Avopuolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan päinvastoin kuin aviopuolisoilla. Aviopuolisoiden elatusvelvollisuus näkyy esimerkiksi siinä, että yhteisten lasten ja kodin hoitamista pidetään samanarvoisena panoksena yhteiseen talouteen kuin ansiotyössä käymistä.
Avopuolisoilla on sitä vastoin omat varansa ja velkansa. Poikkeuksena on huoneenvuokralain mukaan yhteisen asunnon vuokra, jonka maksamisesta molemmat vastaavat, vaikka vuokrasopimus olisi tehty vain toisen nimiin.
Vuokrasopimus voidaan irtisanoa vain yhdessä silloinkin, kun se on tehty vain toisen nimiin.
UUSI AVOLIITTOLAKI
Uusi laki avoliitoista tuli voimaan 1. huhtikuuta 2011. Sen yhtenä tavoitteena on ollut estää heikompaa osapuolta putoamasta tyhjän päälle parisuhteen päättyessä.
Suurta suojaa laki ei tosiasiassa kuitenkaan anna – avopuolisoilla on eronkin jälkeen vahvasti omat taloutensa. Suurin osa lain säännöksistä on tahdonvaltaisia, eli avopuolisot voivat keskenään sopia, ettei säädöksiä sovelleta heidän välillään.
Lakia sovelletaan aikaisintaan 1. huhtikuuta 2011 päättyneisiin, yli viisi vuotta kestäneisiin avoliittoihin. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, lakia sovelletaan myös lyhyempiin avoliittoihin, jotka ovat päättyneet 1. huhtikuuta 2011 tai sen jälkeen.
Pääsääntö on se, että avoliiton purkautuessa molemmat puolisot pitävät oman omaisuutensa ja vastaavat omista veloistaan. Lain soveltuessa irtaimet esineet katsotaan avopuolisoiden yhteisiksi, jollei avopuolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista käy selville, kumman omaisuutta ne ovat.
Jos avopuolisot eivät keskenään pääse sopimukseen omaisuuden jakamisesta, heidän omaisuutensa erottelua tekemään voidaan hakea käräjäoikeudelta pesänjakaja.
HYVITYS AVOLIITOSSA
Uuden lain mukaan avopuoliso voi vaatia hyvitystä avopuolisonsa omaisuuden hyväksi tekemistään panoksista, jos toinen saisi niiden johdosta perusteetonta etua.
Esimerkkejä ovat tilanteet, joissa toinen avopuoliso on tehnyt tai rahoittanut mittavia korjaustöitä toisen avopuolison omistamaan asuntoon tai jäänyt ansiotyöstä kotiin hoitamaan perhettä ja mahdollistanut puolisonsa keskittymisen ansiotyöhön.
Esimerkkinä voisi olla myös toisen avopuolison panostaminen toisen yritysvarallisuuteen tai pitkäaikainen toisen hoivaaminen omaishoitajana.
Ellei avoliittolakia sovelleta esimerkiksi avoliiton lyhyen keston vuoksi, myös yleisten siviilioikeudellisten periaatteiden mukaan avopuolisolla saattaa olla mahdollisuus korvaukseen toiselta avopuolisolta, jos hän on työllään tai rahasijoituksillaan kartuttanut avopuolison omaisuutta saamatta toimenpiteistään kohtuullista vastiketta.
Perintökaaren mukaan avoleskelle voidaan antaa harkinnanvaraista avustusta avopuolison kuolinpesästä. Avoleski voi saada avustuksena esimerkiksi määräaikaisen käyttöoikeuden ensiksi kuolleen puolison omistamaan asuntoon.
SOPIMUS PURKAMISEN VARALTA
Avopuolisot voivat tehdä keskenään vapaamuotoisen sopimuksen avoliiton purkamisen varalta. Tällainen yksilöity sopimus helpottaa omaisuuden jakamista erotilanteessa.
Sopimuksessa voi sopia esimerkiksi asunnosta, kulkuneuvoista, koti-irtaimesta, velkojen jakautumisesta sekä yhteisen omaisuuden käyttökorvauksista.
Kihlattu perii vain testamentin avulla
● Avioliittolain mukaan nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Kihlaus ei edellytä sormusta tai virallistamista.
● Jos kihlakumppani tai avopuoliso on mainittu toisen kihlakumppanin tai avopuolison testamentissa, hän perii mutta perintövero voi määräytyä toisen perintöveroluokan mukaan. Silloin vero on korkeimmillaan 35 prosenttia omaisuuden säästöstä.
● Kihlattu tai uuden avopuolisolain tarkoittama avopuoliso voi saada perintökaaren 8. luvun 2. pykälän mukaista avustusta kumppaninsa jäämistöstä, jos kumppanin toimeentulo on toisen kuoleman johdosta heikentynyt ja se on jälkeen jääneen kumppanin toimeentulon kannalta tarpeen.
● Perintövero määräytyy alemman perintöveroluokan mukaan, jos avopuolisot tai kihlakumppanit ovat olleet aiemmin naimisissa keskenään ja asuvat avoliitossa testamentin tekijän kuollessa tai jos kumppani saa perintökaaressa säädettyä avustusta.
● Jos on tehnyt testamentin kihlakumppaninsa hyväksi ja kihlaus purkautuu ennen testamentin tekijän kuolemaa, testamenttimääräys ei päde. Sama koskee myös testamentin laatimishetken aikaiselle aviopuolisolle tehtyä testamenttia, jos avioliitto on päättynyt avioeroon ennen testamentin tekijän kuolemaa.
Asiantuntijamme otk, varatuomari ja asianajaja Ilona Piironen on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.