Myös aloit­te­le­vil­le si­joit­ta­jil­le! Ran­ge Ro­ver Sport TDV6 Black Edi­ti­on. Ra­joi­tet­tu erä us­ko­mat­to­maan hin­taan 94 900 €”, ker­toi Kaupt­hin­king-leh­den il­moi­tus, kun ta­lou­des­sa vie­lä kaik­ki meni hy­vin al­ku­vuon­na 2008.

Ei mi­nul­la mi­tään Ran­ge Ro­ve­ria vas­taan ole. Mut­ta sen os­ta­mi­nen ko­ti­ta­lou­tee­ni ei oli­si in­ves­toin­ti, vaan su­per­luo­kan ku­lu­tus­ta. Ran­ge Ro­ve­ria ei meil­le os­tet­tu, ei­kä os­te­ta.

In­ves­toin­nil­la tar­koi­te­taan ra­han käyt­tä­mis­tä tä­nään vas­tais­ten net­to­tu­lo­jen saa­mi­sek­si. Kun in­ves­toin pörs­si­o­sak­kee­seen, it­se asi­as­sa os­tan osak­kees­ta vas­tai­suu­des­sa ker­ty­vät osin­got ja sii­tä syn­ty­vän myyn­ti­voi­ton.

Mitä Ran­ge Ro­ve­riin tu­lee, us­kon tuot­ta­jan ja lau­lun­te­ki­jän Bil­ly Ro­sen neu­voon: älä kos­kaan in­ves­toi mi­hin­kään, mitä pi­tää syöt­tää tai huol­taa.

Ei ole help­poa ver­tail­la vaih­to­eh­to­ja in­ves­toin­ti­koh­teen va­lit­se­mi­sek­si. Yleen­sä ver­tai­lu on sitä han­ka­lam­paa, mitä isom­mas­ta han­kin­nas­ta on ky­sy­mys ja mitä tär­ke­äm­pää ver­tai­le­mi­nen oli­si.

In­ves­toin­ti­on­gel­maa ja sen rat­kai­se­mis­ta voi­daan ku­va­ta kah­del­la in­ves­toin­ti­kir­jal­li­suu­den kä­sit­teel­lä, mor­si­a­non­gel­mal­la (fi­anc­ée prob­lem) ja re­vol­ve­ri­on­gel­mal­la (pis­tol prob­lem).

Ni­mik­keet viit­taa­vat avi­o­puo­li­son va­lin­taan. Puo­li­son va­lin­ta on mo­nin ta­voin sa­man­kal­tai­nen kuin ta­lou­del­li­nen in­ves­toin­ti, si­joit­ta­jal­la ar­vo­pa­pe­rin os­to tai yri­tyk­sel­lä vaik­ka­pa suu­ren ko­neyk­si­kön han­kin­ta. Niin mor­si­an, si­joit­ta­ja kuin yri­tys­kin pyr­ki­vät va­lit­se­maan par­haan.

Sii­hen osu­mi­nen on kui­ten­kin han­ka­laa, oi­ke­as­taan mah­do­ton­ta.

Pe­ru­son­gel­mak­si muo­dos­tuu, et­tei­vät vaih­to­eh­dot usein­kaan ole rin­ta­ma­na vaan jo­nos­sa.

Mor­si­a­men tu­lee vas­ta­ta ko­sin­taan tie­tä­mät­tä, min­kä­lai­sia vaih­to­eh­to­ja hä­nel­lä tu­le­vai­suu­des­sa oli­si edes­sään. Jos vas­taa ”kyl­lä”, jono hä­vi­ää. Jos vas­taa ”ei”, tar­jol­la ol­lut vaih­to­eh­to me­ne­te­tään.

Osak­kee­nos­ta­jal­la on tä­nään edes­sään rin­ta­ma vaih­to­eh­to­ja, mut­ta si­to­mal­la ra­hat nyt ei pää­se hyö­ty­mään huo­mi­ses­ta kurs­si­las­kus­ta.

In­ves­toi­jaa koh­taa toi­nen­kin pul­ma, re­vol­ve­ri­on­gel­ma. Hä­nel­lä on pai­ne in­ves­toi­da, mor­si­a­mel­la vas­ta­ta ”kyl­lä”.

Osa­kein­ves­toi­ja ha­lu­ai­si pääs­tä no­pe­as­ti kä­sik­si osin­koi­hin ja ar­von­nou­suun, mor­si­an elä­mään kump­pa­nin­sa kans­sa. Mo­lem­mat tie­tä­vät in­ves­toi­des­saan, et­tä pa­rem­pi­kin koh­de oli­si voi­nut ol­la ulot­tu­vil­la, kun oli­si malt­ta­nut odot­taa. Tap­pi­o­ta kom­pen­soi, et­tä osin­got al­koi­vat vir­ra­ta si­joit­ta­jal­le; mor­si­an saa al­kaa naut­tia yh­tei­se­los­ta ai­em­min.

In­ves­toi­jan on elä­män­ko­ke­muk­sen­sa no­jal­la osat­ta­va aset­taa riit­tä­vän kor­ke­at kri­tee­rit, jot­ka koh­teen on täy­tet­tä­vä tul­lak­seen va­li­tuk­si. Näin in­ves­toin­tin­sa voi hy­väk­syä jäl­ki­tar­kas­te­lus­sa­kin, vaik­ka myö­hem­min il­me­ni­si, et­tä oli­si voi­nut va­li­ta pa­rem­min­kin.

”Ei” oli­si joka ta­pauk­ses­sa ly­hen­tä­nyt koh­teen käyt­tö­ai­kaa. Li­säk­si voi käy­dä niin­kin, et­tä lii­an pit­kä odot­te­lu joh­taa tar­jol­le tu­le­vien vaih­to­eh­to­jen vä­he­ne­mi­seen, jopa huo­non­tu­mi­seen.

Kun mark­ki­noil­la ta­pah­tuu suu­ria muu­tok­sia, osak­kei­den kurs­si­muu­tok­set ko­e­taan usein lii­oi­tel­luik­si. Huo­no uu­ti­nen voi ro­maut­taa kurs­sin, hyvä nos­taa sen tai­vai­siin.

Suur­ta muu­tos­ta seu­raa usein re­kyy­li. Koh­ta ro­mah­duk­sen jäl­keen kurs­si nou­see jon­kin ver­ran. Vas­taa­vas­ti suu­ren nou­sun jäl­keen se ale­nee.

Si­joit­ta­ja toi­voo las­kun jäl­kei­sen nou­sun ole­van merk­ki sii­tä, et­tä pörs­si­kurs­sien suun­ta on kään­ty­nyt ylös­päin ja pel­kää, et­tä ky­sees­sä on vain re­kyy­li eli kuol­leen kis­san loik­ka (dead cat boun­ce). Kie­li­ku­va läh­tee sii­tä, et­tä kun kuol­lut kis­sa pais­ka­taan maa­han, se pomp­paa, mut­ta pi­tää ym­mär­tää, et­tei se enää ala juos­ta.

Vaa­ral­li­sem­pi ti­lan­ne kuin re­kyy­lin tul­kit­se­mi­nen nou­su­kään­teek­si on ää­li­ö­ral­li (suc­kers’ ral­ly) eli pörs­si­kurs­sien py­räh­dys ylös­päin kes­kel­lä kurs­si­las­kua ja taan­tu­maa.

Ää­li­ö­ral­lia voi epäil­lä, el­lei nou­sul­le ole löy­det­tä­vis­sä mui­ta pe­rus­tei­ta kuin si­joit­ta­ja­so­pu­lei­den yh­tei­nen us­ko, toi­vo ja ah­neus. Ei­hän tämä voi ikui­ses­ti vain las­kea, nyt on os­tet­ta­va, et­tei myö­häs­ty ri­kas­tu­mi­sen mah­dol­li­suu­des­ta.

Jos­kus si­joi­tu­sa­lan am­mat­ti­lai­set unoh­ta­vat kat­soa pei­liin ja pilk­kaa­vat pien­si­joit­ta­jia so­pu­li­lau­mak­si, vaik­ka to­del­li­suu­des­sa pit­kä­kes­tois­ta ää­li­ö­ral­lia ei voi­si syn­tyä il­man am­mat­ti­si­joit­ta­jien ra­ho­jen mu­ka­na­o­loa. Ivan te­kee vas­ten­mie­li­sek­si se, et­tä ää­li­ö­ral­liin osal­lis­tu­va am­mat­ti­lai­nen hä­vi­ää tois­ten ra­ho­ja, esi­mer­kik­si va­rain­hoi­ta­ja asi­ak­kaan­sa va­ro­ja, ei omi­aan.

Kun mark­ki­noil­la val­lit­see pes­si­mis­mi ja kurs­sit ovat pit­kä­ai­kai­ses­sa las­kus­sa, pu­hu­taan kar­hu­mark­ki­nois­ta (bear mar­ket). Op­ti­mis­ti­sia ja kurs­se­ja ylös­päin vie­viä mark­ki­noi­ta sa­no­taan här­kä­mark­ki­noik­si (bull mar­ket). Kun yri­tän ilah­dut­taa si­joit­ta­ja­ys­tä­vää, lä­he­tän hä­nel­le här­kä­kor­tin, vaik­ka­pa ku­van New Yor­kin pörs­siä var­ti­oi­vas­ta här­kä­pat­saas­ta.

His­to­ri­an va­los­sa här­kä­mark­ki­nat ovat kar­hu­mark­ki­noi­ta pi­tem­pi­ai­kai­sia. Nou­su­päi­viä on las­ku­päi­viä enem­män. Tä­män myön­tei­sen sei­kan mer­ki­tys­tä ma­dal­taa, et­tä his­to­ri­an va­los­sa näyt­tää myös sil­tä, et­tä pörs­si­las­kut ovat nou­su­ja jyr­kem­piä.

Si­joit­ta­jat et­si­vät eri­kois­tar­jouk­sia tai ai­na­kin toi­vo­vat sel­lai­seen tör­mää­vän­sä. Pörs­sis­tä on vai­kea löy­tää tar­jouk­sia. Jos nii­tä on, ne pal­jas­tu­vat vas­ta jäl­ki­kä­teen.

Kun luu­let löy­tä­nee­si ali­hin­noi­tel­lun osak­keen, on to­den­nä­köi­sem­pää, et­tä olet teh­nyt ar­vi­oin­ti­vir­heen kuin et­tä osak­keen kurs­sis­sa oli­si hin­noit­te­lu­vir­he. Olen pa­him­mil­laan is­tu­nut vuo­si­kau­sia ar­vi­oin­ti­vir­hee­ni pääl­lä. Ei hyö­dy­tä ol­la pörs­siä vii­saam­pi.

Jos­kus osak­kei­ta voi kui­ten­kin saa­da eri­kois­tar­jouk­se­na. Kun yri­tys tu­lee pörs­si­lis­tal­le, sitä neu­vo­taan myy­mään osak­keen­sa 10–15 pro­sen­tin alen­nuk­sel­la lis­tau­tu­mi­so­sa­ke­an­nis­sa, jot­ta osa­ke sai­si hy­vän nou­se­van alun pörs­siu­ral­leen.

Täs­sä syn­ty­vään voit­to­mah­dol­li­suu­teen jos­sain mää­rin us­kon it­se­kin ai­na­kin sil­loin, kun osak­kei­den myy­jä­nä on yh­tiö it­se. Jos osak­kei­ta myy­vät yh­ti­ön si­jas­ta sen van­hat omis­ta­jat, alea to­den­nä­köi­sem­pi hin­noit­te­lun läh­tö­koh­ta on ah­neus.

Jos on­nis­tut saa­maan osak­kei­ta lis­tau­tu­mi­san­nis­ta alen­nuk­sel­la, voit saa­da si­joi­tu­sop­paas­ta neu­von: ota ra­hat ja juok­se (take the mo­ney and run). Myy osak­keet heti nii­den tul­tua pörs­si­lis­tal­le. Ko­tiu­ta voit­to­si.

Kos­ka moni us­koo aleen, lis­tau­tu­mi­san­nit usein yli­mer­ki­tään. Osak­kei­ta ei täl­löin rii­tä kai­kil­le, ei ai­na­kaan ha­lut­tua mää­rää, mer­kin­tö­jä lei­ka­taan. Tä­män vuok­si osak­kei­ta kiih­ke­äs­ti ha­lu­a­vat mer­kit­se­vät osak­kei­ta jopa mo­nin­ker­tai­ses­ti ha­lu­a­man­sa mää­rän.

Jos mark­ki­nat ei­vät in­nos­tu­kaan an­nis­ta, voi käy­dä niin, et­tä mer­kit­si­jä saa koko mer­kit­se­män­sä mää­rän. Mer­kin­tä on si­to­va, sitä ei voi pe­rua. Täl­löin pu­hu­taan voit­ta­jan ki­rouk­ses­ta (win­ner’s cur­se).

Voit­ta­jan ki­rous on sa­man­si­säl­töi­nen kuin pe­rin­tei­nen kä­si­tys ah­neen lo­pus­ta. Nuo­rim­mat pörs­si­hir­mut to­sin väit­tä­vät, et­tä vas­taus ei ole se, mitä ai­em­min luul­tiin. Ny­kyi­sin tie­de­tään, et­tä to­del­li­suu­des­sa ah­neen lop­pu on ri­kas.

Jar­mo Lep­pi­nie­mi

Oma Ai­ka 5/2013

KIR­JOIT­TA­JA ON KAUP­PA­TIE­TEI­DEN TOH­TO­RI JA PRO­FES­SO­RI AAL­TO-YLI­O­PIS­TOS­SA. HÄN TOI­MI PIT­KÄÄN OSA­KE­SÄÄS­TÄ­JIEN KES­KUS­LII­TON PU­HEEN­JOH­TA­JA­NA JA ON NY­KY­ÄÄN SEN KUN­NI­A­PU­HEEN­JOH­TA­JA.