Lals­ten­hoi­ta­ja Kai­ja Hir­vi­mä­ki, 63, viih­tyy työs­sään Krei­vin­nii­tyn päi­vä­ko­din 3−5-vuo­ti­ai­den ryh­mäs­sä.

”Lap­set ovat luon­te­via ja ai­to­ja, ja hei­dän kans­saan on kiva ol­la. Myös työ­yh­tei­sö on mu­ka­va”, Hir­vi­mä­ki sa­noo.

Ryh­mäs­sä on 20 las­ta ja tou­hua riit­tää.

”Työ­tä teh­dään enim­mäk­seen lat­ti­an ta­sol­la. Vaik­ka er­go­no­mia-asi­at oli­si­vat­kin tie­dos­sa, nii­tä on liki mah­do­ton nou­dat­taa.”

Hir­vi­mä­ki ei ole sel­vin­nyt krem­poit­ta.

”Mi­nul­la on ni­vel­rik­koa, ja oi­kea käsi on lei­kat­tu. Sii­tä ai­heu­tui lii­ke­ra­joit­tei­ta ja ki­pu­ja. Kun pu­huin asi­as­ta työ­ter­veys­lää­kä­ril­le, hän eh­dot­ti ikä­oh­jel­man kaut­ta saa­ta­vaa fy­si­o­te­ra­pi­aa. It­se en oli­si osan­nut ot­taa asi­aa pu­heek­si.”

Nyt hän käy kun­tou­tuk­ses­sa joka toi­nen viik­ko, työ­an­ta­jan las­kuun.

”Kun­tou­tuk­ses­ta on ol­lut to­del­la pal­jon hyö­tyä. Sai­raus­lo­mia ei ole juu­ri­kaan tar­vit­tu.”

Kun Hir­vi­mä­ki täyt­ti 55 vuot­ta, ko­tiin tuli kau­pun­gil­ta kir­je se­ni­o­ri­oh­jel­mas­ta.

”En kiin­nit­tä­nyt sii­hen sil­loin huo­mi­o­ta. Tai­sin vain aja­tel­la, et­ten ole mi­kään se­ni­o­ri”, Hir­vi­mä­ki nau­raa.

Nyt ikä­oh­jel­ma on tul­lut tu­tuk­si ja hyvä niin.

”Olen jak­sa­nut töis­sä, ja en­si syk­sy­nä saan jää­dä jak­sa­va­na eläk­keel­le. Se on hie­noa.”

HIL­JAIS­TA TIE­TOA SIIR­TYY

Kym­me­nen vuot­ta sit­ten pe­rus­tet­tu Naan­ta­lin kau­pun­gin ikä­oh­jel­ma täh­tää ikään­ty­neen hen­ki­lön työs­sä jak­sa­mi­seen ja hil­jai­sen tie­don siir­ty­mi­seen.

”Nuo­ret ikä­luo­kat ovat pie­niä ei­kä työn­te­ki­jöi­tä tu­le­vai­suu­des­sa rii­tä, el­lei työ­u­ria saa­da pi­den­net­tyä”, sa­noo Naan­ta­lin kau­pun­gin hal­lin­to­joh­ta­ja Riit­ta Luo­tio.

Kun suu­ret ikä­luo­kat jää­vät eläk­keel­le, työ­mark­ki­noil­le tu­le­vat kor­vaa­vat ikä­luo­kat ovat poik­keuk­sel­li­sen pie­niä.

”Mi­kä­li kun­ta­työ­nan­ta­jan kaik­ki ole­mas­sa ole­vat työ­pai­kat täy­tet­täi­siin, se mer­kit­si­si sitä, et­tä kak­si kol­man­nes­ta tu­le­vis­ta ikä­luo­kis­ta tu­li­si rek­ry­toi­da yk­si­no­maan kun­tiin ja kau­pun­kei­hin. Tämä lie­nee jo te­o­ri­as­sa­kin mah­do­ton yh­tä­lö”, Luo­tio to­te­aa.

Naan­ta­lis­sa työ­u­rien pi­den­tä­mi­nen on on­nis­tu­nut, sil­lä elä­kei­kä on nous­sut 60,1 vuo­des­ta 63,9 vuo­teen. Kau­pun­gin rei­lus­ta 1 200 työn­te­ki­jäs­tä noin 350 kuu­luu ikä­oh­jel­man pii­riin eli on yli 55-vuo­ti­ai­ta.

”Kun työn­te­ki­jä täyt­tää 55 vuot­ta, hä­nen kans­saan käy­dään tätä var­ten rää­tä­löi­ty ke­hi­tys­kes­kus­te­lu. Yh­des­sä sel­vi­te­tään, on­ko työs­sä jak­sa­mi­ses­sa, er­go­no­mi­as­sa tai muis­sa asi­ois­sa eri­tyis­tar­pei­ta ja tar­vi­taan­ko työ­teh­tä­viin muu­tok­sia”, Luo­tio sa­noo.

VIL­KAS TA VIR­KIS­TYS­TOI­MIN­TAA

Se­ni­o­reil­la on mui­ta ti­he­äm­min ter­veys­tar­kas­tuk­sia, mah­dol­li­suus il­mai­seen fy­si­o­te­ra­pi­aan ja edul­li­seen hie­ron­taan.

”Va­paa-ajan toi­min­nas­ta huo­leh­tii ak­tii­vi­nen se­ni­o­ri­ja­os, joka jär­jes­tää muun mu­as­sa te­at­te­ri­reis­su­ja. Toi­min­taan on va­rat­tu noin 14 000 eu­ron vuo­tui­nen mää­rä­ra­ha”, ker­too Riit­ta Luo­tio.

Naan­ta­lis­sa on myös toi­mi­va uu­del­leen­si­joi­tu­soh­jel­ma. Jos työn­te­ki­jäl­lä on esi­mer­kik­si on­gel­mia se­län kans­sa, py­ri­tään löy­tä­mään ke­vy­em­pi työ.

”Kun työn­te­ki­jä voi­daan pi­tää työs­sään ei­kä työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä tar­vi­ta, vuo­tui­set sääs­töt ovat pe­rä­ti 70 000 eu­roa. Meil­lä on­kin poik­keuk­sel­li­sen vä­hän var­hai­se­lä­ke­poh­jai­sia mak­su­ja.”

Jous­toa tuo myös mah­dol­li­suus osa-ai­ka­e­läk­kee­seen.

”Osa-ai­ka­e­lä­ke­läis­ten mää­rä on koko ajan nous­sut. Nyt hei­tä on 38.”

Työs­sä jak­se­taan en­tis­tä pa­rem­min. Yli elä­kei­än jat­ka­via löy­tyy kai­kis­sa am­mat­ti­ryh­mis­sä. Esi­merk­kiä näyt­tää kau­pun­gin­joh­ta­jan si­jai­se­na toi­mi­va 68-vuo­ti­as yh­teys­pääl­lik­kö.