Mikä on edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la hen­ki­lö pys­tyy eli­nai­ka­naan mää­rää­mään, kuka ja mi­ten hä­nen ta­lou­del­li­sia ja hen­ki­lö­koh­tai­sia asi­oi­taan hoi­de­taan, jos hän myö­hem­min ei ky­ke­ne it­se nii­tä hoi­ta­maan.

Mi­ten edun­val­von­ta­val­tuu­tus ero­aa edun­val­von­nas­ta?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on lain­sää­dän­nös­sä ke­vy­em­min sään­nel­tyä, kos­ka pe­rus­tee­na on hen­ki­lön oma tah­to. Edun­val­von­taa sään­te­lee laki hol­hous­toi­mes­ta.

Mik­si edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa teh­dä?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voi mää­rä­tä etu­kä­teen, mi­ten asi­oi­ta hoi­de­taan ja kuka nii­tä hoi­taa. Asi­oi­den hoi­ta­mi­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen no­jal­la on asi­oi­den hoi­ta­jal­le usein huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa kuin edun­val­von­nan kaut­ta.

Edun­val­von­nas­ta on kir­joi­tet­tu Oma Ai­ka -leh­den nu­me­rois­sa 9/2014 ja 9/2016.

Voi­ko mak­saa palk­kaa tai palk­ki­o­ta sii­tä, jos saa ys­tä­väl­tään apua?

Voi mak­saa, mut­ta palk­ki­on mak­sa­mi­nen on saa­jal­le ve­rol­lis­ta tu­loa. Omais­hoi­ta­jan ase­maa voi ha­kea myös lä­hei­sel­le ys­tä­väl­le, joka aut­taa asi­oi­den hoi­ta­mi­ses­sa. Täl­löin omais­hoi­ta­jan palk­ki­on mak­saa Kela.

Ta­paus: Kuka hoi­taa Kai­jan asi­at, jos hän sai­ras­tuu?

Ti­lan­ne: Kai­jal­la ei ol­lut lä­hei­siä su­ku­lai­sia. Kai­ja oli huo­lis­saan asi­oi­den­sa hoi­ta­mi­ses­ta, jos hä­nel­le tu­li­si muis­ti­sai­raus. Hän toi­voi, et­tä hä­nen asi­oi­taan hoi­det­tai­siin yk­si­löl­li­ses­ti, ja hä­nel­lä oli sel­ke­ät toi­veet, mi­ten hän ha­lu­si asi­oi­taan hoi­det­ta­van. Mitä neu­vo­ja asi­a­na­ja­ja an­taa Kai­jal­le?

Asi­a­na­ja­ja suo­sit­te­lee edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mis­tä, kos­ka täl­löin Kai­ja pys­tyy si­to­vas­ti mää­rää­mään, mi­ten asi­at hoi­de­taan ja kuka nii­tä hoi­taa. Kai­ja pys­tyy vai­kut­ta­maan esi­mer­kik­si sii­hen, myy­dään­kö hä­nen omai­suut­taan, jot­ta hä­nel­le saa­daan tar­vit­ta­es­sa pa­rem­mat asu­mis­jär­jes­te­lyt tai yli­mää­räis­tä hoi­to­a­pua.

Mis­tä löy­tää so­pi­va val­tuu­tet­tu? On­ko Kai­jal­la lä­hei­nen, it­se­ään nuo­rem­pi ys­tä­vä, naa­pu­ri tai kum­mi­lap­si, joka voi­si lu­pau­tua val­tuu­te­tun teh­tä­vään? Jos so­pi­via hen­ki­löi­tä ei ole, teh­tä­vään voi pyy­tää ul­ko­puo­lis­ta la­ki­mies­tä.

Täl­löin on kiin­ni­tet­tä­vä huo­mi­o­ta myös val­tuu­te­tun palk­ki­oon. Ul­ko­puo­li­nen la­ki­mies to­den­nä­köi­ses­ti ha­lu­aa koh­tuul­li­sen kor­vauk­sen työs­tään. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­vaan la­kiin ei si­säl­ly tark­ko­ja sään­nök­siä palk­ki­on mää­räs­tä. Lais­sa mää­ri­tel­lään ai­no­as­taan, et­tä val­tuu­te­tul­la on oi­keus saa­da koh­tuul­li­nen palk­kio työs­tään.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi ol­la myös mää­rä­ai­kai­nen si­ten, et­tä kun asi­at on saa­tu toi­vot­tuun jär­jes­tyk­seen, voi mää­rä­tä, et­tä val­tuu­te­tun tu­lee tar­vit­ta­es­sa ha­kea pää­mie­hel­leen edun­val­vo­jaa, jol­loin palk­kio mää­räy­tyy lain mu­kaan.

Palk­kio edun­val­von­nas­ta mää­räy­tyy pää­mie­hen net­to­tu­lo­jen ja va­ral­li­suu­den mu­kaan.

Asi­an­tun­ti­ja­na OTK, va­ra­tuo­ma­ri, asi­a­na­ja­ja Ilo­na Pii­ro­nen.