Var­si­nai­sel­ta am­ma­til­ta­ni olen yh­dis­tel­mä­a­jo­neu­von kul­jet­ta­ja eli rek­ka­kus­ki. Vaa­ri os­ti mi­nul­le au­ton, kun olin 14-vuo­ti­as. Ru­pe­sin sitä lait­te­le­maan. En­sim­mäi­nen työ­paik­ka­ni oli huol­to­a­se­mal­la, ja kä­vin au­to­na­sen­ta­ja­kurs­sin. Ajoin pa­ket­ti­au­toa, kuor­ma-au­toa ja rek­kaa. Au­to­hom­mat ovat yhä lä­hin­nä sy­dän­tä­ni. Olen myös myy­nyt mui­den mu­as­sa pö­ly­ni­mu­rei­ta, en­si­a­pu­tuot­tei­ta ja kir­jo­ja.

Ny­ky­ään teen sii­vous­keik­ko­ja ja toi­min ko­ti­a­pu­na van­huk­sil­le. Kai­vo­lan pe­rin­ne­ti­la ja Wil­la Fant­ti ovat mie­he­ni ti­lan si­vu­e­lin­kei­no­ja. Ta­val­li­se­na työ­päi­vä­nä nou­sen nel­jäl­tä, eh­kä sii­vo­an Lah­des­sa ja haen jon­kun mum­mon pyy­kit pes­tä­vik­si. Ti­lan ol­les­sa au­ki lei­von aa­mul­la pul­laa ja lai­tan pai­kat kun­toon.

Kun asi­ak­kaat tu­le­vat, läh­den hei­dän kans­saan kier­rok­sel­le. Ryh­mät va­raa­vat opas­tuk­set etu­kä­teen, mut­ta muu­ten päi­vät vaih­te­le­vat ko­vas­ti. Usein ih­mi­set jää­vät te­ras­sil­le kah­vil­le ja jut­te­le­maan. Pe­rin­ne­ti­lan esi­neis­tö kiin­nos­taa van­ho­ja ih­mi­siä, ja he ker­to­vat muis­to­jaan.

Nor­su­jen ta­ri­na al­kaa ajas­ta, kun elin sink­ku­na. Äi­ti­ni os­ti mi­nul­le nor­sun, sil­lä in­ti­a­lai­set us­ko­vat, et­tä nor­su, jol­la on kär­sä ylös­päin, tuo on­nea. Nor­su­ja al­koi ker­tyä. Yh­dek­sän vuot­ta sit­ten, kun olin saa­nut nor­sun nu­me­ro 1 500 mat­to­jen­pe­su­pal­kak­si, me­nin nuo­ri­so­seu­ran­ta­lol­le tal­koi­siin. Siel­lä koh­ta­sin mie­he­ni. Olim­me ta­pail­leet tei­ni-ikäi­si­nä ja löy­sim­me toi­sem­me uu­des­taan.

Muu­tin mie­he­ni pe­rin­tö­ti­lal­le, jon­ka ra­ken­nuk­set on tuo­tu tän­ne Ori­lan kar­ta­nos­ta iso­ja­os­sa 1904. Van­him­mat ra­ken­nuk­set, ai­tat, ovat vuo­del­ta 1828. Mie­he­ni Jar­mo esit­te­lee yleen­sä van­han puo­len, jos­sa on ta­lon­poi­kai­san­tiik­kia ja tar­ve­ka­lu­ja, minä nor­sut. Meil­lä käy pa­ri­tu­hat­ta ih­mis­tä vuo­des­sa.

Seit­se­mäs­sä pie­nes­sä ra­ken­nuk­ses­sa on nyt yli 7 000 nor­sua: muo­vi­sia, ki­vi­siä, pos­lii­ni­sia, pui­sia, la­si­sia, teks­tii­leis­sä, peh­mo­le­lui­na ja niin edel­leen. Vain noin 40 nor­sua on sa­man­lai­sia. Meil­le lä­he­te­tään ja tuo­daan nor­su­ja, ja nii­tä myös teh­dään mei­tä var­ten.

Kaik­kein eni­ten olen ra­kas­ta­nut pa­ket­ti­au­tol­la aja­mis­ta, mut­ta tämä on toi­sek­si ki­voin­ta. Ta­paan eri­lai­sia ih­mi­siä, ja on an­toi­saa ju­tel­la eri-ikäis­ten ja eri­maa­lais­ten ih­mis­ten kans­sa. Kaik­ki läh­te­vät tääl­tä hymy huu­lil­la.