Artikkeli

Avoliitto

Avopuolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan päinvastoin kuin aviopuolisoilla. Aviopuolisoiden elatusvelvollisuus näkyy esimerkiksi siinä, että yhteisten lasten ja kodin hoitamista pidetään samanarvoisena panoksena yhteiseen talouteen kuin ansiotyössä käymistä.

Avo­puo­li­soil­la ei ole ela­tus­vel­vol­li­suut­ta toi­si­aan koh­taan päin­vas­toin kuin avi­o­puo­li­soil­la. Avi­o­puo­li­soi­den ela­tus­vel­vol­li­suus nä­kyy esi­mer­kik­si sii­nä, et­tä yh­teis­ten las­ten ja ko­din hoi­ta­mis­ta pi­de­tään sa­ma­nar­voi­se­na pa­nok­se­na yh­tei­seen ta­lou­teen kuin an­si­o­työs­sä käy­mis­tä.

Avo­puo­li­soil­la on sitä vas­toin omat va­ran­sa ja vel­kan­sa. Poik­keuk­se­na on huo­neen­vuok­ra­lain mu­kaan yh­tei­sen asun­non vuok­ra, jon­ka mak­sa­mi­ses­ta mo­lem­mat vas­taa­vat, vaik­ka vuok­ra­so­pi­mus oli­si teh­ty vain toi­sen ni­miin.

Vuok­ra­so­pi­mus voi­daan ir­ti­sa­noa vain yh­des­sä sil­loin­kin, kun se on teh­ty vain toi­sen ni­miin.

UU­SI AVO­LIIT­TO­LA­KI

Uu­si laki avo­lii­tois­ta tuli voi­maan 1. huh­ti­kuu­ta 2011. Sen yh­te­nä ta­voit­tee­na on ol­lut es­tää hei­kom­paa osa­puol­ta pu­to­a­mas­ta tyh­jän pääl­le pa­ri­suh­teen päät­ty­es­sä.

Suur­ta suo­jaa laki ei to­si­a­si­as­sa kui­ten­kaan an­na – avo­puo­li­soil­la on eron­kin jäl­keen vah­vas­ti omat ta­lou­ten­sa. Suu­rin osa lain sään­nök­sis­tä on tah­don­val­tai­sia, eli avo­puo­li­sot voi­vat kes­ke­nään so­pia, et­tei sää­dök­siä so­vel­le­ta hei­dän vä­lil­lään.

La­kia so­vel­le­taan ai­kai­sin­taan 1. huh­ti­kuu­ta 2011 päät­ty­nei­siin, yli vii­si vuot­ta kes­tä­nei­siin avo­liit­toi­hin. Jos avo­puo­li­soil­la on yh­tei­nen lap­si, la­kia so­vel­le­taan myös ly­hy­em­piin avo­liit­toi­hin, jot­ka ovat päät­ty­neet 1. huh­ti­kuu­ta 2011 tai sen jäl­keen.

Pää­sään­tö on se, et­tä avo­lii­ton pur­kau­tu­es­sa mo­lem­mat puo­li­sot pi­tä­vät oman omai­suu­ten­sa ja vas­taa­vat omis­ta ve­lois­taan. Lain so­vel­tu­es­sa ir­tai­met esi­neet kat­so­taan avo­puo­li­soi­den yh­tei­sik­si, jol­lei avo­puo­li­soi­den vä­li­ses­tä so­pi­muk­ses­ta tai olo­suh­teis­ta käy sel­vil­le, kum­man omai­suut­ta ne ovat.

Jos avo­puo­li­sot ei­vät kes­ke­nään pää­se so­pi­muk­seen omai­suu­den ja­ka­mi­ses­ta, hei­dän omai­suu­ten­sa erot­te­lua te­ke­mään voi­daan ha­kea kä­rä­jä­oi­keu­del­ta pe­sän­ja­ka­ja.

HY­VI­TYS AVO­LII­TOS­SA

Uu­den lain mu­kaan avo­puo­li­so voi vaa­tia hy­vi­tys­tä avo­puo­li­son­sa omai­suu­den hy­väk­si te­ke­mis­tään pa­nok­sis­ta, jos toi­nen sai­si nii­den joh­dos­ta pe­rus­tee­ton­ta etua.

Esi­merk­ke­jä ovat ti­lan­teet, jois­sa toi­nen avo­puo­li­so on teh­nyt tai ra­hoit­ta­nut mit­ta­via kor­jaus­töi­tä toi­sen avo­puo­li­son omis­ta­maan asun­toon tai jää­nyt an­si­o­työs­tä ko­tiin hoi­ta­maan per­het­tä ja mah­dol­lis­ta­nut puo­li­son­sa kes­kit­ty­mi­sen an­si­o­työ­hön.

Esi­merk­ki­nä voi­si ol­la myös toi­sen avo­puo­li­son pa­nos­ta­mi­nen toi­sen yri­tys­va­ral­li­suu­teen tai pit­kä­ai­kai­nen toi­sen hoi­vaa­mi­nen omais­hoi­ta­ja­na.

El­lei avo­liit­to­la­kia so­vel­le­ta esi­mer­kik­si avo­lii­ton ly­hy­en kes­ton vuok­si, myös yleis­ten si­vii­li­oi­keu­del­lis­ten pe­ri­aat­tei­den mu­kaan avo­puo­li­sol­la saat­taa ol­la mah­dol­li­suus kor­vauk­seen toi­sel­ta avo­puo­li­sol­ta, jos hän on työl­lään tai ra­ha­si­joi­tuk­sil­laan kar­tut­ta­nut avo­puo­li­son omai­suut­ta saa­mat­ta toi­men­pi­teis­tään koh­tuul­lis­ta vas­ti­ket­ta.

Pe­rin­tö­kaa­ren mu­kaan avo­les­kel­le voi­daan an­taa har­kin­nan­va­rais­ta avus­tus­ta avo­puo­li­son kuo­lin­pe­säs­tä. Avo­les­ki voi saa­da avus­tuk­se­na esi­mer­kik­si mää­rä­ai­kai­sen käyt­tö­oi­keu­den en­sik­si kuol­leen puo­li­son omis­ta­maan asun­toon.

SO­PI­MUS PUR­KA­MI­SEN VA­RAL­TA

Avo­puo­li­sot voi­vat teh­dä kes­ke­nään va­paa­muo­toi­sen so­pi­muk­sen avo­lii­ton pur­ka­mi­sen va­ral­ta. Täl­lai­nen yk­si­löi­ty so­pi­mus hel­pot­taa omai­suu­den ja­ka­mis­ta ero­ti­lan­tees­sa.

So­pi­muk­ses­sa voi so­pia esi­mer­kik­si asun­nos­ta, kul­ku­neu­vois­ta, koti-ir­tai­mes­ta, vel­ko­jen ja­kau­tu­mi­ses­ta sekä yh­tei­sen omai­suu­den käyt­tö­kor­vauk­sis­ta.

Kih­lat­tu pe­rii vain tes­ta­men­tin avul­la

● Avi­o­liit­to­lain mu­kaan nai­nen ja mies, jot­ka ovat so­pi­neet me­ne­vän­sä avi­o­liit­toon kes­ke­nään, ovat kih­lau­tu­neet. Kih­laus ei edel­ly­tä sor­mus­ta tai vi­ral­lis­ta­mis­ta.

● Jos kih­la­kump­pa­ni tai avo­puo­li­so on mai­nit­tu toi­sen kih­la­kump­pa­nin tai avo­puo­li­son tes­ta­men­tis­sa, hän pe­rii mut­ta pe­rin­tö­ve­ro voi mää­räy­tyä toi­sen pe­rin­tö­ve­ro­luo­kan mu­kaan. Sil­loin vero on kor­keim­mil­laan 35 pro­sent­tia omai­suu­den sääs­tös­tä.

● Kih­lat­tu tai uu­den avo­puo­li­so­lain tar­koit­ta­ma avo­puo­li­so voi saa­da pe­rin­tö­kaa­ren 8. lu­vun 2. py­kä­län mu­kais­ta avus­tus­ta kump­pa­nin­sa jää­mis­tös­tä, jos kump­pa­nin toi­meen­tu­lo on toi­sen kuo­le­man joh­dos­ta hei­ken­ty­nyt ja se on jäl­keen jää­neen kump­pa­nin toi­meen­tu­lon kan­nal­ta tar­peen.

● Pe­rin­tö­ve­ro mää­räy­tyy alem­man pe­rin­tö­ve­ro­luo­kan mu­kaan, jos avo­puo­li­sot tai kih­la­kump­pa­nit ovat ol­leet ai­em­min nai­mi­sis­sa kes­ke­nään ja asu­vat avo­lii­tos­sa tes­ta­men­tin te­ki­jän kuol­les­sa tai jos kump­pa­ni saa pe­rin­tö­kaa­res­sa sää­det­tyä avus­tus­ta.

● Jos on teh­nyt tes­ta­men­tin kih­la­kump­pa­nin­sa hy­väk­si ja kih­laus pur­kau­tuu en­nen tes­ta­men­tin te­ki­jän kuo­le­maa, tes­ta­ment­ti­mää­räys ei päde. Sama kos­kee myös tes­ta­men­tin laa­ti­mis­het­ken ai­kai­sel­le avi­o­puo­li­sol­le teh­tyä tes­ta­ment­tia, jos avi­o­liit­to on päät­ty­nyt avi­oe­roon en­nen tes­ta­men­tin te­ki­jän kuo­le­maa.

Asi­an­tun­ti­jam­me otk, va­ra­tuo­ma­ri ja asi­a­na­ja­ja Ilo­na Pii­ro­nen on eri­kois­tu­nut per­he- ja pe­rin­tö­oi­keu­teen.

Lue Myös