las­ke­taan yh­tei­sis­tä tu­lois­ta.

Asi­a­kas­mak­sua voi­daan alen­taa tai jät­tää se ko­ko­naan peri­mät­tä ta­paus­koh­tai­ses­ti, jos va­rat ei­vät rii­tä sa­mas­sa ta­lou­des­sa elä­neen avio- tai avo­puo­li­son tai muun huol­let­ta­van la­ki­sää­tei­sen ela­tus­vel­vol­li­suu­den ja koh­tuul­li­sen toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­seen.

Kaik­kia asi­a­kas­mak­su­ja voi­daan li­säk­si alen­taa tai jät­tää pe­ri­mät­tä asi­a­kas­koh­tai­ses­ti, yk­si­löl­lis­tä har­kin­taa nou­dat­ta­en niin sa­no­tuin huol­lol­li­sin pe­rus­tein. Asi­a­kas­mak­sun alen­ta­mi­nen tai pe­ri­mät­tä jät­tä­mi­nen pe­rus­tuu ai­na yk­si­löl­li­seen ti­lan­ne­ar­vi­oon.

Mi­ten voi ha­kea muu­tos­ta lai­tos­hoi­to­mak­sun mää­rään?

Mak­sua kos­ke­vaan pää­tök­seen voi ha­kea en­sin oi­kai­sua ja tar­vit­ta­es­sa va­lit­taa edel­leen hal­lin­to-oi­keu­teen.

Mis­tä läh­tien mak­su muut­tuu pit­kä­ai­kai­sen lai­tos­hoi­don mak­suk­si?

Mak­su pe­ri­tään hoi­don al­ka­mi­ses­ta läh­tien, kun ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen lai­tos­hoi­don ar­vi­oi­daan kes­tä­vän yli kol­me kuu­kaut­ta. Muu­toin mak­su mää­rä­tään sen jäl­keen, kun hen­ki­lö on ol­lut lai­tos­hoi­dos­sa yli kol­me kuu­kaut­ta ja hä­nen toi­min­ta­ky­kyn­sä on hei­ken­ty­nyt niin, et­tä hän­tä on edel­leen hoi­det­ta­va lai­tok­ses­sa.

Mi­ten asu­mis­pal­ve­lun asi­a­kas­mak­su mää­räy­tyy?

So­si­aa­li­huol­to­lain mu­kais­ten asu­mis­pal­ve­lui­den, pal­ve­lu- ja tu­ki­a­su­mi­sen asi­a­kas­mak­suis­ta ei ole lais­sa eri­tyis­sään­nös­tä, jo­ten kun­ta voi päät­tää mak­suis­ta lain mää­rit­te­le­mis­sä ra­jois­sa. Mak­su saa ol­la enin­tään sii­tä ai­heu­tu­vien kus­tan­nus­ten mu­kai­nen. ●

Mil­loin voi teh­dä tes­ta­men­tin?

Tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen edel­lyt­tää, et­tä on tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­nen. Hen­ki­lön kel­poi­suus teh­dä tes­ta­ment­ti voi­daan te­hok­kaas­ti ky­see­na­lais­taa vas­ta pe­rit­tä­vän kuol­tua. Täl­löin pe­ril­li­nen voi koh­dis­taa tes­ta­men­tin saa­jaa vas­taan tes­ta­men­tin moi­te- tai muun pä­te­mät­tö­myys­kan­teen sil­lä pe­rus­teel­la, et­tei pe­rit­tä­vä ol­lut tes­ta­ment­tia teh­des­sään kel­poi­nen sitä te­ke­mään sai­rau­ten­sa tai muun syyn vuok­si.

Myös de­men­toi­tu­neel­la hen­ki­löl­lä voi ol­la ”va­loi­sia het­kiä”, jol­loin hän on voi­nut ol­la tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­nen päät­tä­mään sii­tä, mi­ten hän ha­lu­aa omai­suu­del­leen me­ne­tel­tä­vän, vaik­ka hän ei muu­toin oli­si­kaan oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen huo­leh­ti­maan kai­kis­ta ta­lou­del­li­sis­ta asi­ois­taan.

Jos tes­ta­ment­tia laa­di­taan hen­ki­löl­le, jon­ka tes­ta­men­tin te­ko­ky­vys­tä on pie­ni­kin epäi­lys, la­ki­mie­het yleen­sä edel­lyt­tä­vät lää­kä­rin­to­dis­tuk­sen hank­ki­mis­ta tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­suu­den ar­vi­oi­mi­sek­si. Tämä on jär­ke­vää, jot­ta tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­suus ei myö­hem­min ai­heu­ta rii­taa.

Ke­nel­tä­kään ei voi etu­kä­teen pois­taa tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­suut­ta. Tämä ko­ros­taa hen­ki­lö­koh­tais­ta suh­tau­tu­mis­ta sii­hen, et­tä jo­kai­nen saa it­se mää­rä­tä oman omai­suu­ten­sa ja­kau­tu­mi­ses­ta kuo­le­man­sa jäl­keen.

 Esi­merk­ki-ta­paus  3

Mi­ten met­sä­tu­lo huo­mi­oi­daan?

● Äi­dil­lä on 10 heh­taa­ria met­sää. Mi­ten met­sä­tu­lo käy­tän­nös­sä huo­mi­oi­daan pit­kä­ai­kai­sen lai­tos­hoi­don asi­a­kas­mak­sua mää­rät­tä­es­sä ja mitä han­ka­luuk­sia sii­tä voi ai­heu­tua?

VAS­TAUS Äi­dil­lä oli 10 heh­taa­ria met­sää Puu­ma­las­sa. Ve­rot­ta­jan pää­tök­sen mu­kaan met­sän las­ken­nal­li­nen tuot­to vuon­na 2013 oli Puu­ma­las­sa 131,62 eu­roa/ha. Met­sän vuo­tui­nen las­ken­nal­li­nen tuot­to vuon­na 2013 oli si­ten (131,62 €/ha x 10 ha )*0,9 =1.184,58 eu­roa.

Mää­rä ote­taan huo­mi­oon äi­din tu­loi­na asi­a­kas­mak­sua mää­rät­tä­es­sä eli se nos­taa hoi­to­mak­sun mää­rää. Tämä voi ai­heut­taa on­gel­mia sii­nä, et­tä met­sää ei vält­tä­mät­tä to­si­a­si­as­sa ha­ka­ta ja myy­dä, mut­ta sil­ti sen tuot­toa pi­de­tään äi­din tu­loi­na.

Esi­merk­ki-ta­paus 4

Mitä teh­tiin, kun edun­val­vo­ja hä­vit­ti ra­ho­ja?

● Maist­raat­ti ha­vait­si tar­kas­tuk­ses­sa, et­tä edun­val­vo­ja oli käyt­tä­nyt pää­mie­hen­sä va­ro­ja epä­mää­räi­siin me­noi­hin. Pää­mie­hen va­ro­ja oli hä­vin­nyt 50 000 eu­roa. Mitä ta­pah­tui?

VAS­TAUS Maist­raat­ti an­toi edun­val­vo­jal­le mah­dol­li­suu­den sel­vit­tää asia. Kun sel­vi­tys­tä ei tul­lut, maist­raat­ti haki edun­val­vo­jan mää­räyk­sen lo­pet­ta­mis­ta ja uu­den edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä hen­ki­löl­le. Uu­si edun­val­vo­ja teki ai­em­mas­ta edun­val­vo­jas­ta tut­kin­tail­moi­tuk­sen.

Po­lii­si teki asi­as­sa esi­tut­kin­nan. Syyt­tä­jä teki esi­tut­kin­nan pe­rus­teel­la haas­te­ha­ke­muk­sen edun­val­vo­jaa vas­taan tör­ke­äs­tä ka­val­luk­ses­ta.

Edun­val­vo­ja tuo­mit­tiin eh­dol­li­seen van­keu­teen tör­ke­äs­tä ka­val­luk­ses­ta sekä kor­vaa­maan pää­mie­hel­leen hä­nel­le ai­heu­tu­nut va­hin­ko.

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

KU­VI­TUS PIA HOLM

9/2014