Kuka?

KUKA: Re­gi­na Opo­ku, 55

MIS­TÄ: Ko­toi­sin Gha­nas­ta Län­si-Af­ri­kas­ta.

URA: On tut­ki­nut nais­ten nai­sil­le te­ke­mää vä­ki­val­taa Tan­sa­ni­an jär­vi­a­lu­eil­la.  Asu­nut Suo­mes­sa Tam­pe­reel­la kuu­si vuot­ta. Läh­tee seu­raa­vak­si lo­mal­le Gha­naan ja siel­tä Tan­sa­ni­an Mwan­zaan töi­hin. On ka­to­li­nen nun­na ja kuu­luu jär­jes­töön ni­mel­tä Mis­si­o­na­ry Sis­ters of Our Lady of Apost­les.

Pa­ri­kymp­pi­se­nä nun­nak­si

Syn­nyin ja elin lap­suu­te­ni Gha­nan pää­kau­pun­gis­sa Ac­c­ras­sa Län­si-Af­ri­kas­sa, kul­ta­ran­ni­kol­la. Isä­ni työs­ken­te­li kor­ke­as­sa vi­ras­sa, tuo­ma­ri­na. Äi­ti­ni lei­poi ja om­pe­li vaat­tei­ta myyn­tiin.

Mi­nul­la on nel­jä vel­jeä ja kak­si sis­koa, mut­ta jos sis­ko- ja ve­li­puo­let­kin las­ke­taan, mei­tä on yh­teen­sä 19. Lap­suu­des­sa­ni mo­ni­a­vi­oi­suus oli yleis­tä, jo­ten isäl­lä­ni oli äi­ti­ni li­säk­si kak­si vai­moa.

Sis­ko­puo­let tu­li­vat mi­nul­le yh­tä lä­hei­sik­si kuin omat sis­kot, kos­ka kä­vim­me kou­lua sa­mas­sa tyt­tö­jen si­sä­op­pi­lai­tok­ses­sa. Mat­kus­tim­me sin­ne 12 tun­tia isol­la val­ti­on bus­sil­la ja tu­lim­me ko­tiin vain lo­mil­la.

Kou­lua pi­ti­vät ir­lan­ti­lai­set, ka­to­li­set nun­nat. Ihai­lin hei­tä, kos­ka he oli­vat tul­leet pit­kän mat­kan pääs­tä aut­ta­maan mei­tä. Ha­lu­sin tul­la hei­dän kal­tai­sek­seen. Kun olin 20-vuo­ti­as, pää­tin opis­kel­la nun­nak­si. Jär­jes­tö lä­het­ti mi­nut Ni­ge­ri­aan kou­lu­tuk­seen.

Jär­jes­töm­me aut­taa eten­kin nai­sia ja lap­sia. Eri­kois­tuin eng­lan­nin ja ma­te­ma­tii­kan opet­ta­mi­seen kou­luis­sa.

Lue myös: Ovat­ko nämä 9 myyt­tiä nai­sis­ta ja it-alas­ta tot­ta?

Nais­ten ja tyt­tö­jen ah­din­ko

Vä­hän yli kol­me­kymp­pi­se­nä mi­nut lä­he­tet­tiin Tan­sa­ni­aan. Ih­mi­set us­kou­tu­vat nun­nil­le, jo­ten koh­taa­mi­sis­sa nais­ten ja tyt­tö­jen kans­sa kuu­lin hei­dän ah­din­gos­taan. He ker­toi­vat esi­mer­kik­si su­ku­e­lin­ten­sä sil­po­mi­ses­ta, joka oli omas­sa elä­män­pii­ris­sä­ni vie­ras­ta.

Aloin jär­jes­tää työ­pa­jo­ja, jois­sa nai­set ja mie­het kes­kus­te­li­vat tasa-ar­vos­ta. Ti­lai­suuk­sis­sa jot­kut mie­het it­ki­vät. Mie­het ei­vät ol­leet tien­neet, et­tä sil­po­mi­nen ai­heut­ti nai­sil­le va­ka­via on­gel­mia ku­ten tu­leh­duk­sia ja ki­pu­ja, jot­ka vei­vät jopa sai­raa­laan.

Ne­li­kymp­pi­se­nä läh­din Eng­lan­tiin opis­kel­lak­se­ni mais­te­rin­tut­kin­non. Mat­kus­tin siel­tä muun mu­as­sa Ita­li­aan te­ke­mään tut­ki­mus­haas­tat­te­lu­ja tur­va­ko­dis­sa ja jal­kau­duin myös ka­dul­le haas­tat­te­le­maan pros­ti­tuo­i­tu­ja. Se oli to­del­la pe­lot­ta­vaa, mut­ta ha­lu­sin kuul­la hei­dän ko­ke­muk­sis­taan.

Pros­ti­tuo­i­dut ker­toi­vat, et­tä hei­dät pa­kot­ti työ­hön eräs ”ma­dam”. Sil­loin sil­mä­ni avau­tui­vat sil­le, et­tä mies­val­tai­sis­sa yh­tei­söis­sä nai­set oli­vat pait­si vä­ki­val­lan uh­re­ja myös te­ki­jöi­tä.

"Pros­ti­tuo­i­dut ker­toi­vat, et­tä hei­dät pa­kot­ti työ­hön eräs 'ma­dam'."

Sil­po­jan koh­taa­mi­nen

Kun myö­hem­min työs­ken­te­lin jäl­leen tan­sa­ni­a­lais­ky­lis­sä kan­sa­lais­jär­jes­tön mu­ka­na, ta­pa­sin van­han nai­sen, joka sil­poi tyt­tö­jen su­ku­e­li­miä. Sil­po­jat ovat ai­na nai­sia.

Nai­nen se­lit­ti esi­mer­kik­si, et­tä su­ku­e­lin­ten sil­po­mi­nen on pa­ras­ta, mitä äi­ti voi lap­sel­leen an­taa. Ku­kaan mies ei avi­oi­tui­si sil­po­mat­to­man ty­tön kans­sa.

Sy­dä­me­ni pamp­pai­li ko­vaa, kun kuun­te­lin hän­tä. Hän yrit­ti en­sin kiel­tää sen, et­tä leik­kaus ram­paut­taa nai­sen sek­su­aa­li­ses­ti. Lo­pul­ta hän kui­ten­kin myön­si, et­tä niin on.

Lue myös: Luu­lit­ko, et­tä ha­ka­tut nai­set ovat tyh­miä?

Tut­ki­mus­ta Tam­pe­reel­la

Muu­tin Tam­pe­reel­le kuu­si vuot­ta sit­ten teh­däk­se­ni väi­tös­kir­jan nais­ten nai­sil­le te­ke­mäs­tä vä­ki­val­las­ta Af­ri­kas­sa. Pää­dyin tän­ne, kos­ka ko­tiy­li­o­pis­to­ni Tan­sa­ni­an Mwan­zas­sa te­kee yh­teis­työ­tä Tam­pe­reen yli­o­pis­ton kans­sa.

Tut­kin sil­po­mi­sen li­säk­si kah­ta muu­ta pe­rin­tei­sen vä­ki­val­lan muo­toa. Toi­nen on les­ken puh­dis­tus­ri­tu­aa­li, jos­sa nais­les­ken on ol­ta­va yh­dyn­näs­sä ”puh­dis­ta­jan” kans­sa kuol­leen mie­hen hen­gen le­pyt­tä­mi­sek­si. Toi­nen on nais­ten vä­li­nen avi­o­liit­to, jos­sa esi­mer­kik­si lap­se­ton nai­nen mak­saa mor­sius­mak­sut it­se­ään nuo­rem­mas­ta nai­ses­ta saa­dak­seen val­lan tä­män jäl­ki­kas­vuun.

Joh­to­pää­tök­se­ni on, et­tä vä­ki­val­lan­te­ot jat­ku­vat nii­den lait­to­muu­des­ta huo­li­mat­ta, kos­ka nai­set ko­ke­vat niin pal­jon pel­koa. He pel­kää­vät pa­ho­ja en­tei­tä, ai­em­pien su­ku­pol­vien ki­rous­ta ja yh­tei­sös­tä pois­sul­ke­mis­ta.

Kan­na­tan sil­po­mi­sen kor­vaa­mis­ta toi­sen­lai­sel­la siir­ty­mä­rii­til­lä lap­suu­des­ta ai­kui­suu­teen. Kan­na­tan esi­mer­kik­si pe­rin­tei­siä af­rik­ka­lai­sia riit­te­jä, ku­ten hie­no­ja vaat­tei­ta, ko­ru­ja ja not­ku­via ruo­ka­pöy­tiä.

"Kan­na­tan sil­po­mi­sen kor­vaa­mis­ta toi­sen­lai­sel­la siir­ty­mä­rii­til­lä lap­suu­des­ta ai­kui­suu­teen."

Tasa-ar­vo opit­tu ko­toa

Omas­sa lap­suu­den­per­hees­sä­ni sekä ty­töt et­tä po­jat te­ki­vät ko­ti­töi­tä. Vel­jie­ni puo­li­sot ovat on­nek­kai­ta, kos­ka hei­dän liit­ton­sa ovat tasa-ar­voi­sia.

Mo­net si­sa­ruk­sis­ta­ni työs­ken­te­le­vät nyt ju­ris­tei­na, ei­kä ku­kaan heis­tä elä mo­ni­a­vi­oi­ses­ti.

Kun olen Suo­mes­sa käy­nyt tut­ta­vie­ni luo­na, olen huo­man­nut, et­tä jopa aka­tee­mi­sis­sa per­heis­sä nai­nen on keit­ti­ös­sä, mies ei. Tasa-ar­vo ei tai­da to­teu­tua Suo­mes­sa niin hy­vin kuin väi­te­tään.

Nun­nan elä­mään kuu­luu uh­raus, et­tei voi men­nä nai­mi­siin tai saa­da lap­sia. Ke­nen­pä kans­sa har­ras­tai­si sek­si­ä­kään, jos ei ole nai­mi­sis­sa. Tun­nen kyl­lä sa­mo­ja in­hi­mil­li­siä tun­tei­ta kuin muut ih­mi­set – ja niin on tar­koi­tus­kin, jot­ta voin tun­tea ja tie­dos­taa myös uh­rauk­se­ni. Kun ei ole lap­sia hoi­det­ta­va­na, voi kes­kit­tyä aut­ta­maan ih­mis­kun­taa.

3 tär­ke­ää asi­aa

1. Kas­va­tus on te­hok­kain tapa li­sä­tä tasa-ar­voa. Äi­deil­lä on pal­jon val­taa.

2. Usein sa­no­taan, et­tä nai­set ovat tois­ten­sa pa­him­pia vi­hol­li­sia, mut­ta ai­het­ta on tut­kit­tu var­sin vä­hän.

3. Su­ku­puol­ten tasa-ar­voa pi­tää edis­tää Af­ri­kas­sa, mut­ta te­ke­mis­tä riit­tää yhä myös Suo­mes­sa ja muis­sa län­si­mais­sa.

Lue myös:

Nais­ten ää­ni­oi­keu­den kieh­to­va his­to­ria Suo­mes­sa

Tar­vi­taan­ko Suo­meen fe­mi­nis­ti­puo­lue?

Näin so­ma­li­a­lai­ses­ta pa­ko­lai­ses­ta tuli suo­ma­lai­nen kir­jai­li­ja