ANU VIRNES-KARJALAINEN
Vajaalla 200 000 suomalaisella on jonkin asteinen muistisairaus. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla hyvän elämän este.
Muistisairaat ihmiset käyttävät usein kokemuksiaan menneestä apuna ymmärtääkseen nykyisyyttä. Kun omaiset ja hoitajat tuntevat muistisairaan elämäntarinan, tavat ja mieltymykset, on helpompi ymmärtää ja keksiä mieleistä toimintaa.
Muistojen tallentaminen ja niiden vaaliminen on tärkeää. Kun kirjaat läheisesi muistoja, kysy selkeästi, mutta älä kuulustele. Ota keskusteluun mukaan muita perheenjäseniä, jotta muistisairas ei häkelly huomion keskipisteenä olemisesta. Esitä avoimia kysymyksiä, jotta saat enemmän tietoa. Tavoitteena on antaa muistisairaalle mahdollisuus jakaa rakkaita muistojaan.
Keskity muistoihin yleisellä tasolla. Älä kiinnitä huomiota mahdollisiin virheisiin tai unohduksiin. Kannattaa myös paneutua vain niihin muistoihin, joita muistisairas läheinen voi ja haluaa itse muistella. Jos huomaat hänen turhautuvan, kevennä lähestymistapaa ja työskentele jo saamiesi tietojen varassa. Hyvät muistot tuovat iloa ja lisäävät onnellisuuden tunnetta.
LÄHDE: MUISTISAIRAAN IHMISEN KOHTAAMINEN, HOME INSTEAD SENIORIHOIVA.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA