Teksti Ilona Piironen
Kuvat Fotolia
Oma aika 2/2013
Läheisen menetys osuu väistämättä jokaisen kohdalle. Surun keskellä joutuu silloin hoitamaan käytännön asioita, joiden suuri määrä tulee usein yllätyksenä.Hautajaisjärjestelyiden aloittaminen on vainajan läheisen ensimmäisiä tehtäviä. Kuolintodistuksen ja hautausluvan antaa yleensä vainajaa viimeisenä hoitanut lääkäri.
Äkillisen tai odottamattoman kuolemantapauksen kohdalla poliisi teettää oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen kuolemansyyn tutkimiseksi. Tällöin hautauslupa saadaan vasta ruumiinavauksen jälkeen. Siihen voi kulua useita viikkoja.
Hautaustoimisto auttaa
Hautaustoimistot ovat tarvittaessa täyden palvelun toimistoja, joista saa kattavan avun ja palvelun hautaukseen liittyviin asioihin. Hautaustoimisto varaa toivomusten mukaan siunauspaikan, muistotilaisuuden pitopaikan sekä hankkii pyydettäessä tarjouksia muistotilaisuuden tarjoiluista.
Jos siunaustilaisuuteen tulee pappi, hän on yleensä vainajan kotiseurakunnasta, jollei omaisilla ole niin sanottua perhepappia. Uskonnottoman muistotilaisuudessa voi esiintyä läheisten toivoma puhuja.
Kuolinilmoitus julkaistaan useimmiten ennen hautajaisia, jolloin se toimii samalla hautajaiskutsuna. Jos hautajaiset järjestetään hiljaisina, vain rajatun lähipiirin kesken, kuolinilmoitus julkaistaan hautajaisten jälkeen.
Nykyään joidenkin hautaustoimistojen kanssa voi eläessään tehdä ennakkosuunnitelman hautajaisiinsa ja hautaukseen liittyvistä toiveistaan. Ne voi toki kertoa läheisilleenkin.
Tällaiset toiveet helpottavat läheisten työtä, varsinkin jos on oletettavaa, että heille tulee erimielisyyksiä järjestelyistä.
Monilla on vanhoja sukuhautapaikkoja, joista saa tiedon seurakuntayhtymien rekistereistä. Jos hautapaikkaa ei ole, uusia hautapaikkoja voi saada useilta eri hautausmailta. Myös tuhkan sirottelu mereen tai omalle maalle on mahdollista
Jos haluaa haudata uurnan tai arkun omalle maalleen ja perustaa sinne pysyvän hautapaikan, tarvitaan aluehallintoviraston lupa.
Pankkiasiat ensin
Vainajan varallisuus siirtyy kuolinhetkellä kuolinpesän osakkaille, jotka pääsääntöisesti yhdessä päättävät kuolinpesän asioiden hoitamisesta. Pankki edellyttää, että ennen pankkiasioiden hoitoa tulee esittää virkatodistus. Siitä pitää ilmetä, että asioita hoitava on vainajan perillinen tai leski.
Yksikin pesän osakas saa maksaa vainajan tililtä laskua vastaan pesän velkoja, kuten kohtuullisia hautajais- ja perunkirjoituskustannuksia sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvia tarpeellisia kustannuksia.
Osakas voi tilata perunkirjoitusta varten saldo-, korko- ja muut tarpeelliset todistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivältä.
Osakas saa tietoja vainajan pankkiasioiden tilanteesta kuolinpäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Vainajan tallelokeron sisällön hän saa luetteloida yhdessä pankin edustajien kanssa.
Osakas voi myös lopettaa vainajan tililtä suoraveloitukset ja muut toistuvat maksut.
Yhteiset pankkiasiat
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus tarvitaan, kun nostetaan varoja kuolinpesän tililtä, lopetetaan kuolinpesän tilejä, myydään arvopapereita, tyhjennetään pankin tallelokero tai säilytys, tehdään uusia sopimuksia tai selvitetään tietoja vainajan elinaikaisista pankkiasioista.
Kuolinpesän osakkaiden on siten joko käytävä pankissa yhdessä tai valtuutettava joku hoitamaan kuolinpesän pankkiasioita puolestaan.
Valtakirjan tulee olla tarkasti yksilöity. Valtakirjamallin saa pankeista ja niiden internetsivuilta.
Testamentin etsintä
Testamenttia kannattaa etsiä ensimmäiseksi vainajan pankissa olevasta tallelokerosta tai asiakirjasäilytyksestä. Jos tällaista ei ole, testamentti on yleensä säilössä vainajan kodissa tärkeiden asiakirjojen yhteydessä. Testamentteja on tosin löytynyt mitä merkillisimmistä paikoista, kuten sukkalaatikoista ja patjan alta. Testamenttia kannattaa myös kysyä lakimieheltä, jonka epäilee tehneen testamentin.
Vain testamentin alkuperäiskappale pätee. Jäljennöksellä ei ole merkitystä, tai ainakin se aiheuttaa vaikeita näyttökysymyksiä.
Perukirja on kaiken perusta
Perukirja tehdään perintöverotusta varten. Se on tärkeä asiakirja myöhemmin ja perinnönjaossa.
Jos asiat myöhemmin riitautuvat, tarkastetaan usein perukirjasta, miten ne on siihen kirjattu.
Jos kuolinpesässä on paljon omaisuutta tai paljon osakkaita tai epäselviä kysymyksiä, on tämän vuoksi syytä kääntyä perukirjan teossa asiantuntijan puoleen.
Niin varmistetaan, että perukirjaan tulevat merkityiksi kaikki tarpeelliset asiat ja että perukirja on perintöverotuksen kannalta järkevä ja oikein laadittu.
Perukirja ja sen perusteella vahvistettu perintöverotus vaikuttavat myös perityn omaisuuden verotukseen myöhemmissä omaisuuden luovutuksissa.
Perunkirjaan merkittävät tiedot
Perukirjaan kirjataan kaikki kuolinpesän osakkaat, heidän sukulaissuhteensa vainajaan sekä mahdollinen testamentti ja testamentin saajat.
Perukirjaan merkitään vainajan varat, velat ja takaukset kuolinhetkellä. Vainajan velkoihin merkitään myös suoranaiset perunkirjoituksen järjestämiseen ja hautajaisiin liittyneet kulut, jotka otetaan huomioon vähennyksenä perintöverotuksessa.
Jos testamentti on ehditty antaa tiedoksi perillisille, on selkeää kirjata myös tieto testamentin tiedoksiannoista ja mahdollisista testamentin hyväksymisistä ja lakiosavaatimusten tekemisestä.
Perukirjaan tulee merkitä annetut ennakkoperinnöt ja sellaiset lahjat, jotka perillinen tai testamentinsaajat ovat saaneet vainajalta kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa.
Perukirjaan merkitään niin ikään perittävän kuoleman johdosta kuolinpesälle tai nimetyille edunsaajille henkivakuutuksen nojalla maksetut vakuutuskorvaukset.
Leski perunkirjoituksessa
Jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa, perukirjaan merkitään myös lesken varat ja velat sekä se, oliko puolisoilla avio-oikeutta toinen toistensa omaisuuteen.
Perukirjassa täytyy ottaa kantaa tärkeisiin asioihin. Niitä on esimerkiksi se, vetoaako leski perintökaaren säännökseen, jonka mukaan hänellä on oikeus pitää jakamattomana hallussaan puolisoiden viimeinen yhteinen koti ja siellä oleva koti-irtaimisto, ellei hänellä itsellään ole vastaavaa asuntoa. Lesken hallintaoikeus vähentää perillisten perintöveroja.
Jos leskellä on ollut puolisoaan enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, perukirjaan kirjataan niin ikään, vetoaako leski oikeuteensa olla luovuttamatta omaa omaisuuttaan tasinkona kuolleen puolisonsa kuolinpesälle.
Tällä on myöhemminkin vaikutusta siihen, miten puolisoiden yhteinen avio-oikeuden alainen omaisuus jakautuu ja miten omaisuutta verotetaan.
Jos ensiksi kuolleen puolison kuolinpesä on osittamatta ja jakamatta vielä lesken kuolinhetkellä, tämän perukirjaan tulee kirjata myös omaisuus, joka ensiksi kuolleen puolison kuolinpesällä on jäljellä.
Alaikäistä tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa. Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen.
Pesänselvittäjän määrä oikeus
Osakkaat voivat hakea kuolinpesään pesänselvittäjää. Pesänselvittäjän ja -jakajan määrää kuolinpesään tuomioistuin.
Pesänjakajan määrääminen edellyttää, että perunkirjoitus on toimitettu. Pesän selvityksestä johtuvat kustannukset maksetaan pesän varoista.
Jos tuomioistuin on määrännyt kuolinpesään pesänselvittäjän, on pesänselvittäjällä yksinoikeus kuolinpesän pankkitilien käyttöön. Kuolinpesän osakkailla ei tällöin ole edes yhdessä oikeutta käyttää vainajan tilejä.
Paljon käytännön asioita
Läheisen kuoltua omaisten on hoidettava myös paljon käytännön asioita. Kun kuolintodistus on annettu, viranomaiset ilmoittavat tiedon kuolemasta väestörekisteriin.
Tätä kautta tieto kuolemasta menee esimerkiksi pankeille, Kelalle ja eläkeyhtiöihin. Kelasta ja eläkeyhtiöistä kannattaa selvittää, onko mahdollisuutta hakea perhe-eläkkeitä.
Perhe-eläkettä voi saada leski, alaikäinen lapsi tai 18–20-vuotias vainajan lapsi, joka vielä opiskelee.
Vainajalla saattaa myös olla oikeus hautausavustuksiin aiemman työnantajan tai ammattiyhdistyksen kautta. Jos vainaja on asunut yksin, on hyvä tehdä postille ilmoitus postin kääntämisestä jonkun läheisen osoitteeseen.
Kuolemasta on syytä ilmoittaa yhdistyksiin, joissa vainaja on toiminut. Toisinaan yhdistykset haluavat muistaa vainajaa muistotilaisuudessa. Myös lehtitilaukset ja puhelinliittymät kannattaa lopettaa.
Digitaalinen jäämistö
Viestintävirasto on antanut maaliskuussa uuden ohjeen, jonka mukaan teleyrityksellä on oikeus luovuttaa vainajan viestit ja niihin liittyvät tunnistamistiedot sekä tietojen hallinnointiin tarvittavat kirjautumistunnukset kuolinpesän osakkaille.Teleyhtiöt voivat näin luovuttaa kuolinpesän osakkaiden valtuuttamalle henkilölle vainajan sähköpostitilien salasanat ja matkapuhelimen avaamiseen tarvittavat pin- ja puk-koodit.
Lainmukaista velvollisuutta tietojen luovuttamiseen teleyrityksellä ei kuitenkaan ole. Viestinnän luottamuksellisuutta määrittelevät periaatteet koskevat kuitenkin lähtökohtaisesti elossa olevia.
Työnantajan oikeuksista työntekijän sähköpostiviesteihin kuolemantapauksessa on säädetty työelämän tietosuojalaissa. Työnantaja voi rajoittaa työantajan työkoneiden ja verkon käyttöä niin, että vainajan yksityinenkin kirjeenvaihto jää piiloon.
Myös viestin lähettäjän tekijänoikeudet ja erilliset salassapitomääräykset saattavat rajoittaa kuolinpesän valtuuksia.
Sähköpostissa oleviin viesteihin voi sisältyä rahanarvoisia oikeuksia sekä myös vainajaa ja kuolinpesää sitovia velvoitteita.
Maininta testamenttiin
Digitaalisen jäämistön selvittämistä voi helpottaa kirjoittamalla testamenttiin, kenellä on oikeus digitaaliseen jäämistöön ja missä esimerkiksi salasanoja säilytetään. Testamentilla voi myös kieltää digitaalisen jäämistön sisällön selvittämisen.
Viestintävirasto ei ota ohjeessaan kantaa salasanoin suojattuihin sosiaalisen median eikä muihin verkkopalveluihin.
Ulkomaisten palvelinten ylläpitämien sähköisten palveluiden käytännöt henkilön kuollessa vaihtelevat hyvin paljon. Toisista vainajan tallettamia tietoja voi saada ja toisista ei lainkaan.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas on kirjoittanut aiheesta viime vuoden lopulla ilmestyneen kirjan Digitaalinen jäämistövarallisuus.
Asiantuntijamme otk, varatuomari ja asianajaja Ilona Piironen on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA