Me­rel­li­nen Gar­da

Ai­koi­naan ve­net­si­a­lai­set kut­sui­vat Gar­daa pie­nek­si me­rek­si. Ei­kä ih­me, sil­lä Gar­da­jär­vi on suu­rin ja myös puh­tain kai­kis­ta Poh­jois-Ita­li­an jär­vis­tä. Sen il­mas­to on lem­pein, mikä joh­tuu sen eri­koi­sis­ta tuu­li­o­lois­ta.

Gar­dal­la koh­taa toi­sen­sa kol­me alu­et­ta: Lom­bar­dia, Ve­ne­to ja  Tren­ti­no/Süd Ty­rol (Ete­lä Ti­ro­li tai ita­li­ak­si Al­to Adi­ge). Sak­san kie­len ja ti­ro­li­lais­kult­tuu­rin vai­ku­tus on jär­ven poh­joi­so­sas­sa sel­keä. Idäs­sä ja kaa­kos­sa al­kaa Ve­ne­to, jos­sa jyl­hät Al­pit muut­tu­vat vä­hi­tel­len veh­reik­si kuk­ku­loik­si.

Lou­naas­sa ja län­nes­sä on Lom­bar­dia, Ita­li­an vau­rain alue.Lom­bar­di­an puo­li jär­ves­tä on­kin eh­kä ita­li­a­lai­sin. Myös suu­rin osa tu­ris­teis­ta on ita­li­a­lai­sia, kun taas idäs­sä ja poh­joi­ses­sa jyl­lää­vät sak­san­kie­li­set.

San Giulion saari sijaitsee keskellä Orta-järveä. Legendan mukaan saari on täynnä mystiikka ja taikaa, koska kreikkalainen Pyhä Julius kellui 1600 vuotta sitten viitallaan saarelle ja toi mukanaan lohikäärmeitä.

Ita­li­aa par­haim­mil­laan

Mikä te­kee roo­ma­lais­ten Be­na­cok­si kut­su­mas­ta Gar­das­ta ve­to­voi­mai­sen?

– En­nen kaik­kea mai­se­ma! vas­taa 20 vuot­ta Ita­li­as­sa asu­nut Jaa­na Na­ka­ri. Hän joh­taa mie­hen­sä Fran­ces­con kans­sa Vil­la Ar­ca­dio -ho­tel­lia, joka on kun­nos­tet­tu van­has­ta luos­ta­ris­ta.

– Olin kau­an unel­moi­nut pie­nes­tä ho­tel­lis­ta, ja kun löy­sim­me Vil­la Ar­ca­di­on, joka yh­dek­sän vuot­ta sit­ten oli pelk­kä rau­nio, Fran­ces­co­kin syt­tyi ide­al­le. Ava­sim­me ovet asi­ak­kail­le vuon­na 2006. Mi­nul­le tämä alue ja  eri­tyi­ses­ti Salo ovat Ita­li­aa par­haim­mil­laan,  Jaa­na Na­ka­ri hoi­taa.

Salo yh­dis­te­tään Ita­li­as­sa jos­kus Mus­so­li­nin vii­mei­seen yri­tyk­seen pi­tää fa­sis­tit val­las­sa. Hit­le­rin myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la syn­tyi mi­ni­val­tio, jota kut­sut­tiin ni­mel­lä Re­pub­b­li­ca di Salo.

Tämä fars­si kes­ti va­jaat kak­si vuot­ta. Huh­ti­kuus­sa 1945 Mus­so­li­ni pa­ke­ni ja te­loi­tet­tiin Vil­la Car­lot­tan puu­tar­han edus­tal­la Tre­mez­zos­sa Como-jär­ven  ran­nal­la.

Lue myös: Nau­tis­ke­li­jan mat­ka Ita­li­aan

Gardalla kannattaa liikkua laivoilla paikasta toiseen, nauttia järvestä perinteisellä italialaisella tavalla ja välttyä näin parkkiongelmilta.

Li­mo­nes­sa pur­je­lau­tail­laan

Poh­joi­ses­sa vas­taan tu­lee Gar­do­ne luk­sus­ho­tel­lei­neen. Sii­tä kym­me­nen ki­lo­met­riä poh­joi­seen si­jait­see Garg­na­non pie­ni kau­pun­ki, jos­sa eng­lan­ti­lai­nen mo­der­nis­ti­kir­jai­li­ja D.H. Law­ren­ce kir­joit­ti no­vel­li­ko­ko­el­man Twi­light in Ita­ly.

Täs­sä jär­vi ka­pe­nee ja vuo­ret muut­tu­vat jyh­ke­äm­mik­si.  Noin kym­me­nen ki­lo­met­rin pääs­sä on Li­mo­ne, joka on Ita­li­an pur­je­lau­tai­lu­kes­kus. Pur­je­lau­tai­lu on Gar­dan yk­kö­sur­hei­lu­la­ji.

Ete­lä­ran­nan pie­ni hel­mi on Roo­man val­lan ai­kaan juu­ren­sa juon­ta­va Sir­mi­o­nen van­ha kau­pun­ki, jon­ka ve­to­nau­la­na on roo­ma­lai­sen ru­noi­li­jan Ca­tul­luk­sen mu­kaan ni­met­ty luo­la ja iki­van­ha rau­nio. Mo­net suu­ret tai­te­li­jat ku­ten Ja­mes Jo­y­ce, Ez­ra Pound, Alf­red Ten­ny­son ja Ma­ria Cal­las ovat viih­ty­neet tääl­lä.

Gargagnanon kaunis kävelykatu rannalla.

Kau­nis Como

Mo­nen mie­les­tä Como on kau­nein kai­kis­ta Poh­jois-Ita­li­an jär­vis­tä. Joil­le­kin se on myös hyvä paik­ka bon­ga­ta Ge­or­ge Cloo­ney syö­mäs­sä lou­nas­ta yh­des­sä Matt Da­mo­nin kans­sa. Cloo­ney omis­taa hu­vi­lan Ca­ra­te Uri­on ky­läs­sä.

Jo an­tii­kin ai­kaan suo­sit­tu Como ve­tää yhä puo­leen­sa rik­kai­ta, kau­nii­ta ja vie­lä rik­kaam­pia. Sii­tä voi kui­ten­kin hel­pos­ti naut­tia pie­nem­mäl­lä­kin bud­je­til­la esi­mer­kik­si käyt­tä­mäl­lä jär­ven mai­ni­o­ta ja edul­lis­ta laut­ta­ver­kos­toa.

Mat­kal­la Cer­nob­bi­oon voi me­rel­tä ihail­la Vil­la Er­baa, joka va­li­tet­ta­vas­ti ei ole avoin­na ylei­söl­le. Tämä vil­la oli Vis­con­ti-su­vun hal­lus­sa pit­kään. Er­bas­sa ku­vat­tiin muun mu­as­sa Oce­ans Twel­ve -elo­ku­vaa – pää­o­sis­sa mm. Brad Pitt, Ju­lia Ro­berts, Matt Da­mon ja Ge­or­ge Cloo­ney.

Kau­pun­gin poh­jois­puo­lel­la si­jait­see kuu­lui­sa Vil­la d’Es­te. 1700-lu­vul­la ra­ken­net­tu hu­vi­la muu­tet­tiin lois­to­ho­tel­lik­si vuon­na 1873.

Bellagio on romanttisen pohjoisitalialaisen pikkukaupungin perikuva. Se on parhaimmillaan keväällä tai alkusyksystä.

Bel­la­gio, kau­nein kau­pun­ki

Kun lä­hes­tyy koh­taa, jos­sa jär­vi ja­kau­tuu kah­teen, kan­nat­taa py­säh­tyä vii­meis­tään pie­nes­sä Len­non kau­pun­gis­sa.

Vain ki­lo­met­rin pääs­sä kau­pun­gin kes­kus­tas­ta on nie­men kär­jes­sä Vil­la Bal­bi­a­nel­lo.  Hu­vi­la on ol­lut muun mu­as­sa  Täh­tien sota II:n ja Bond-elo­ku­va Ca­si­no Ro­ya­len on näyt­tä­mö­nä.

– Lago di Co­mos­sa kieh­to­vat alp­pi­mai­se­mat ja en­nen kaik­kea Vil­la Bal­bi­a­nel­lon iha­na puu­tar­ha. Ve­neel­lä sin­ne saa­pu­mi­nen on vai­kut­ta­vaa. Vil­la Car­lot­tan upe­as­sa puu­tar­has­sa voi viet­tää päi­vän, Jaa­na Na­ka­ri sa­noo.

Tiis­tai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin pe­ril­le pää­see kä­vel­len Vil­la Bal­bi­a­nel­loon. Mui­na päi­vi­nä on otet­ta­va ve­ne­tak­si Len­non sa­ta­mas­ta.

Seu­raa­va eh­do­ton näh­tä­vyys on vain ki­ven­hei­ton pääs­sä Bal­bi­a­nel­los­ta poh­joi­seen, Tre­mez­zos­sa. Vil­la Car­lot­ta on to­den­nä­köi­ses­ti Como-jär­ven kuu­lui­sin hu­vi­la, jos­sa on yli seit­se­män heh­taa­rin puis­to. Maa­il­man kau­neim­mat alp­pi­ruu­sut nä­kee tääl­lä.

Bel­la­gio on kau­neu­des­taan maa­il­man­kuu­lu pie­ni kau­pun­ki Tri­an­go­lo La­ri­a­non nie­men kär­jes­sä, jos­sa Co­mon eri haa­rat koh­taa­vat. Sitä kut­su­taan usein Ita­li­an kau­neim­mak­si, ei­kä syyt­tä. Toki ei sovi unoh­taa pien­tä Va­ren­naa ve­den toi­sel­la puo­lel­la.

Lue myös: Tos­ca­nan Luc­ca -  ihas­tut­ta­va ita­li­a­lai­nen pik­ku­kau­pun­ki Pi­san naa­pu­ris­sa

Cadenabbian satamassa on helppo bongata kauniita taksiveneitä.

Alp­pi­mai­nen Lu­ga­no

Lu­ga­no-jär­vi on kuin Co­mon pik­ku­ve­li, mut­ta har­vem­paan ra­ken­net­tu Se on pal­jol­ti kau­nis­ta alp­pi­maa­lais­mai­se­maa.

Sveit­sis­tä Ita­li­aan vie­vä moot­to­ri­tie hal­kai­see ta­val­laan jär­ven kah­tia. Itä­puo­lel­la on Ti­ci­no-kan­to­nin suu­rin kau­pun­ki Lu­ga­no,  jos­sa mo­nel­la va­rak­kaal­la mi­la­no­lai­sel­la on kak­kos­ko­tin­sa. Suu­rin osa jär­ves­tä on Sveit­sin puo­lel­la, mut­ta ra­jan yli­tys­tä Ita­li­aan tus­kin edes huo­maa.

Alpit luovat mahtavan taustan Como-järvelle. Näkymä Visgnolan kylästä.

Ku­nin­kaal­li­nen Mag­gi­o­re

Vuon­na 1906 ra­ken­net­tu Simp­lon rau­ta­tie­tun­ne­li yh­dis­ti  Bri­gin kau­pun­gin Sveit­sis­sä  Ita­li­an Do­mo­dos­so­laan. Va­jaat  20 ki­lo­met­riä pit­kä tun­ne­li oli vuo­teen 1982 saak­ka maa­il­man pi­sin.

Ju­na­lii­ken­ne teki Mag­gi­o­re-jär­ves­tä ve­to­nau­lan. Sen myö­tä Stre­san kau­pun­ki koki ku­kois­tuk­sen. Tä­nään 1920–30-lu­ku­jen huip­pu­a­jois­ta muis­tut­ta­vat Art Deco -ho­tel­lit  Grand Ho­tel des Iles Bor­ro­me­os” ja Grand Ho­tel Bris­tol”.

Er­nest He­ming­way oli Grand Ho­tel des Iles Bor­ro­me­ok­sen va­ki­oa­si­a­kas. Se esiin­tyy ro­maa­nis­sa Jää­hy­väi­set aseil­le.

Yksityinen hienostohuvila viime vuosisadan alusta Stresan kaupungin yläpuolella.

Koe uu­del­leen Grand Tour

Mag­gi­o­re-jär­vi oli 1800-lu­vul­la yk­si Grand Tour -kier­rok­sen py­säh­dys­pai­kois­ta. Muun mu­as­sa ku­nin­ga­tar Vik­to­ria vie­rai­li siel­lä ja asui Vil­la Car­la -ni­mi­ses­sä hu­vi­las­sa Ba­ve­nos­sa. Talo on ny­ky­ään ni­mel­tään Vil­la Bran­ca.

Ba­ve­no on une­li­as pie­ni kau­pun­ki nel­jä ki­lo­met­riä Stre­sas­ta poh­joi­seen.

Siel­tä pää­see kä­te­väs­ti ve­neel­lä Bor­ro­me­on saa­ril­le: Iso­la Bel­la, Iso­la Mad­re ja Iso­la Su­pe­ri­o­re, jota myös kut­su­taan ni­mel­lä Iso­la Pes­ca­to­ri. Pes­ca­ro­ri oli He­ming­wa­yn suo­sik­ki.

Tun­ne­tuin on kau­nis Iso­la Bel­la.

400 vuot­ta sit­ten se oli pie­ni kal­li­o­saa­ri, mut­ta sit­ten Car­lo III Bor­ro­meo pani tuu­le­maan. Tu­lok­se­na oli hen­ke­ä­sal­paa­va ba­rok­ki­lin­na upei­ne puu­tar­hoi­neen. Tääl­lä yö­pyi myös Na­po­le­on Jo­sep­hi­nen­sa kans­sa.

Isola Bellan uskomattoman barokkilinnan pienempi puutarha.

Rak­kau­den puu­tar­has­sa

Ki­ven­hei­ton pääs­sä Iso­la Mad­res­ta koil­li­seen si­jait­see vie­hät­tä­vä, pie­ni Pal­lan­zan kau­pun­ki.

Sen ko­ho­koh­ta on Vil­la Ta­ran­to upei­ne puu­tar­hoi­neen. Kau­nis on myös Vil­la Re­mi­gio, rak­kau­den puu­tar­ha.

– Pa­ras ajan­koh­ta käy­dä siel­lä on ke­vääl­lä, kun at­sa­le­at ja alp­pi­ruu­sut kuk­ki­vat. Vil­la Re­mi­gi­o­ta voi myös vuok­ra­ta. Se so­pii hy­vin  6–8 hen­gel­le, Jaa­na Na­ka­ri ker­too

Koe myös pa­la­nen Sveit­siä

Pal­lan­zas­ta poh­joi­seen luon­to muut­tuu dra­maat­ti­sem­mak­si: Vuo­ret ovat lä­hem­pä­nä, tu­ris­ti­vir­rat vä­he­ne­vät.

Tääl­lä kan­nat­taa tu­tus­tua Can­ne­roon ja var­sin­kiin Can­no­bi­oon.

As­co­na taas oli sata vuot­ta sit­ten ky­lä­pa­ha­nen. Nyt mo­nel­la va­rak­kaal­la eu­roop­pa­lai­sel­la on siel­lä kak­kos­ko­ti.Timo Sar­pa­ne­va­kin asui ai­koi­naan tääl­lä. As­co­nas­sa on myös yk­si Sveit­sin kuu­lui­sim­pia luk­sus­ho­tel­le­ja, Eden Roc.

Lo­car­non vie­hä­tys on sen kau­niis­sa puis­tos­sa, kas­vil­li­suu­des­sa, pi­az­zois­sa ja laa­duk­kaas­sa shop­pai­lus­sa.

Sekä Lo­car­no et­tä As­co­na ovat tun­net­tu­ja fes­ti­vaa­li­kau­pun­ke­ja. Lo­car­nos­sa jär­jes­te­tään kan­sain­vä­li­set elo­ku­va­fes­ti­vaa­lit.

Laivaliikenne Maggioren kolmelle saarelle on tiheää. Stresa on erinomainen lähtöpaikka.

Jär­vi­kier­ros kan­nat­taa

Lago di Mag­gi­o­re Exp­ress on eh­kä kä­te­vin tapa ko­kea Mag­gi­o­re-jär­vi.

Se koos­tuu kol­mes­ta osi­os­ta: lai­va- ja laut­ta­lii­ken­tees­tä, us­ko­mat­to­mas­ta Cen­to­val­li-rau­ta­ties­tä sekä Stre­san ja Do­mo­dos­so­lan  vä­lil­lä lii­ken­nöi­väs­tä pi­ka­ju­nas­ta. Kyse on lin­ki­te­tyis­tä kul­ku­neu­vois­ta, ja kos­ka mu­ka­na on ra­ja­ny­li­tyk­siä, on pas­sin ol­ta­va mu­ka­na.

Koko kier­rok­ses­ta on mah­dol­lis­ta suo­riu­tua kuu­des­sa tun­nis­sa tai käyt­tää sii­hen pari tun­tia. Yh­den päi­vän lip­pu mak­saa 32 ja kah­den päi­vän 42 eu­roa.

San Giulio Ortan vanha kaupunki on intiimi ja hyvin romanttinen jyrkkine katuineen.

Ro­mant­ti­nen Or­ta

Län­ti­sin jär­vi, Or­ta, on voi­sar­ven muo­toi­nen ja huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin Mag­gi­o­re, Como tai Gar­da. Or­ta si­jait­see ko­ko­nai­suu­des­saan Pie­mon­tes­sa. Tun­nel­mal­taan se on le­vol­li­sem­pi kuin muut – eh­kä syr­jäi­syy­ten­sä vuok­si.

Or­ta-jär­vel­lä moni asia teh­dään toi­sel­la ta­val­la kuin muu­al­la, eh­kä sik­si­kin, et­tä jär­ves­tä läh­tee vain yk­si joki ja se­kin vir­taa poh­joi­seen.

Tä­kä­läi­nen sa­non­ta kuu­luu: ”Ni­gog­lia-joki vir­taa ylös­päin, ja me teem­me mitä lys­tääm­me.”

His­to­ri­aa ja de­sig­nia

Or­ta tun­tuu mui­ta jär­viä ita­li­a­lai­sem­mal­ta. Fried­rich Nietzsc­he, By­ron ja Ho­noré de Bal­zac ovat  kir­joit­ta­neet  sii­tä hal­ti­oi­tu­nees­ti. His­to­ri­aan se­koit­tuu mo­der­nia de­sig­nia. Muun mu­as­sa Ales­sin pää­ma­ja si­jait­see tääl­lä.

Or­tan lumo syn­tyy ko­ko­nai­suu­des­ta, kun ym­pä­röi­vät vuo­ret koh­taa­vat ve­den ja valo hei­jas­tuu eri läm­pö­ti­lois­sa eri lail­la ve­den pin­nas­ta.

Kai­ken kes­kel­lä nou­see San Giu­li­on saa­ri kes­ki­ai­kai­si­ne luos­ta­rei­neen. Sin­ne on vain muu­a­ta­man mi­nuu­tin ve­ne­mat­ka Or­ta San Giu­li­on Pi­az­za Mot­tas­ta.

Mi­ni­kau­pun­ki lu­mo­aa

Jär­ven itä­ran­nal­la si­jait­se­vaa pik­ku­ruis­ta Or­ta San Giu­li­o­ta ro­mant­ti­sem­paa ita­li­a­lais­ta kau­pun­kia saa ha­kea.

Kau­pun­gin ylä­puo­lel­le ko­ho­aa Sac­ro Mon­te di San Fran­ces­co, py­hän Fran­cis­cuk­sen vuo­ri, jos­sa on 21 kap­pe­lia.

Jo­kai­ses­sa niis­tä on pie­ni, maa­la­tuis­ta ter­ra­kot­ta­nu­keis­ta teh­ty ku­va­el­ma py­hi­myk­sen elä­mäs­tä.

Lue myös:

3 iha­naa kau­pun­kia Rans­kan Ka­ta­lo­ni­as­sa

Kun kyl­läs­tyt Bar­ce­lo­naan, suun­taa Sit­ge­siin

7 vink­kiä -  Näin löy­dät eri­lai­sen Al­gar­ven