Teksti Sanna-Kaisa Hongisto
Kuva Rami Marjamäki
Kuka?
KUKA: Regina Opoku, 55
MISTÄ: Kotoisin Ghanasta Länsi-Afrikasta.
URA: On tutkinut naisten naisille tekemää väkivaltaa Tansanian järvialueilla. Asunut Suomessa Tampereella kuusi vuotta. Lähtee seuraavaksi lomalle Ghanaan ja sieltä Tansanian Mwanzaan töihin. On katolinen nunna ja kuuluu järjestöön nimeltä Missionary Sisters of Our Lady of Apostles.
Parikymppisenä nunnaksi
Synnyin ja elin lapsuuteni Ghanan pääkaupungissa Accrassa Länsi-Afrikassa, kultarannikolla. Isäni työskenteli korkeassa virassa, tuomarina. Äitini leipoi ja ompeli vaatteita myyntiin.
Minulla on neljä veljeä ja kaksi siskoa, mutta jos sisko- ja velipuoletkin lasketaan, meitä on yhteensä 19. Lapsuudessani moniavioisuus oli yleistä, joten isälläni oli äitini lisäksi kaksi vaimoa.
Siskopuolet tulivat minulle yhtä läheisiksi kuin omat siskot, koska kävimme koulua samassa tyttöjen sisäoppilaitoksessa. Matkustimme sinne 12 tuntia isolla valtion bussilla ja tulimme kotiin vain lomilla.
Koulua pitivät irlantilaiset, katoliset nunnat. Ihailin heitä, koska he olivat tulleet pitkän matkan päästä auttamaan meitä. Halusin tulla heidän kaltaisekseen. Kun olin 20-vuotias, päätin opiskella nunnaksi. Järjestö lähetti minut Nigeriaan koulutukseen.
Järjestömme auttaa etenkin naisia ja lapsia. Erikoistuin englannin ja matematiikan opettamiseen kouluissa.
Lue myös: Ovatko nämä 9 myyttiä naisista ja it-alasta totta?
Naisten ja tyttöjen ahdinko
Vähän yli kolmekymppisenä minut lähetettiin Tansaniaan. Ihmiset uskoutuvat nunnille, joten kohtaamisissa naisten ja tyttöjen kanssa kuulin heidän ahdingostaan. He kertoivat esimerkiksi sukuelintensä silpomisesta, joka oli omassa elämänpiirissäni vierasta.
Aloin järjestää työpajoja, joissa naiset ja miehet keskustelivat tasa-arvosta. Tilaisuuksissa jotkut miehet itkivät. Miehet eivät olleet tienneet, että silpominen aiheutti naisille vakavia ongelmia kuten tulehduksia ja kipuja, jotka veivät jopa sairaalaan.
Nelikymppisenä lähdin Englantiin opiskellakseni maisterintutkinnon. Matkustin sieltä muun muassa Italiaan tekemään tutkimushaastatteluja turvakodissa ja jalkauduin myös kadulle haastattelemaan prostituoituja. Se oli todella pelottavaa, mutta halusin kuulla heidän kokemuksistaan.
Prostituoidut kertoivat, että heidät pakotti työhön eräs ”madam”. Silloin silmäni avautuivat sille, että miesvaltaisissa yhteisöissä naiset olivat paitsi väkivallan uhreja myös tekijöitä.
"Prostituoidut kertoivat, että heidät pakotti työhön eräs 'madam'."
Silpojan kohtaaminen
Kun myöhemmin työskentelin jälleen tansanialaiskylissä kansalaisjärjestön mukana, tapasin vanhan naisen, joka silpoi tyttöjen sukuelimiä. Silpojat ovat aina naisia.
Nainen selitti esimerkiksi, että sukuelinten silpominen on parasta, mitä äiti voi lapselleen antaa. Kukaan mies ei avioituisi silpomattoman tytön kanssa.
Sydämeni pamppaili kovaa, kun kuuntelin häntä. Hän yritti ensin kieltää sen, että leikkaus rampauttaa naisen seksuaalisesti. Lopulta hän kuitenkin myönsi, että niin on.
Lue myös: Luulitko, että hakatut naiset ovat tyhmiä?
Tutkimusta Tampereella
Muutin Tampereelle kuusi vuotta sitten tehdäkseni väitöskirjan naisten naisille tekemästä väkivallasta Afrikassa. Päädyin tänne, koska kotiyliopistoni Tansanian Mwanzassa tekee yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa.
Tutkin silpomisen lisäksi kahta muuta perinteisen väkivallan muotoa. Toinen on lesken puhdistusrituaali, jossa naislesken on oltava yhdynnässä ”puhdistajan” kanssa kuolleen miehen hengen lepyttämiseksi. Toinen on naisten välinen avioliitto, jossa esimerkiksi lapseton nainen maksaa morsiusmaksut itseään nuoremmasta naisesta saadakseen vallan tämän jälkikasvuun.
Johtopäätökseni on, että väkivallanteot jatkuvat niiden laittomuudesta huolimatta, koska naiset kokevat niin paljon pelkoa. He pelkäävät pahoja enteitä, aiempien sukupolvien kirousta ja yhteisöstä poissulkemista.
Kannatan silpomisen korvaamista toisenlaisella siirtymäriitillä lapsuudesta aikuisuuteen. Kannatan esimerkiksi perinteisiä afrikkalaisia riittejä, kuten hienoja vaatteita, koruja ja notkuvia ruokapöytiä.
"Kannatan silpomisen korvaamista toisenlaisella siirtymäriitillä lapsuudesta aikuisuuteen."
Tasa-arvo opittu kotoa
Omassa lapsuudenperheessäni sekä tytöt että pojat tekivät kotitöitä. Veljieni puolisot ovat onnekkaita, koska heidän liittonsa ovat tasa-arvoisia.
Monet sisaruksistani työskentelevät nyt juristeina, eikä kukaan heistä elä moniavioisesti.
Kun olen Suomessa käynyt tuttavieni luona, olen huomannut, että jopa akateemisissa perheissä nainen on keittiössä, mies ei. Tasa-arvo ei taida toteutua Suomessa niin hyvin kuin väitetään.
Nunnan elämään kuuluu uhraus, ettei voi mennä naimisiin tai saada lapsia. Kenenpä kanssa harrastaisi seksiäkään, jos ei ole naimisissa. Tunnen kyllä samoja inhimillisiä tunteita kuin muut ihmiset – ja niin on tarkoituskin, jotta voin tuntea ja tiedostaa myös uhraukseni. Kun ei ole lapsia hoidettavana, voi keskittyä auttamaan ihmiskuntaa.
3 tärkeää asiaa
1. Kasvatus on tehokkain tapa lisätä tasa-arvoa. Äideillä on paljon valtaa.
2. Usein sanotaan, että naiset ovat toistensa pahimpia vihollisia, mutta aihetta on tutkittu varsin vähän.
3. Sukupuolten tasa-arvoa pitää edistää Afrikassa, mutta tekemistä riittää yhä myös Suomessa ja muissa länsimaissa.
Lue myös:
Naisten äänioikeuden kiehtova historia Suomessa
Tarvitaanko Suomeen feministipuolue?
Näin somalialaisesta pakolaisesta tuli suomalainen kirjailija
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.