1 TY­VI­SO­LU­SYÖ­PÄ on ylei­sin iho­syö­pä. Se on myös ylei­sin kai­kis­ta ih­mi­sel­lä ta­vat­ta­vis­ta syö­pä­kas­vai­mis­ta.

Kas­vain on yleen­sä pie­ni, val­li­reu­nai­nen näp­py­lä, jos­sa on run­saas­ti ve­ri­suo­nia. Se al­kaa yleen­sä vuo­taa ver­ta ai­ka pian.

Ty­vi­so­lu­syö­pää on usei­ta tyyp­pe­jä. Ylei­sin on juu­ri edel­lä ku­vat­tu val­li­reu­nai­nen, mel­ko tark­ka­ra­jai­nen ja ver­ta­vuo­ta­va näp­py­lä, no­du­laa­ri­nen ty­vi­so­lu­syö­pä. Se esiin­tyy yleen­sä pään alu­eel­la, esi­mer­kik­si kas­vois­sa.

Toi­nen ta­val­li­sim­mis­ta ty­vi­so­lu­syö­vis­tä on pin­nal­li­nen ty­vi­so­lu­syö­pä, joka le­vi­ää ihon pin­nas­sa. Useim­mi­ten se esiin­tyy var­ta­lol­la. Pin­nal­li­nen ty­vi­so­lu­syö­pä muis­tut­taa ihot­tu­ma­läis­kää tai au­rin­ko­ke­ra­too­sia. Se ei pa­ra­ne kor­ti­so­ni­voi­teel­la ku­ten ihot­tu­ma te­ki­si. Läis­kä voi vuo­taa ver­ta.

No­du­laa­ri­nen ty­vi­so­lu­syö­pä hoi­de­taan useim­mi­ten leik­kaa­mal­la. Pin­nal­li­nen ty­vi­so­lu­syö­pä voi­daan hoi­taa il­man leik­kaus­ta muun mu­as­sa voi­teil­la.

Har­vi­nai­sin, ihon al­la le­vi­ä­vä mor­fe­a­for­mi­nen ty­vi­so­lu­syö­pä tu­lee hoi­taa ai­na leik­kauk­sel­la.

2 OKA­SO­LU­SYÖ­PÄ on ikään­ty­nei­den iho­syö­pä. Se syn­tyy pit­kä­ai­kai­sen va­lo­al­tis­tuk­sen seu­rauk­se­na esi­as­tei­den poh­jal­ta. Lie­vin esi­as­te on au­rin­ko­ke­ra­too­si. Jos sitä ei hoi­de­ta, se voi muut­tua iho­syö­vän pai­kal­lis­muo­dok­si, Bo­we­nin tau­dik­si, joka on ihon pin­ta­ker­rok­seen ra­joit­tu­va syö­pä.

Oka­so­lu­syö­vän esi­as­teet voi­daan hoi­taa vie­lä il­man leik­kaus­ta pai­kal­li­sel­la lää­ke­hoi­dol­la, jää­dy­tys­hoi­dol­la tai PDT-hoi­dol­la. Jos esi­as­te on ke­hit­ty­nyt oka­so­lu­syö­väk­si, hoi­to­na on riit­tä­vän laa­jas­ti teh­ty ki­rur­gi­nen leik­kaus.

3 ME­LA­NOO­MA Me­la­noo­ma on pig­ment­ti­luo­mes­ta tai pig­ment­ti­so­lu­kos­ta muo­dos­tu­nut syö­pä­kas­vain.

Suu­rin osa me­la­noo­mis­ta, 70–80 pro­sent­tia, syn­tyy ihol­le suo­raan me­la­noo­ma­na, uu­te­na luo­me­na, joka käyt­täy­tyy täy­sin eri ta­voin kuin muut jo ihol­la ole­mas­sa ole­vat luo­met. 20–30 pro­sent­tia me­la­noo­mas­ta syn­tyy van­ho­jen pig­ment­ti­luo­mien muut­tu­mi­ses­ta.

Ris­kis­sä saa­da me­la­noo­ma on suu­ret erot. Osal­la ih­mi­sis­tä ris­ki on jopa 200-ker­tai­nen nor­maa­li­vä­es­töön ver­rat­tu­na.

Me­la­noo­maa esiin­tyy tie­tyil­lä su­vuil­la. Vaa­lea iho­tyyp­pi on ris­ki, sa­moin tois­tu­vat pa­la­mi­set lap­suu­des­sa. Ris­kiä nos­taa, jos ihol­la on run­saas­ti pig­ment­ti­luo­mia. Iso­na mää­rä­nä voi­daan pi­tää yli sa­taa luo­mea.

Ris­ki­te­ki­jä on myös, jos ihol­la on vii­si tai use­am­pia poik­ke­a­van nä­köi­siä luo­mia, jot­ka ei­vät vie­lä ole me­la­noo­maa, mut­ta jois­sa on me­la­noo­man piir­tei­tä.

Jos tun­nis­taa kuu­lu­van­sa ris­ki­ryh­mään, sään­nöl­li­nen iho­tau­ti­lää­kä­ril­lä käyn­ti on tar­peen. Sil­loin iho­tau­ti­lää­kä­ri voi teh­dä luo­mi­seu­ran­taa. Eri­kois­työ­ka­lul­la voi­daan näh­dä myös ihon al­la ole­vat ker­rok­set. Ihos­ta voi­daan myös ot­taa di­gi­ku­via, jol­loin on hel­pom­pi to­de­ta, on­ko tul­lut uu­sia luo­mia tai on­ko joku en­ti­sis­tä al­ka­nut muut­tua.

Jos me­la­noo­ma löy­de­tään var­hain, eli en­nen kuin se lä­het­tää etä­pe­säk­kei­tä, en­nus­te on yleen­sä hyvä. Jos etä­pe­säk­kei­tä on syn­ty­nyt, me­la­noo­ma on vai­kea hoi­taa.

Luo­mi­aan tark­kail­les­sa kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta seu­raa­viin seik­koi­hin:

On­ko luo­mi epä­sym­met­ri­nen, esi­mer­kik­si toi­sel­ta puo­lel­taan vä­hän pol­vei­le­vam­pi?

On­ko luo­mes­sa eri­lai­sia vä­ri­sä­vy­jä, var­sin­kin tum­mia sä­vy­jä?

On­ko luo­mi eri­tyi­sen suu­ri ver­rat­tu­na mui­hin ihon luo­miin tai on­ko luo­mi al­ka­nut kas­vaa?

Asi­an­tun­ti­ja: Iho­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri Samp­sa Kaup­pi.