Teksti Jaana Kivipelto-Tulkki
Kuvat Arsi Ikäheimonen
Yleisö odottaa paikoillaan studion hämärässä. On vain hetki Uutisvuodon nauhoitusten alkuun.
– Mitähän Baballa on päällä? kuiskivat Satu Kontiainen ja Virpi Valkeinen, nurmijärveläiset toimintaterapeutit, jotka ovat viettämässä työporukalla tyhy-päivää.
Ohjelman tuottaja Jussi Jokelainen ja käsikirjoittaja Yasir Gaily kannustavat yleisöä elämään mukana. Aplodit rentouttavat kilpailijoita, joita jännittää kovasti. Tänään lauteille istuvat keskustalainen kansanedustaja Antti Kaikkonen ja perussuomalaisten Tiina Elovaara.
Ensimmäisenä paikalle saapastelee kirjailija Jari Tervo, joka saa yleisöltä raikuvat aplodit.
– Sydänkohtaus ei ole mikään syy lopettaa nauramista, Jari Tervo naurattaa yleisöä.
Koomikko kuin luonnonvoima, Stan Saanila, saa yleisön hurraamaan.
Viimeisenä studioon astuu ohjelman ylituomari Baba Lybeck.
– Ihana mekko! Satu Kontiainen huokaa.
”Palautteeseen parkkiintuu”
Baba Lybeckillä oli vain muutama päivä aikaa miettiä, kun häntä pyydettiin Peter Nymanin seuraajaksi Uutisvuotoon. Nyman juonsi TV1:n suosikkisarjaa peräti 12 vuotta.
– Olin vuotta aikaisemmin lähtenyt Nelosen uutisista Puoli seitsemän -ohjelman toimitussihteeriksi, sillä halusin pois televisioruudusta. Erikseen sovin, että pysyn taustalla.
Uutisvuodon tarjous oli silti houkutteleva. Uutisvuoto on lauantai-iltojen rituaali ja Ylen katsotuimpia ohjelmia. Sillä on pitkä historia, 18 vuotta, ja sen ääreen kokoontuu 550 000–900 000 suomalaista. 1,4 miljoonaa katsojaa oli iltana, kun vieraina olivat Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.”Päätin tarttua tehtävään, sillä tiesin, että toista tällaista tilaisuutta ei tule.”
Baba on tuomaroinut kilpailua kohta kuusi vuotta. Hänen roolinsa on selvä.
”Yritän pitää Jari Tervoa ja Stan Saanilaa kurissa, välillä aika huonolla menestyksellä."
– Olen kuin viilentävä vesi siinä välissä. Ja tietysti päätän, kumpi joukkue saa pisteet.
Ohjelmaan sataa palautetta, henkilökohtaistakin, mutta sitä Baba ei juuri vilkuile.
– Opin jo Nelosen uutisten aikana, että palautetta tulee pääasiassa asian vierestä, vaikka siitä, että huulipunan väri ei sovi yhteen paidan värin kanssa. Sitä parkkiintuu, ja sitten siihen ei jaksa enää paneutua.
”Esiintyminen ei ole helppoa”
Baballa on kaksi työminää. Luontevin on tuottajan rooli, jossa muut hoitavat esiintymisen ja Baba voi organisoida ja valmistella. Viime vuonna Baba tuotti Heli Laaksosen Helil kyläs -ohjelmaa. Elokuussa saa ensi-iltansa Maarit Lallin elokuva Kuudes kerta, jossa Baba työskenteli linjatuottajana.
Toisen työminän tunnemme televisioruudusta. Sen kanssa Baballa on ollut tekemistä.
– Olen joutunut tekemään todella paljon töitä, että uskallan esiintyä muiden edessä
"Olen aina ollut hirveän epävarma. Nuorempana yritin analysoida sitä, mutta vanhemmiten olen todennut, että mitä turhia.”
Mutta ehkä Baban salaisuus on juuri siinä, että hän ei keskity esiintyessään itseensä.
– Keskityn muiden kuuntelemiseen. Silloin voin ottaa vastaan, mitä kulloinkin tulee.
Katsoja ei arvaa, mitä karismaattisen esiintyjän mielessä toisinaan liikkuu.
– Joskus mietin, etten missään nimessä sovi tällaiseen hommaan. Mutta siinä se viehätys onkin. Tykkään tehdä asioita, jotka eivät ole minulle helppoja.
Baba nauttii rajojensa etsimisestä niin urheilussa kuin työssä.
– Kun niistä selviää, olo on mahtava.
”Äiti on esikuvani”
Rohkean naisen mallin Baba on saanut äidiltään, Maria Colliander-Saaniolta.
– Äiti on esikuvani hirveän monessa asiassa. Hän on erityislaatuinen nainen.
Kun Baba oli pieni, äiti osti vanhan kalastajaveneen, ”fiskarin”. Veneellä kuljettiin kahdestaan äidin kanssa ja vietettiin kesiä Maakallassa ja Ulkokallassa. Jos vanhaan Wikströmin moottoriin tuli vika, se korjattiin.
”Äiti on opettanut, ettei ole mitään, mitä naiset eivät voisi tehdä. Naiset voivat ajaa fiskarilla. Siihen ei ukkoja tarvita sotkemaan."
Oma vene Baballa on ollut aina. Nyt se on perämoottori, mutta kun oma tytär oli teini-iässä, he purjehtivat kahdestaan ympäri Turun saaristoa.
– Olin ylpeä tyttärestäni, kun pärjäsimme kahdestaan.
”Olen poikkeus suvussani”
Baba tunnetaan intohimoisena urheilija. Siksi hän on suvussaan kummajainen.
”Perheeni oli kaikkea muuta kuin urheilullinen. Olen poikkeus, jota pidetään outona tässä suhteessa.”
Kirjallisuus oli kodin tärkein ja arvostetuin asia.
– Olen saanut sen äidinmaidossa. Äitini on ollut aina himolukija, ja se yhdistää minua ja häntä. Siskoni on kirjansitoja, äidinisäni Tito Colliander oli kirjailija samoin kuin isäni isoisä Mikael Lybeck.
Siksi Baba on hyvin otettu tehtävästään valita tänä vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja.
– Se on ihana tehtävä, paras mahdollinen, ja hirveän suuri kunnia.
Baba valmistautuu tehtävään huolella.
– Luen jo ennakkoon mahdollisimman paljon tänä vuonna ilmestyneitä kotimaisia romaaneja, jos niistä joku sattuisi olemaan kuuden ehdokkaan joukossa.
Kirjallisuus oli myös Baban pääaine hänen opiskellessaan Helsingin yliopistossa. Lopputyönsä hän teki isoisänsä Tito Collianderin tuotannosta. Tito Colliander tunnetaan etenkin muistelmateossarjastaan.
– Moni asia elämässäni selittyi, kun perehdyin isoisäni tuotantoon. On mielenkiintoista, miten jotkut asenteet ja ajatuskuviot periytyvät sukupolvesta toiseen.
”Henkinen pääoma tärkein”
Baba Lybeck on kolmen kulttuurin muovaama, eikä oikein missään kotonaan. Hän syntyi Paraisilla ja kasvoi Helsingissä suomenruotsalaisessa kodissa. Ruotsi on hänen äidinkielensä, mutta töitä hän tekee suomeksi.
”Olen hyvin kaksikielinen, mutta ruotsi on tunnekieleni. En silti koe kuuluvani mihinkään suomenruotsalaiseen ryhmään. Olen niissä ulkopuolinen.”
Venäläinen kulttuuri oli lapsuudenperheessä vahvasti läsnä Baban äidin vanhempien, kuvataiteilija Ina Collianderin ja kirjailija Tito Collianderin kautta.
Kumpikin syntyi Pietarissa, Ina vuonna 1905, Tito 1904.
– En osaa venäjää, mutta venäläinen kulttuuri on vahvasti läsnä perheessämme. Se on sellaista slaavilaista temperamenttia ja mielenlaatua.
Inan ja Titon perheet asuivat Pietarissa Venäjän vallankumouksen aikaan. He menettivät omaisuutensa ja kotinsa. Se jätti jälkensä.
– Opin isoisältäni, että mihinkään ajatusmaailmaan ei pidä lukita itseään, eikä materiaan tai paikkoihin pidä kiintyä, sillä kaikki on katoavaista. Henkinen pääoma on tärkein.
”Huomenna voi olla toisin”
Baba kertoo tarinan. Kun hänen isoäitinsä Ina kuoli, Baban äiti ja hänen sisaruksensa saivat pienen perinnön. Baban äiti päätti ostaa talon Hangosta.
– Isoisäni oli närkästynyt. Kuinka hänen tyttärensä saattoi tehdä jotain niin tyhmää, että ostaa talon? Hän sanoi äidilleni, että menisit mieluummin vaikka Monacoon pelaamaan rahat.
Isoisä eli erikoisen ja rankankin elämän, Baba kertoo.
– Se vaikutti häneen paljon. Hän opetti, että tästä hetkestä kannattaa nauttia, sillä koskaan ei tiedä, miten huomenna käy. Nyt on kaikki hyvin, se on tärkein asia, jonka isoisältäni opin.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.