Kolumbuksen majapaikkana toiminut Casa Colon on restauroitu ravintolaksi.

1. Ko­lum­buk­sen ja­lan­jäl­jis­sa

Las Pal­ma­sin van­ha­kau­pun­ki tun­ne­taan ni­mel­lä Ve­gu­e­ta. Nyt Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tei­siin kuu­lu­va taa­ja­ma pe­rus­tet­tiin 1400-lu­vun lo­pul­la, ja se al­koi ku­kois­taa jo löy­tö­ret­kien vä­lie­tap­pi­na.

Ku­van­kau­nii­den ta­lo­jen ujo mit­ta­kaa­va, rau­hal­li­set mu­ku­la­ki­vi­ka­dut ja in­tii­mit au­ki­ot luo­vat ai­nut­laa­tui­sen tun­nel­man. Alu­et­ta hal­lit­see mah­ta­va San­ta Anan ka­ted­raa­li. Ai­van kir­kon ta­ka­na on mu­se­ok­si kun­nos­tet­tu talo, jos­sa Ko­lum­buk­sen väi­te­tään asu­neen mat­koil­laan Ame­ri­koi­hin.

Lue myös: Kol­me kieh­to­vaa vink­kiä Se­vil­laan

Sirkku Hölttä ja Mika Westermark ovat kunnostaneet vanhasta suklaatehtaasta boutique-hotellin.

2. Van­han suk­laa­teh­taan char­mia

Ve­gu­e­tan tun­nel­maan us­kol­li­sim­min is­tu­va ma­joi­tus on yl­lä­tyk­sel­li­ses­ti suo­ma­lais­ta te­koa. Sirk­ku Höl­tän ja Mika Wes­ter­marc­kin per­heen rak­kau­del­la bou­ti­que-ho­tel­lik­si kun­nos­ta­ma van­ha suk­laa­teh­das on kun­ni­a­no­soi­tus kult­tuu­ril­le, joka on saa­rel­la jo ka­to­a­vaa kan­san­pe­rin­net­tä.

Ra­ken­nus on pul­lol­laan char­mia, ja au­rin­koi­nen isän­tä­pa­ri luo ren­non viih­tyi­sän il­ma­pii­rin.

Li­sää tie­toa osoit­tees­sa the­bou­ti­qu­e­rooms.com.

Lue myös: 3 vink­kiä: Ta­pas, suk­laa ja muut Ka­ta­lo­ni­an her­kut

Tapaksia kutsutaan pohjoisespanjalaisittain pintxoiksi. Niitä saa torstaisin kyytipoikineen muutamalla eurolla.

3. Ta­pak­sia ja tun­nel­maa

Ve­gu­e­tas­sa ka­ted­raa­lin ja kaup­pa­hal­lin vä­lis­sä on jouk­ko tun­nel­mal­li­sia pik­ku­ka­tu­ja, mm. Mon­tes-de­o­ca, Pe­lo­ta ja Men­dizá­bal, joi­den var­rel­le on siu­naan­tu­nut ta­val­lis­ta use­am­pi ta­pas-baa­ri ja -ra­vin­to­la. Joka tors­tai-il­ta lä­hes kaik­ki baa­rit tar­jo­a­vat pie­nen ta­pas­her­kun ja juo­man pa­ril­la eu­rol­la.

Men­dizá­ba­lin pääs­sä si­jait­see myös Ve­gu­e­tan tun­nel­mal­li­nen kaup­pa­hal­li, jos­sa kan­nat­taa pii­pah­taa vaik­kei mi­tään os­tai­si­kaan.

Ja kun kai­paa vä­hän hie­nom­paa ruo­kaa, kan­nat­taa tut­kia Höl­tän ja Wes­ter­marc­kin ra­vin­to­la­tärp­pi: Tri­a­nan Pérez Galdós -ka­dul­la si­jait­se­va De­li­ci­o­sa Mar­ta mai­ni­taan Mic­he­lin-op­paas­sa­kin ja sitä pi­de­tään koko saa­ren yk­kö­se­nä.

Lue myös: An­da­lu­sia – his­to­ri­aa, ta­pak­sia ja ara­bi­a­lais­ta tun­nel­maa

4. Shop­pai­lua Tri­a­nas­sa

Ve­gu­e­tan ja San Tel­mo -au­ki­on vä­lis­sä si­jait­see Tri­a­na. Kau­pun­gi­no­saa hal­ko­va Cal­le Tri­a­na -kä­ve­ly­ka­tu si­vu­ka­tui­neen on täy­del­li­nen ren­toa shop­pai­lua ja pien­tä syö­tä­vää ja juo­ta­vaa sil­mäl­lä pi­tä­en. Alu­eel­la on puo­te­ja, ra­vin­to­loi­ta ja baa­re­ja vie­ri vie­res­sä.

Erään­lai­nen näh­tä­vyys on kau­niin Ala­me­da de Colón -puis­ton ku­pees­sa si­jait­se­va ko­mea Ho­tel­li Mad­rid, jos­sa dik­taat­to­ri Fran­cis­co Fran­con ker­ro­taan yö­py­neen juu­ri si­säl­lis­so­dan al­la.

Lue myös: Si­sus­tus­mat­ka Pal­maan – 8 pa­ras­ta shop­pai­lu­koh­det­ta

Tammikuussa mantelipuut kukkivat vuoristossa, joka on oivaa patikointiseutua.

5. Vuo­ril­le pa­ti­koi­maan

Kau­pun­gin luon­tee­seen vai­kut­taa tie­tys­ti myös se mikä sitä ym­pä­röi. Gran Ca­na­ria on tu­li­pe­räi­nen saa­ri. Sen kes­ki­o­sis­sa on mai­se­mia, jot­ka saa­vat sy­dä­men py­säh­ty­mään. Voi­si hel­pos­ti ku­vi­tel­la ole­van­sa An­dien ro­soi­sil­la hui­puil­la.

Gran Ca­na­ri­aa luon­neh­di­taan jos­kus pie­nois­ko­koi­sek­si man­te­reek­si, niin vaih­te­le­vaa maas­to on. Esi­mer­kik­si Fon­ta­na­le­sin ja Cruz de Te­je­dan vä­li­nen pa­tik­ka­reit­ti vie au­rin­koi­sel­ta vuo­ren­hui­pul­ta pil­vi­ver­hon ja met­sien läpi ai­na ala­vil­le ba­naa­nip­lan­taa­seil­le.

Hy­viä reit­te­jä löy­tyy osoit­tees­ta gran­ca­na­ria.com ha­ku­sa­nal­la trek­king.

Lue myös: Tur­kin Kap­pa­do­kia – Maa­na­lai­sia kau­pun­ke­ja ja aa­mu­suuk­ko­ja

Gran Canarian paikallinen kulttuuri on elinvoimaista, mikä myös näytetään.

6. Maa­il­man toi­sek­si suu­rin kar­ne­vaa­li

Las Pal­ma­sin kar­ne­vaa­lit ovat maa­il­man suu­rim­mat Rio de Ja­nei­ron jäl­keen. Ne kes­tä­vät käy­tän­nös­sä koko hel­mi­kuun.

Eri­lai­sia pu­keu­tu­mis­kil­pai­lu­ja ja mm. drag qu­een -gaa­lan si­säl­tä­vä ka­tu­juh­la hui­pen­tuu näyt­tä­vään pää­pa­raa­tiin, joka hal­koo kau­pun­kia ko­ko­nai­sen kuu­den ki­lo­met­rin mat­kan. Ta­pah­tu­mas­ta on tul­lut koko saa­ren ve­tä­vin mat­kai­lu­näh­tä­vyys.

Lue myös: Troop­pis­ta Rio de Ja­nei­roa lei­maa­vat hulp­pe­at mai­se­mat ja bra­si­li­a­lai­nen ren­tous

7. Las Can­te­ras: au­rin­koa, hiek­kaa, mer­ta

Las Pal­ma­sin poh­joi­so­saa hal­lit­see upea, kol­me ki­lo­met­riä pit­kä Las Can­te­ras -ran­ta. Sitä myö­täi­lee sa­man­pi­tui­nen ran­tap­ro­me­na­di, jota reu­nus­ta­vat toi­nen tois­taan hou­kut­te­le­vam­mat ra­vin­to­lat.

Par­haat ra­vin­to­lat si­jait­se­vat ai­van ran­nan poh­jois­pääs­tä: La Ma­ri­ne­ra tar­jo­aa en­si­luok­kai­sia päi­vän­tuo­rei­ta me­ren herk­ku­ja ren­nos­sa tun­nel­mas­sa.

Ma­ri­ne­ras­ta kul­man ta­ka­na si­jait­se­va Ami­go Ca­mi­lo tar­jo­aa sa­maa ylel­li­syyt­tä vie­lä hie­man pai­kal­li­sem­mal­la nuo­til­la.

Las Can­te­ras on sel­väs­ti poh­joi­sem­pa­na kuin Tri­a­na. Eri­tyi­ses­ti ran­taa myö­täi­le­vä reu­na on mel­ko vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty. Mat­kaa ei siis vält­tä­mät­tä kan­na­ta tait­taa ja­lan.

Tri­a­nas­ta Can­te­ra­siin mat­kaa­van kan­nat­taa­kin hy­pä­tä bus­siin San Tel­mon ase­mal­la, joka on Tri­a­nan poh­jois­pääs­sä sa­man­ni­mi­sen au­ki­on lai­dal­la.

Pois kan­nat­taa jää­dä San­ta Ca­ta­li­na -au­ki­ol­la, joka on mu­ka­van lä­hel­lä La Mu­el­le -kaup­pa­kes­kus­ta ja jos­ta on miel­lyt­tä­vä kä­ve­ly­mat­ka vas­tak­kai­sel­le Can­te­ras-ran­nal­le.

La Mu­el­len li­säk­si shop­pai­lua voi har­ras­taa Can­te­ra­sin pää­ka­dul­la Ave­ni­da de José Mesa y Lópe­zil­la, mis­tä löy­tyy mm. ta­so­kas El Cor­te Ing­les -ta­va­ra­ta­lo.

Lue myös:

Luk­sus­lo­ma Ka­na­ri­al­la – Täs­sä par­haat vin­kit

Ha­lu­at­ko hem­mot­te­lua ja täy­del­li­sen rus­ke­tuk­sen? Mat­kus­ta Lang­ka­wil­le

5 syy­tä ko­kea lu­mo­a­va Bar­ba­dos