Leppoisia veneretkiä järjestävät monet yritykset.

Tus­kin voi­si meri näyt­tää hou­kut­te­le­vam­mal­ta!

Ka­ta­ma­raa­ni­ve­neem­me liu­kuu ko­ral­li­riu­tan suo­jaa­mas­sa tyy­nes­sä la­guu­nis­sa. In­ti­an val­ta­me­ri säih­kyy kirk­kaan ak­va­ma­rii­ni­na.

Loi­koi­lu au­rin­gos­sa ve­neen kan­nel­la si­ni­sen tai­vaan al­la, verk­kai­nen kyy­ti ja ve­den ta­sai­nen lois­ke ren­tout­ta­vat unen ra­ja­mail­le. Kun ra­ot­te­lee sil­miä, nä­kyy vie­res­sä Mau­ri­tius, joka ko­ho­aa ete­lä­o­sas­taan vih­reik­si vuo­rik­si.

Lue myös: Bud­jet­ti­lo­mai­li­jan unel­ma: Nämä ovat maa­il­man vii­si hal­vin­ta ran­taa

Mauritiusta ympäröi koralliriutta, jonka elämää voi ihailla snorklaten.

Snork­lai­lua ka­la­par­vien kes­kel­lä

Kun tu­lee kuu­ma, py­säh­dym­me riu­tan lä­hel­le snork­lai­le­maan kes­kel­le vä­rik­käi­tä ka­la­par­via, ko­ral­le­ja ja me­ri­he­vo­sia. Kun tu­lee näl­kä, kok­ki lait­taa miek­ka­ka­la­fi­leet gril­liin ja nos­taa sa­laa­tit sekä ro­see­vii­nin pöy­tään.

Mau­ri­tiuk­sel­le on pit­kä mat­ka, mut­ta pe­ril­lä puit­teet ovat sel­lai­set, et­tä kaik­ki mat­kus­ta­mi­sen vai­vat unoh­tu­vat. Saa­ri­han si­jait­see­kin niin si­vus­sa kai­kes­ta. Réu­ni­o­nin naa­pu­ri­saa­rel­le on mat­kaa pa­ri­sa­taa ki­lo­met­riä, Ma­da­gas­ka­ril­le liki tu­hat.

Lue myös: Nämä ovat vii­si maa­il­man kal­lein­ta ran­taa

Ylellisiä hotelleja on paljon. Luomoava Shanti Maurice on rauhan tyyssija.

Ho­tel­lit lu­mo­a­vat

Ken­ties jou­te­no­loon yl­lyt­tä­vä tun­nel­ma syn­tyy val­koi­sis­ta ko­ral­li­hiek­ka­ran­nois­ta, jot­ka reu­nus­ta­vat saar­ta mil­tei joka puo­lel­ta. Tai lem­pe­än läm­pi­mäs­tä tro­pii­kin il­mas­ta, joka ei tun­nu ihol­la mil­tään.

Eh­kä syy­nä ovat ho­tel­lit. Mau­ri­tius on suo­sit­tu hää­mat­ko­jen ja ylel­lis­ten le­po­lo­mien koh­de, jos­sa mo­nen tu­li­jan tar­koi­tuk­se­na on lä­hin­nä hem­mo­tel­la it­se­ään.

Ta­so­kas­ta ja ylel­lis­tä ma­joi­tus­ta on val­ta­vas­ti. Sel­lai­nen on esi­mer­kik­si saa­ren ete­lä­ran­nal­la si­jait­se­va Shan­ti Mau­ri­ce, jon­ka tun­nel­ma on sees­tei­nen ja väl­jä, vaik­ka huo­neet ja hu­vi­lat ovat täy­siä. Sen ni­mi­kin mer­kit­see rau­haa.

Lue myös: Ka­ri­bi­an-ris­tei­ly tar­jo­aa ai­nut­ker­tai­sia elä­myk­siä – laih­du­tus­paik­ka se ei kui­ten­kaan ole

Mauritiuksen luontoon kuuluu myös useita apinalajeja.

Yl­tä­kyl­läis­tä jou­te­no­loa

Mau­ri­tiuk­sel­la voi le­po­lo­maan ujut­taa muu­ta­kin puu­haa kuin yl­tä­kyl­läi­siä aa­mi­ai­sia ja pit­kiä il­lal­li­sia ho­tel­lien eri ra­vin­to­lois­sa. Aa­mul­la voi he­rä­tä joo­ga­tun­nil­le ja il­ta­päi­väl­lä ve­täy­tyä kyl­py­lään ren­tou­tu­maan.

Mo­nis­sa ho­tel­leis­sa on ve­si­jump­pia, ve­nyt­te­ly­jä ja pyö­rä­ret­kiä. Voi pe­la­ta ten­nis­tä ja gol­fia. Ka­jak­ke­ja ja sup-lau­to­ja lai­na­taan, ja ve­neet vie­vät riu­tan luo su­kel­ta­maan ja snork­laa­maan.

Mut­ta ei­kö sil­ti ole vä­hän sää­li mat­kus­taa näin kau­as ja ol­la tu­tus­tu­mat­ta pa­rem­min koh­tee­seen? Niin­pä me vuok­raam­me au­ton.

Lue myös: 5 syy­tä ko­kea lu­mo­a­va Bar­ba­dos

Vai­kut­tei­ta ym­pä­ri maa­il­maa

Vä­li­mat­kat ovat saa­rel­la ly­hy­en­lai­sia, mut­ta mo­net tiet ovat ka­pei­ta ja hi­tai­ta. Vä­lil­lä mat­kan­te­koa hi­das­ta­vat so­ke­ri­ruo’oil­la las­ta­tut re­kat tai nii­den kuor­mat, jot­ka ovat le­vin­neet pit­kin tie­tä.

1600-lu­vul­la saa­rel­le aset­tu­neet hol­lan­ti­lai­set toi­vat so­ke­ri­ruo­ko­pel­lot tul­les­saan. Myö­hem­min saa­pu­neet rans­ka­lai­set jät­ti­vät jäl­keen­sä kie­len, joka elää yhä paik­ko­jen ni­mis­sä ja kre­o­li­kie­les­sä. Brit­tien ”an­si­o­ta” ovat va­sem­man­puo­lei­nen lii­ken­ne ja maan yleis­kie­li eng­lan­ti.

Mau­ri­tiuk­sel­la ei sil­ti ku­vit­te­le ole­van­sa Eu­roo­pas­sa. Ih­mis­ten ihon­vä­ris­tä ja kas­von­piir­teis­tä huo­maa, et­tä mo­nien juu­ret ovat In­ti­as­sa ja Af­ri­kas­sa. Vä­rik­käät hin­du­temp­pe­lit ko­ris­ta­vat ky­liä ja pik­ku­kau­pun­ke­ja, ja se­as­sa on mos­kei­joi­ta ja kirk­ko­ja.

Pamplemoussesin kasvitieteellisessä puutarhassa voi käyskennellä varjossa helteisenäkin päivänä.

Luon­to on näh­tä­vyys

Mo­net Mau­ri­tiuk­sen näh­tä­vyyk­sis­tä liit­ty­vät jol­la­kin ta­val­la luon­toon. Saa­ren poh­jois­puo­len Pamp­le­mous­se­sin kas­vi­tie­teel­li­sen puu­tar­han sa­no­taan ole­van maan suo­si­tuim­pia käyn­ti­koh­tei­ta, mut­ta sen pit­kät puis­to­käy­tä­vät ovat liki au­ti­oi­ta.

Puis­tos­sa on saa­ren pui­den ja kas­vien li­säk­si la­je­ja eri puo­lil­ta maa­il­maa. Kau­nein paik­ka on si­ni­val­koi­se­na ja hen­non vi­o­let­ti­na kuk­ki­va loo­tus­lam­pi. Kieh­to­va on myös al­las, jos­sa kas­va­vat Ama­zo­nil­ta ko­toi­sin ole­vat val­ta­vat ve­si­lil­jat.

Lue myös: Viet­na­min hel­met – nämä 7 elä­mys­tä on jo­kai­sen ko­et­ta­va

Chamarel-vesiputous ryöppyää Mauritiuksen vuoristoisessa eteläosassa.

Säi­ly­nyt­tä sa­de­met­sää

Toi­se­na päi­vä­nä suun­taam­me vas­tak­kai­seen suun­taan, saa­ren ete­lä­o­siin, kuk­ku­lai­sel­le ja vuo­ris­toi­sel­le seu­dul­le, jos­ta osa on Black Ri­ver Gor­ge­sin kan­sal­lis­puis­toa. Kas­vil­li­suus on uh­ke­an veh­re­ää ja met­säis­tä. Tääl­lä on säi­ly­nyt sa­de­met­sää, joka muu­al­ta rai­vat­tiin so­ke­ri­ruo­ko­vil­jel­mien tiel­tä.

Lue myös: Ha­lu­at­ko hem­mot­te­lua ja täy­del­li­sen rus­ke­tuk­sen? Mat­kus­ta Lang­ka­wil­le

Herkullisten merenantimien mausteissa maistuu Intia.

Ma­ku­ja mo­nes­ta maas­ta

Nä­kö­a­la­pai­koil­ta avau­tu­vat jyl­hät ja veh­maat mai­se­mat. Pa­tik­ka­po­lut joh­ta­vat ve­si­pu­touk­sil­le, mut­ta näin kui­van kau­den ai­kaan niis­sä on vet­tä vä­hän­lai­ses­ti. Kau­nein pu­tous on au­to­tien ku­pees­sa ryöp­py­ä­vä Cha­ma­rel, jos­sa vesi syök­syy alas kal­li­oil­ta ja ka­to­aa sa­ta­kun­ta met­riä alem­pa­na veh­rey­teen.

Hie­not luon­to­mai­se­mat ovat pää­o­sas­sa myös Va­ran­gue Sur Mor­nen ra­vin­to­las­sa kan­sal­lis­puis­ton lie­peil­lä, jos­sa syöm­me myö­häis­tä lou­nas­ta. Van­han, rus­tii­kin met­säs­tys­ma­jan te­ras­sil­ta nä­kyy sa­ni­ais­pui­den, pal­mu­jen ja ha­vu­pui­den yli me­rel­le saak­ka.

Tar­jol­la on Mau­ri­tiuk­sel­le tyy­pil­li­ses­ti ma­ku­ja mo­nes­ta maa­no­sas­ta. On vil­li­si­kaa ja maus­teis­ta in­ti­a­lais­ta ka­na­cur­rya sekä rom­mis­sa lie­ki­tet­ty­jä kat­ka­ra­pu­ja. Gril­lat­tu­jen vi­han­nes­ten kera tar­joil­tu me­ri­bas­si on tuo­ret­ta ja her­kul­lis­ta.

Lue myös: Ma­naus on Ama­zo­nin kieh­to­va pää­kau­pun­ki

Hindujen pyhä järvi Grand Bassin on syntynyt tulivuoren graateriin.

Shiva säih­kyy va­los­sa

Hin­du­jen py­hän pai­kan kor­keim­mal­la koh­dal­la sei­soo yli 30-met­ri­nen Shiva-ju­ma­la, jon­ka prons­si­nen var­ta­lo säih­kyy au­rin­gos­sa. Pat­saan ta­ka­na le­pää mui­nai­sen tu­li­vuo­ren kraat­te­riin syn­ty­nyt jär­vi, joka le­gen­dan mu­kaan on saa­nut ve­ten­sä In­ti­an Gan­ges-jo­es­ta.

Jär­veä ym­pä­röi­vis­sä vaa­ti­mat­to­mis­sa temp­pe­leis­sä on pie­niä ju­mal­pat­sai­ta, jot­ka on kie­dot­tu pal­je­teil­la ko­ris­tel­tui­hin vä­rik­käi­siin vaat­tei­siin.

Mie­len­kiin­toi­sin ret­ki­koh­de on muu­an pieni Île aux Aig­ret­te­sin saa­ri Mau­ri­tiuk­sen ku­pees­sa, kaak­kois­ran­ni­kon tun­tu­mas­sa. Sin­ne pää­see ve­neel­lä, muu­ta­man tun­nin kes­tä­vil­lä opas­te­tuil­la kier­rok­sil­la.

Saa­ri on ol­lut suo­jel­tu­na run­saat kol­me­kym­men­tä vuot­ta. Sinä ai­ka­na siel­tä on hää­det­ty pois sin­ne kuu­lu­mat­to­mat kas­vit ja eläi­met, ja an­net­tu ti­laa ko­to­pe­räi­sil­le la­jeil­le.

Lue myös: Upea au­rin­gon val­ta­kun­ta Peru – nämä pai­kat si­nun on näh­tä­vä!

Seychelleiltä tuodut jättiläiskilpikonnat ova Ile aux Aigrettesin sympaattisia asukkaita.

Jät­ti­läis­kil­pi­kon­nien kera

Kul­jem­me pol­ku­ja tä­män täs­tä py­säh­del­len. Opas osoit­te­lee puun­run­koi­hin ta­ker­tu­nei­ta vil­li­or­ki­de­oi­ta ja verk­kaan kas­va­via ee­ben­pui­ta, jois­ta van­him­pien ar­vel­laan ole­van nel­jän­sa­dan vuo­den ta­kaa. Saa­ren gek­ko­lis­kois­sa on pu­nai­sia pilk­ku­ja. Pik­ku­lin­nut kei­mai­le­vat kirk­kaan orans­sin­pu­na­vih­rei­nä. Har­vi­nai­sim­pia ja uha­na­lai­sim­pia asuk­ke­ja ovat vaa­le­an­pu­nai­set kyyh­kyt, joi­den kan­ta on saa­tu hi­taas­ti el­py­mään.

Mu­ka­vin­ta on sil­ti kat­sel­la sym­paat­ti­sia jät­ti­läis­kil­pi­kon­nia, jot­ka men­nä mön­ki­vät ym­pä­riin­sä. Al­ku­pe­räi­nen pit­kä­kau­lai­nen laji on kuol­lut su­ku­puut­toon, mut­ta lä­hi­su­ku­lai­sia on tuo­tu Seyc­hel­leil­tä. Ne ovat ko­tiu­tu­neet hy­vin. Pie­niä, nyr­kin ko­koi­sia kil­pi­kon­na­vau­vo­ja on vaik­ka kuin­ka pal­jon.

Lue myös: Troop­pis­ta Rio de Ja­nei­roa lei­maa­vat hulp­pe­at mai­se­mat ja bra­si­li­a­lai­nen ren­tous

Hotellit sijaitsevat hiekkarannoilla tai aivan niiden tuntumassa.

Hyvä tie­tää Mau­ri­tiuk­ses­ta:

● Mau­ri­tiuk­sen tu­li­pe­räi­nen saa­ri­val­tio si­jait­see In­ti­an val­ta­me­res­sä, Af­ri­kan itä­ran­ni­kon tun­tu­mas­sa. Asuk­kai­ta on noin 1,3 mil­joo­naa, pää­kau­pun­gis­sa Port Lou­i­sis­sa 150 000.

● Saa­ri on 65 km pit­kä ja 45 ki­lo­met­riä le­veä. Sitä voi kier­rel­lä tak­sil­la, bus­sil­la tai vuok­ra-au­tol­la.

● En­sim­mäi­siä py­sy­viä asuk­kai­ta oli­vat 1500–1600-lu­vun tait­tees­sa saa­pu­neet hol­lan­ti­lai­set. Rans­ka­lai­set ot­ti­vat saa­ren hal­tuun­sa 1700-lu­vul­la ja bri­tit 1800-lu­vun alus­sa. Mau­ri­tius ju­lis­tau­tui it­se­näi­sek­si vuon­na 1968.

● Hol­lan­ti­lais­ten is­tut­ta­mil­la so­ke­ri­ruo­ko­pel­loil­la työs­ken­te­li­vät Af­ri­kas­ta ha­e­tut or­jat, myö­hem­min työn­te­ki­jöi­tä tuli In­ti­as­ta ja vä­hän Kii­nas­ta­kin. Ny­ky­a­suk­kais­ta lä­hes 70 % on taus­tal­taan In­ti­a­lai­sia ja va­jaa kol­man­nes kre­o­le­ja, joi­den juu­ret ovat Af­ri­kas­sa ja osit­tain Eu­roo­pas­sa. Yli puo­let asuk­kais­ta on hin­du­ja, mut­ta maas­sa har­joi­te­taan usei­ta us­kon­to­ja.

● Vi­ral­li­sia kie­liä ovat eng­lan­ti, rans­ka ja kre­o­li.

Mauritiukselle matkustetaan ennen muuta hemmottelulomille.

Näin to­teu­tat mat­kan Mau­ri­tiuk­sel­le

Mil­loin?

Mau­ri­tiuk­sel­le voi mat­kus­taa ym­pä­ri vuo­den. Vuo­de­nai­ko­ja on kak­si: kuu­man­kos­tea kesä ajoit­tuu mar­ras–huh­ti­kuul­le, sa­tei­sin­ta ja myrs­kyi­sin­tä on yleen­sä tam­mi–hel­mi­kuus­sa. Kui­vin­ta ja vii­lein­tä on ke­sä­kuus­ta syys­kuu­hun.

Mi­ten?

Yh­den vä­li­las­kun vaa­ti­via reit­ti­len­to­ja on esi­mer­kik­si Ams­ter­da­min ja Pa­rii­sin kaut­ta. TUI te­kee Suo­mes­ta val­mis­mat­ko­ja ja myy myös pelk­kiä len­to­ja. Len­not saa edul­li­sim­min noin 800 eu­rol­la.

Mi­hin?

Upei­ta ran­to­ja ja ho­tel­le­ja on ym­pä­ri saa­ren. Vilk­kain lo­ma­kau­pun­ki le­vit­tyy poh­jois­ran­ni­kol­la ole­van Grand Baie -lah­den tun­tu­mas­sa. Siel­lä on mo­nen ta­soi­sen ma­joi­tuk­sen li­säk­si pal­jon ra­vin­to­loi­ta, baa­re­ja ja kaup­po­ja. Mo­net ylel­li­set ho­tel­lit si­jait­se­vat eri puo­lil­la saar­ta omis­sa olois­saan.

Os­tok­set?

Mau­ri­tiuk­sel­la on hy­vät va­li­koi­mat vaat­tei­ta ja mui­ta teks­tii­lei­tä sekä ko­ru­ja ja kä­si­töi­tä, ku­ten pu­nos­ko­re­ja. Par­haat os­tos­pai­kat ovat Grand Bai­es­sa ja pää­kau­pun­gis­sa.

Ruo­ka?

Saa­ren keit­tiö edus­taa her­kul­lis­ta fuu­si­o­ta, jos­sa on ai­nek­sia In­ti­as­ta, Kii­nas­ta, Af­ri­kas­ta ja Eu­roo­pas­ta. Pai­kal­li­set pi­tä­vät eten­kin voi­mak­kais­ta maus­teis­ta, me­re­ne­lä­vis­tä, vi­han­nek­sis­ta ja tro­pii­kin he­del­mis­tä.

Ret­kiä?

Ka­ta­ma­raa­ni­ret­kiä jär­jes­tä­vät use­at yri­tyk­set eri puo­lil­la saar­ta. Blue Ba­yl­ta ve­neet vie­vät muun mu­as­sa Île aux Cerfs -saa­rel­le. Suo­jel­lun Île aux Aig­ret­te­sin saa­ren ret­kis­tä vas­taa Mau­ri­ti­an Wild­li­fe Foun­da­ti­on.

Lue myös:

Phu­ke­tin par­haat pa­lat – kat­so Stel­la Ha­ra­se­kin vin­kit!

Luk­sus­lo­ma Ka­na­ri­al­la – Täs­sä par­haat vin­kit

Tur­kin Kap­pa­do­kia – Maa­na­lai­sia kau­pun­ke­ja ja aa­mu­suuk­ko­ja