Lä­hei­set ha­vah­tu­vat muu­tok­siin en­sim­mäi­si­nä – jopa var­hem­min kuin muis­ti­sai­rauk­sien di­ag­no­soin­tiin tar­koi­te­tu­tut tes­tit pal­jas­ta­vat mi­tään. Ja on­nek­si ha­vah­tu­vat.

”Mitä var­hem­min muis­ti­sai­raut­ta osa­taan epäil­lä, sitä pa­rem­pia hoi­to­tu­lok­set ovat. Ete­ne­vää muis­ti­sai­raut­ta ei voi­da pa­ran­taa, mut­ta sen kul­kuun ja oi­rei­siin voi­daan vai­kut­taa lääk­keil­lä ja kun­tou­tuk­sel­la”, ge­ri­at­ri­an eri­kois­lää­kä­ri Riit­ta Ai­ne Ge­ri­at­ri­pal­ve­lus­ta Tam­pe­reel­ta ker­too.

LÄÄK­KEIS­TÄ APU

Muis­ti­sai­raus sel­vi­ää lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la po­ti­laan ja omai­sen haas­tat­te­lul­la ja muis­ti­tes­teil­lä, eri­lai­sil­la ky­sy­mys­sar­joil­la ja teh­tä­vil­lä. Tut­kit­ta­val­le teh­dään myös ku­van­ta­mis­tut­ki­muk­sia.La­bo­ra­to­ri­o­tut­ki­muk­si­a­kin tar­vi­taan, sil­lä sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­tien ris­ki­te­ki­jät eli kor­kea ko­les­te­ro­li ja ve­ren­pai­ne, yli­pai­no sekä so­ke­ri­ai­neen­vaih­dun­nan häi­ri­öt vai­kut­ta­vat ai­vo­jen toi­min­taan.

”Jos­kus muis­ti­sai­raus pal­jas­tuu toi­sen sai­rau­den hoi­don yh­tey­des­sä: syy di­a­bee­ti­kon huo­noi­hin ve­ren­so­ke­ri­ar­voi­hin tai sy­dän­sai­raan ryt­mi­häi­ri­öi­hin voi ol­la muis­ta­mat­to­muu­den vuok­si ot­ta­mat­ta jää­neis­sä lääk­keis­sä”, Riit­ta Ai­ne ker­too.

Muis­ti­sai­raut­ta hoi­de­taan lääk­keil­lä, jot­ka hi­das­ta­vat sai­rau­den ete­ne­mis­tä, säi­lyt­tä­vät ja par­haim­mil­laan ko­hen­ta­vat toi­min­ta­ky­kyä. Ne tu­ke­vat ai­vo­jen nor­maa­lia toi­min­taa ja aut­ta­vat si­ten myös käy­tö­soi­rei­siin. Lääk­kei­den teho on yk­si­löl­li­nen.

KOKO PER­HEEN TAU­TI

Riit­ta Ai­neen mu­kaan muis­ti­sai­raus on koko per­heen sai­raus, sil­lä sai­ras­tu­nut ei pär­jää yk­sin. Kyn­nys vas­taa­not­taa apua vaih­te­lee. Yk­si on avus­ta kii­tol­li­nen, kun toi­nen pi­tää hy­vää tar­koit­ta­via per­heen­jä­se­niä tur­han tou­hot­ta­ji­na.

Sai­ras­tu­neen sel­vi­ä­mi­sen vuok­si hä­nen it­se­mää­rää­mi­soi­keu­teen­sa on jos­sain vai­hees­sa pak­ko ka­jo­ta: pit­käl­le eden­nyt­tä muis­ti­sai­raut­ta po­te­va voi esi­mer­kik­si unoh­taa syö­dä tai ek­syy ul­koil­les­saan.Vaik­ka iä­käs ih­mi­nen yleen­sä ha­lu­aa asua ko­to­na mah­dol­li­sim­man pit­kään, muis­ti­sai­raal­le se voi ol­la mah­do­ton­ta. Muis­ti­sai­rau­det ovat­kin ylei­sin syy pit­kä­ai­kais­hoi­toon.

”Koti ei vält­tä­mät­tä ole pa­ras paik­ka vir­ke­äl­le ja fyy­si­ses­ti hy­vä­kun­toi­sel­le­kaan muis­ti­sai­raal­le, sil­lä puu­hak­kuus voi ai­heut­taa vaa­ra­ti­lan­tei­ta. Ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoi­to on tur­val­lis­ta, mut­ta kun­tout­ta­van työ­ot­teen puut­tu­es­sa se voi jou­dut­taa sai­rau­den ete­ne­mis­tä. Lai­tos­hoi­dos­sa hen­ki­lö­kun­ta hoi­taa usein ar­ki­as­ka­reet, joi­hin osal­lis­tu­mi­nen voi­si kun­tout­taa muis­ti­sai­ras­ta”, Riit­ta Ai­ne har­mit­te­lee. 

Eri­lai­set muis­ti­sai­rau­det

Alz­hei­me­rin tau­ti

◗ Alz­hei­me­rin tau­ti on muis­ti­sai­rauk­sis­ta ylei­sin ja vai­vaa kym­me­nes­tä muis­ti­sai­raas­ta seit­se­mää. Se tu­ho­aa her­mo­so­lu­ja ja vä­hen­tää muis­tin kan­nal­ta tär­ke­än her­mo­so­lu­jen vä­lit­tä­jä­ai­neen, ase­tyy­li­ko­lii­nin mää­rää ai­vois­sa.

Pe­rim­mäis­tä syy­tä tau­tiin ei tie­de­tä. Se on pit­käi­käis­ten kiu­sa: kak­si pro­sent­tia 65-vuo­ti­ais­ta sai­ras­taa Alz­hei­me­ria, mut­ta yli 85-vuo­ti­ais­ta 25 pro­sent­tia.

◗ Mi­ten il­me­nee? Tau­ti ete­nee ta­sai­ses­ti. Se nä­kyy en­sim­mäi­se­nä mie­li­a­lan las­ku­na ja vai­keu­te­na op­pia uut­ta: han­kit­tu ko­din­ko­ne jää käyt­tö­vai­keuk­sien­sa vuok­si kaap­piin ei­kä bus­si­mat­ka reit­ti­muu­tos­ten vuok­si on­nis­tu. Lä­hi­muis­ti huo­no­nee: aa­mul­la leh­des­tä lu­e­tut asi­at ovat il­ta­päi­väl­lä unoh­tu­neet, sa­moin edel­lis­päi­vä­nä ys­tä­vän kans­sa so­vit­tu ta­paa­mi­nen.

Myö­hem­min ta­va­rat ovat hu­kas­sa ja en­nen pit­kää ko­ti­o­ves­ta ulos as­tu­va ih­mi­nen it­se­kin. Alz­hei­me­rin tau­tia sai­ras­ta­va on usein kui­ten­kin it­se sitä miel­tä, et­tä hä­nen muis­tin­sa toi­mii en­ti­seen ta­paan. Pit­kään sai­ras­ta­neen asen­nos­ta tu­lee ku­ma­ra, raa­jois­ta jäy­kät ja kas­vois­ta il­meet­tö­mät.

◗ Mi­ten hoi­de­taan? Sai­raut­ta hoi­de­taan muis­ti­lääk­keil­lä, muis­tia kun­tout­ta­val­la vi­ri­ke­toi­min­nal­la ja fy­si­o­te­ra­pi­al­la.

Ve­ri­suo­ni­pe­räi­nen muis­ti­sai­raus

◗ Ve­ri­suo­ni­pe­räi­nen muis­ti­sai­raus vai­vaa noin 15–20 pro­sent­tia muis­ti­sai­rais­ta. Se liit­tyy ai­vo­ve­ri­suon­ten ja sy­dä­men sai­rauk­siin ja voi tul­la esi­mer­kik­si ai­voin­fark­tin seu­rauk­se­na.

◗ Mi­ten il­me­nee? Oi­reet vaih­te­le­vat sen mu­kaan, mis­sä koh­das­sa ai­vo­ja ve­ren­kier­to­häi­riö on. Muis­ti saat­taa säi­lyä pit­kään hy­vä­nä, mut­ta kä­ve­ly ja puhe kan­ger­rel­la. Tun­teet voi­vat hei­tel­lä lai­das­ta lai­taan. Sai­ras­tu­nut tun­nis­taa ti­las­saan ta­pah­tu­neet muu­tok­set, mikä voi ai­heut­taa ma­sen­nuk­sen.

Ve­ri­suo­ni­pe­räi­nen muis­ti­sai­raus ete­nee hyp­päyk­sit­täin ja ti­la­päi­ses­ti myös pa­rem­paan suun­taan, kun veri löy­tää uu­sia kier­to­tei­tä ai­voi­hin. Se voi esiin­tyä sa­ma­nai­kai­ses­ti Alz­hei­me­rin tau­din kans­sa.

◗ Mi­ten hoi­de­taan? Ve­ri­suo­ni­pe­räis­tä muis­ti­sai­raut­ta hoi­de­taan muis­ti­lääk­keil­lä ja pa­neu­tu­mal­la taus­tal­la ole­van sai­rau­den hoi­toon.

Le­wyn kap­pa­le -tau­ti

◗ Le­wyn kap­pa­le -tau­ti muut­taa her­mo­so­lu­jen vies­tin­näs­sä tär­kei­den vä­lit­tä­jä­ai­nei­den vä­li­siä suh­tei­ta. Syy­tä tä­hän ei tie­de­tä. Tau­ti saat­taa käyn­nis­tyä nä­kö­har­hoil­la ja ma­sen­nuk­se­na, ja se voi puh­je­ta jo vii­si­kym­men­vuo­ti­aa­na.

◗ Mi­ten il­me­nee? Älyl­li­nen toi­min­ta­ky­ky, lä­hi­muis­ti ja kyky op­pia uut­ta voi­vat py­syä pit­kään hy­vi­nä. Mo­nil­la on Par­kin­so­nin tau­din kal­tai­sia oi­rei­ta: jäyk­kyyt­tä, le­po­va­pi­naa, hi­taut­ta ja kä­ve­ly­vai­keuk­sia. Vi­reys­ti­la ja tark­kaa­vai­suus voi­vat vaih­del­la pal­jon. Puhe puu­rou­tuu ja sai­ras­tu­nees­ta voi tul­la ag­g­res­sii­vi­nen.

◗ Mi­ten hoi­de­taan? Sai­raut­ta hoi­de­taan sa­moil­la lääk­keil­lä kuin Alz­hei­me­rin tau­tia.

Ot­sa- ja ohi­mo­loh­ko­rap­peu­mat

◗ Ot­sa-ohi­mo­loh­ko­rap­peu­mat ovat har­vi­nai­sem­pi jouk­ko ete­ne­viä, ot­sa­loh­ko­ja rap­peut­ta­via sai­rauk­sia.

◗ Mi­ten il­me­nee? Sai­ras­tu­neen per­soo­nal­li­suus ja käyt­täy­ty­mi­nen muut­tu­vat en­sin: pit­kä­jän­tei­syyt­tä vaa­ti­vat teh­tä­vät ei­vät tah­do on­nis­tua ja aloi­te­ky­ky puut­tuu.

Sai­ras­tu­neen on vai­kea kont­rol­loi­da käy­tös­tään, ja esi­mer­kik­si ra­han­käyt­tö voi ol­la hol­ti­ton­ta. Ul­ko­puo­li­set saat­ta­vat kiu­saan­tua sai­ras­tu­neen es­tot­to­mas­ta käy­tök­ses­tä. Tau­din ede­tes­sä sai­ras­tu­nut voi muut­tua apaat­ti­sek­si ja vä­lin­pi­tä­mät­tö­mäk­si, ja pu­heen tuot­to vai­keu­tuu.

Muis­ti­häi­ri­öt kiu­saa­vat myö­hem­min. Oi­reet al­ka­vat hi­taas­ti, mut­ta ne voi­vat tul­la jo 45–65 -vuo­ti­aal­le. Sai­raus on pit­käl­ti pe­rin­nöl­li­nen.

◗ Mi­ten hoi­de­taan? Psyy­ken­lääk­keet hel­pot­ta­vat käy­tö­soi­rei­ta.

Par­kin­so­nin tau­din muis­ti­sai­raus

◗ Par­kin­so­nin tau­din muis­ti­sai­raus tu­lee 20–30 pro­sen­til­le Par­kin­son-po­ti­lais­ta tau­din ede­tes­sä. Syy­tä muis­ti­oi­rei­siin ei täy­sin tie­de­tä, mut­ta sai­ras­tu­neen ai­vo­jen vä­lit­tä­jä­ai­neet muut­tu­vat. Vä­lit­tä­jä­ai­ne do­pa­mii­nin puu­te ai­heut­taa fyy­si­set oi­reet, ku­ten jäyk­kyy­den.

◗ Mi­ten il­me­nee? Par­kin­so­nin tau­din muis­ti­sai­raus nä­kyy pait­si muis­tis­sa myös tark­kaa­vai­suu­den häi­ri­öi­nä ja hah­mo­tus­vai­keuk­si­na.

◗ Mi­ten hoi­de­taan? Muis­tin hoi­toon käy­te­tään Alz­hei­me­rin tau­din lääk­kei­tä.

LÄH­DE: MUIS­TI­SAI­RAU­DET, LÄÄ­KÄ­RI­SEU­RA DUO­DE­CI­MIN KÄY­PÄ HOI­TO-SUO­SI­TUK­SEN PO­TI­LAS­VER­SIO, 2010

TIL­VIS, PIT­KÄ­LÄ, STRAD­BERG, SUL­KA­VA JA VII­TA­NEN (TOIM.) GE­RI­AT­RIA, KUS­TAN­NUS OY DUO­DE­CIM 2010

MUIS­TI­SAI­RAUT­TA VOI HOI­TAA MYÖS IL­MAN LÄÄK­KEI­TÄ

◗ Oi­kea ra­vit­se­mus. Mo­nel­la muis­ti­sai­raal­la ruo­ka­va­li­os­ta tu­lee yk­si­puo­li­nen ja ate­ri­at kuit­taan­tu­vat pul­la­kah­vil­la.

◗ Tur­val­li­nen ym­pä­ris­tö. Ek­sy­mi­sen vaa­ra, ko­din­ko­nei­den käy­tön vai­keu­tu­mi­nen, ta­sa­pai­non huo­no­ne­mi­nen ja ais­teis­sa ta­pah­tu­vat muu­tok­set hei­ken­tä­vät muis­ti­sai­raan tur­val­li­suut­ta. Tut­tu ym­pä­ris­tö tuo tur­vaa, min­kä vuok­si muis­ti­sai­ras viih­tyy useim­mi­ten par­hai­ten ko­to­naan. Tar­vit­ta­vat apu­vä­li­neet, ku­ten tur­va­ran­ne­ke, kan­nat­taa ot­taa käyt­töön tau­din var­hai­ses­sa vai­hees­sa, kun sai­ras­tu­nut vie­lä op­pii käyt­tä­mään nii­tä.

◗ Muis­ti­har­joi­tuk­set. Muis­tia voi­daan har­joi­tut­taa eri­lai­sil­la älyl­li­sil­lä haas­teil­la ku­ten tie­to­vi­soil­la ja sa­na­lei­keil­lä. El­lei­vät ne on­nis­tu, esi­mer­kik­si va­lo­ku­vien ja tai­teen kat­se­lu, mu­sii­kin ja leh­den lu­vun kuun­te­lu, ko­ti­töi­hin mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan osal­lis­tu­mi­nen ja kes­kus­te­lut ak­ti­voi­vat ai­vo­ja.

◗ Lii­kun­ta pa­ran­taa ve­ren­kier­toa ja sitä kaut­ta myös muis­tia. Tans­si ja oh­jat­tu ryh­mä­lii­kun­ta ovat hy­väk­si.◗ Kos­ke­tus hoi­taa muis­ti­sai­ras­ta sil­loin­kin, kun hän on pu­hu­mat­to­ma­na omis­sa maa­il­mois­saan.

LÄH­DE: ASI­AN­TUN­TI­JA KRIS­TA PA­JA­LA, MUIS­TI­LIIT­TO­LÄH­DE: MUIS­TI­SAI­RAU­DET, LÄÄ­KÄ­RI­SEU­RA DUO­DE­CI­MIN KÄY­PÄ HOI­TO-SUO­SI­TUK­SEN PO­TI­LAS­VER­SIO, 2010TIL­VIS, PIT­KÄ­LÄ, STRAD­BERG, SUL­KA­VA JA VII­TA­NEN (TOIM.) GE­RI­AT­RIA, KUS­TAN­NUS OY DUO­DE­CIM 2010

VIR­VE JÄR­VI­NEN TEKS­TI / 123RF KUVA

Oma Ai­ka 1/2014