Ma­nau­siin tul­laan lai­val­la jo­kea myö­ten tai len­to­ko­neel­la, kos­ka maan­tie­yh­tey­det ovat huo­not. Siel­lä val­lit­see tro­pii­kil­le tyy­pil­li­nen päi­vä­ryt­mi. Ih­mi­set he­rää­vät ai­kai­sin, ja kau­pun­ki on täyn­nä elä­mää jo kuu­del­ta aa­mul­la.

Ma­nau­sis­sa yöt ja päi­vät ovat jok­seen­kin yh­tä pit­kiä, kos­ka kau­pun­ki si­jait­see lä­hel­lä päi­vän­ta­saa­jaa. Au­rin­ko nou­see hu­mah­ta­mal­la aa­mu­kuu­del­ta ja las­kee il­lal­la kuu­den mais­sa yh­tä no­pe­as­ti. Sa­de­met­säs­sä sa­taa lä­hes joka päi­vä.

Troop­pi­ses­sa il­mas­tos­sa läm­pö­ti­lat py­sy­vät noin 30 as­tees­sa koko vuo­den ei­kä vuo­de­nai­ko­ja ole. Ma­nau­si­lai­set pu­hu­vat kyl­lä syk­sys­tä ja tal­ves­ta, mut­ta ne nä­ky­vät vain vaa­te­muo­dis­sa: tal­vi­ken­gis­sä on vä­hän pak­sum­mat poh­jat, kau­laan voi il­mes­tyä ke­vyt skot­ti­ruu­dul­li­nen hui­vi ja pää­hän lip­pa­hat­tu.

Ma­nau­sin his­to­ri­al­lis­ta kes­kus­taa kor­ja­taan ja en­ti­söi­dään par­hail­laan. Kau­pun­gis­sa on pa­ri­sen­kym­men­tä toi­nen tois­taan upe­am­paa ku­mi­pa­ro­nien kar­ta­noa. Eh­kä tär­kein näh­tä­vyys on Ama­zo­nin oop­pe­ra­ta­lo, jon­ka suun­nat­to­mas­ti ri­kas­tu­neet ku­mi­pa­ro­nit ra­ken­nut­ti­vat kes­kel­le vii­dak­koa.

Ma­naus on huo­mat­ta­va ka­la­kau­pun­ki, jos­sa syö­dään Ama­zo­ni­an ja Rio Neg­ron jo­ki­ka­lo­ja, jot­ka ovat iso­ja ja nii­den liha on kiin­te­ä­tä ja her­kul­lis­ta. Bra­si­li­a­lai­set tu­le­vat tän­ne os­ta­maan ve­ro­va­paa­ta ta­va­raa ja syö­mään ka­laa.

Ama­zo­nis­sa on puo­let maa­il­man jäl­jel­lä ole­vas­ta sa­de­met­säs­tä ja siel­lä asuu pe­rä­ti kol­ma­so­sa kai­kis­ta maa­il­man eläi­mis­tä. Kas­vien la­ji­rik­kaus on suu­rin­ta maa­il­mas­sa.

Lue myös: Ore­gon on eri­lais­ta Ame­rik­kaa

Saksalainen kumiparoni Waldemar Scholtz rakennutti linnamaisen palatsin Rio Negro -joen rannalle.

He­del­mien ni­met ovat kuin loit­su­ja

Yleen­sä aa­mi­ai­sel­la on tar­jol­la run­saas­ti troop­pi­sia he­del­miä ja niis­tä teh­ty­jä me­hu­ja, joi­ta ei saa mis­tään muu­al­ta. Use­at vii­da­kon her­kul­li­sim­mis­ta  he­del­mis­tä ei­vät kes­tä edes yh­den päi­vän kul­je­tus­ta, vaan ne on syö­tä­vä poi­mi­mi­sen jäl­keen muu­ta­man tun­nin ku­lu­es­sa. He­del­mil­lä ei ole eng­lan­nin­kie­li­siä ni­miä saa­ti suo­ma­lai­sia. Ne kuu­los­ta­vat loit­su­ru­nol­ta: cu­pu­a­cu, açai, bu­ri­ti, ara­ça, camu-camu, ta­pe­re­ba ja aba­ca­ba.

Ma­nau­si­lai­set mat­ka­toi­mis­tot jär­jes­tä­vät eri­pi­tui­sia ret­kiä vii­dak­koon ja Rio Neg­ro- ja Ama­zon­jo­el­le. On myös yö­ret­kiä, kos­ka use­at eläi­met liik­ku­vat öi­sin. Ho­tel­lit ovat Ma­nau­sis­sa tai kau­pun­gin lä­hel­lä vii­da­kos­sa. Ne ovat yl­lät­tä­vän hal­po­ja. Kel­vol­li­sen huo­neen kes­kus­tas­ta saa jo 40–80 eu­rol­la.

Vii­dak­ko­ho­tel­lit ovat mie­len­kiin­toi­sia, kos­ka niis­sä asu­taan luon­non kes­kel­lä ylel­li­sis­sä met­säs­tys­ma­jois­sa. Ari­au Ama­zon To­wers on ra­ken­net­tu sa­de­met­sän pui­den lat­vo­jen ta­sol­le ja mak­saa 360 eu­roa yöl­tä.

Toi­nen kuu­lui­sa ja yh­tä kal­lis Ama­zon Jung­le Pa­la­ce on teh­ty Rio Neg­ro -vir­ral­le kel­lu­vak­si ho­tel­lik­si. Se sai in­noi­tuk­sen­sa kuu­lui­sal­ta me­ren­tut­ki­jal­ta Jac­qu­es-Yves Cous­te­aul­ta.

Ma­nau­sin sa­ta­mas­ta voi ot­taa ta­val­li­sen mat­kus­ta­ja­lai­van joen var­ren ky­liin tai men­nä kau­em­mak­si­kin Pe­ruun ja Ko­lum­bi­aan saak­ka tai las­kea jo­kea alas At­lan­tin ran­ni­kol­le Belé­miin. Ne ovat hal­vem­pia kuin ylel­li­set tu­ris­ti­lai­vat, mut­ta ikä­vä kyl­lä myös pal­jon tyl­sem­piä. Ne aja­vat jopa ki­lo­met­rin le­vyi­sel­lä  vir­ral­la niin kau­ka­na ran­nas­ta, et­tä lai­vas­ta tus­kin nä­kee vii­da­kon eläi­miä tai mui­ta nä­ky­miä.

Lue myös: Upea au­rin­gon val­ta­kun­ta Peru – nämä pai­kat si­nun on näh­tä­vä!

Amazonilla purjehditaan romanttisilla puulaivoilla tuhansia kilometrejä.

Del­fii­niu­in­tia ja ka­las­tus­ta

Ret­kil­lä on mah­dol­lis­ta näh­dä myös Ama­zo­nin har­vi­nai­sia vaa­le­an­pu­nai­sia del­fii­ne­jä ja nii­den kans­sa voi jopa ui­da jois­sa­kin pai­kois­sa. Osal­la ret­kis­tä har­ras­te­taan myös ka­las­tus­ta saa­lii­na mus­tat pi­ran­hat ja Ama­zo­ni­an isot, 10–20 ki­lon ah­ve­net.

Ta­ri­noi­den mu­kaan pi­ran­hat syö­vät ih­mi­sen kah­des­sa mi­nuu­tis­sa luu­ran­gok­si, jos hän us­kal­tau­tuu ve­teen, mut­ta ih­mi­set ui­vat pal­jon Ama­zo­nis­sa. Pai­kal­li­set asuk­kaat tie­tä­vät, mis­sä voi ui­da ja mil­loin.

Ma­nau­sis­sa yh­dis­ty­vät kir­kas­ve­ti­nen Rio Neg­ro ja kel­tais­ta vet­tä kul­jet­ta­va Ama­zon, joka on por­tu­ga­lik­si ni­mel­tään So­lim­ões. Joki on use­an ki­lo­met­rin mat­kal­ta kak­si­vä­ri­nen: si­ni­nen vesi tu­lee Rio Neg­ros­ta ja kel­tai­nen So­lim­õe­sis­ta.

Ve­sien yh­dis­ty­mis­reis­sul­la käy­dään myös kat­so­mas­sa jät­ti­läis­mäi­siä ve­si­lil­jo­ja Par­que Eco­lo­gi­co Ja­nu­a­ri -ni­mi­ses­sä eko­lo­gi­ses­sa puis­tos­sa. Ne ovat kuin lum­peen­leh­tiä, mut­ta hal­kai­si­jal­taan pari met­riä.

Lue myös: Hong­kong ja Ma­cao yl­lät­tä­vät mo­nin ta­voin

Manausissa myydään herkullisia hedelmiä, jotka on syötävä heti tuoreeltaan.

Ja­ra­qui-ka­lan syö­jä ei voi läh­teä Ma­nau­sis­ta

Vil­kas sa­ta­ma ja ka­la­to­ri tar­jo­a­vat tu­ris­teil­le nä­ke­mis­tä heti aa­mus­ta. Alu­eel­la tun­ne­taan yli 2 000 ka­la­la­jia, mut­ta ra­pu­ja ei ole. Ma­nau­sin ka­loil­la on ek­soot­ti­set ni­met. Ne ovat esi­mer­kik­si tam­ba­qui, mat­rinxã, ja­ra­qui, pacu, pi­ra­ru­cu ja tu­cu­naré.

Rans­ka­lais­ten kala- ja äy­ri­äis­ruo­ka on bou­il­la­bas­se, por­tu­ga­li­lai­sil­la sa­man­ta­pai­nen ba­cal­ho­a­da, mut­ta Ma­nau­sis­sa on mo­qu­e­ca, joka pär­jää maus­sa. Se on ka­la­mu­hen­nos, joka teh­dään pak­sus­sa sa­vi­as­ti­as­sa hi­taas­ti uu­nis­sa kyp­syt­tä­mäl­lä. Kas­ti­ke on to­maat­ti­poh­jai­nen, ja sil­le an­ta­vat ma­kua ko­ko­nai­set, kei­te­tyt ka­nan­mu­nat.

Bra­si­li­a­lai­nen sa­non­ta kuu­luu, et­tä jos olet ker­ran saa­nut mais­taa Ama­zo­ni­an ja­ra­qui-ka­laa, et kos­kaan mal­ta läh­teä Ma­nau­sis­ta. Kala on ison sär­jen nä­köi­nen. Sen kyl­kiin lei­ka­taan sy­vät viil­lot kyl­ki­ruo­to­jen vä­liin en­nen kuin se gril­la­taan hii­lig­ril­lis­sä. Viil­to­jen an­si­os­ta liha ir­to­aa hel­pos­ti.

Gril­lis­sä val­mis­tet­ta­va kala maus­te­taan suo­lal­la, li­me­tin me­hul­la, per­sil­jal­la, ko­ri­an­te­ril­la ja vih­reil­lä nuo­ren si­pu­lin var­sil­la. Kas­tik­keek­si tar­jo­taan usein kel­tais­ta tu­cu­pia, jon­ka val­mis­ta­mi­nen kes­tää usei­ta päi­viä. Ka­lan kans­sa syö­dään myös ua­ri­ni­jau­hoa, jota teh­dään ma­ni­o­kin mu­ku­lois­ta.

Lue myös: Lii­ku lo­mal­la ren­nos­ti - 6 vink­kiä

Manausissa sataa joka päivä, mutta sateet ovat lyhyitä ja lämpimiä.

Raa­ka­ku­mi teki Ma­nau­sis­ta vii­da­kon Pa­rii­sin

Ama­zo­ni­an ku­mi­buu­mi oli yk­si maa­il­man­his­to­ri­an raa’im­mis­ta lii­ke­toi­mis­ta. Ma­naus kyl­pi ra­has­sa, mut­ta kär­si­mys py­syi vii­da­kos­sa, jos­sa ku­min ke­rää­jät eli­vät or­juu­des­sa.

He jou­tui­vat os­ta­maan ku­miyh­ti­öl­tä pur­ki­tet­tua ruo­kaa, kos­ka oman ruo­an kas­vat­ta­mi­nen oli kiel­let­ty. Ku­miyh­tiö vi­rit­ti purk­ki­ruo­an niin kal­liik­si, et­tä ke­rää­jät vel­kaan­tui­vat päi­vä päi­väl­tä. Kun ke­rää­jä kuo­li, vel­ka pe­riy­tyi hä­nen lap­sil­leen, jot­ka jat­koi­vat isän­sä toi­vo­ton­ta uu­ras­tus­ta ja vel­kaan­tu­mis­ta.

Ku­mil­la ri­kas­tu­neet kaup­pa­mie­het te­ki­vät Ma­nau­sis­ta vii­da­kon Pa­rii­sin, ku­ten sitä sil­loin kut­sut­tiin. Ku­mi­pa­ro­nit lä­het­ti­vät lai­voil­la pyyk­ki­ään pes­tä­väk­si ja si­li­tet­tä­väk­si Pa­rii­siin ja sy­tyt­te­li­vät si­ka­rei­taan suu­ril­la se­te­leil­lä.

Kau­pun­gis­sa oli ra­vi­ra­ta, här­kä­tais­te­lu­a­ree­na, pa­ri­kym­men­tä ta­so­kas­ta baa­ria, muo­ti­lää­kä­rei­tä, hie­no­ja ra­vin­to­loi­ta ja ho­tel­le­ja sekä seit­se­män kir­ja­kaup­paa­kin. Kek­sit tu­li­vat Bos­to­nis­ta, kink­ku Opor­tos­ta, voi Cor­kis­ta ja pe­ru­nat Li­ver­poo­lis­ta. Ti­mant­ti­kaup­pi­aat reh­vas­te­li­vat, et­tä kal­lii­ta ja­lo­ki­viä myy­tiin Ma­nau­sis­sa enem­män kuin mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa.

Ku­mi­buu­min huip­pu­kau­si kes­ti noin 20 vuot­ta 1890–1910.Sit­ten ku­min hin­ta al­koi jyr­käs­ti las­kea. Ku­mi­puun sie­me­niä oli sa­la­kul­je­tet­tu Aa­si­aan, ja aa­si­a­lai­set ku­mip­lan­taa­sit al­koi­vat tuot­taa ku­mia hal­vem­mal­la. Ama­zo­nin tuo­tan­to ro­mah­ti.

Lue myös: Troop­pis­ta Rio de Ja­nei­roa lei­maa­vat hulp­pe­at mai­se­mat ja bra­si­li­a­lai­nen ren­tous

Manausin viidakko-ooppera rakennettiin kumikauden huipulla.

Te­ol­li­suus­kau­pun­ki kes­kel­lä vii­dak­koa

Ku­mi­kau­den jäl­keen Ma­naus kit­kut­te­li vii­da­kon kes­kel­lä köyh­ty­nee­nä seu­raa­vat vuo­si­kym­me­net. Vuon­na 1967 pe­rus­tet­tiin Ma­nau­sin va­paa­kaup­pa­vyö­hy­ke ja sen yh­tey­teen 10 000 ne­li­ö­ki­lo­met­rin te­ol­li­suu­sa­lue.

Te­ol­li­suu­sa­lu­ee­seen ei aluk­si us­kot­tu. Mik­si te­ol­li­suus tu­li­si kes­kel­le vii­dak­koa kau­ak­si ku­lut­ta­jis­ta ja raa­ka-ai­neis­ta? Ma­nau­sin tar­jo­a­mat vero- ja muut edut pai­noi­vat enem­män. Mo­ni­kan­sal­li­set suu­ry­ri­tyk­set ku­ten Sony, Sam­sung, Hon­da ja No­kia viih­ty­vät vii­da­kos­sa pa­pu­kai­jo­jen kans­sa.

Ma­nau­sis­sa teh­dään sa­to­ja te­ol­li­suus- ja ku­lut­ta­ja­tuot­tei­ta te­le­vi­si­ois­ta par­ta­ko­neen te­riin. Sin­ne vir­taa ih­mi­siä muu­al­ta Bra­si­li­as­ta, mut­ta työt­tö­myys py­syy 4–5  pro­sen­tin vä­lis­sä.

Ta­paan Ama­zo­ni­an osa­val­ti­on suun­nit­te­lu­mi­nis­te­ri Air­ton Ângelo Clau­di­non. Hän sa­noo, et­tä Ma­nau­sin te­ol­li­suu­sa­lue on ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­nen, kos­ka kaik­ki te­ol­li­suus on sa­mal­la pie­nel­lä alu­eel­la, jota voi­daan val­voa te­hok­kaas­ti.

”Ma­nau­sin te­ol­li­suu­sa­lu­een an­si­os­ta 97 pro­sent­tia osa­val­ti­on vii­da­kos­ta on yh­tä neit­seel­li­ses­sä kun­nos­sa kuin por­tu­ga­li­lais­ten tul­les­sa”, hän väit­tää

Lue myös: Hong­kong ja Ma­cao yl­lät­tä­vät mo­nin ta­voin