Suo­mes­sa tup­las­ti sai­raus­pois­sa­o­lo­ja

Ver­tai­lu­kel­poi­sia ti­las­to­ja on vain päi­vää pi­tem­mis­tä sai­raus­pois­sa­o­lois­ta. 27 EU-maan kes­ki­ar­vo on noin nel­jä ja puo­li sai­a­raus­pois­sa­o­lo­päi­vää vuo­des­sa. Suo­ma­lai­sil­la nii­tä on noin kah­dek­san ja puo­li päi­vää vuo­des­sa. Enem­män nii­tä on Kro­a­ti­as­sa, Slo­ve­ni­as­sa, Por­tu­ga­lis­sa ja Alan­ko­mais­sa.

1–3 päi­vän pois­sa­o­lo­ja oli lä­hes puo­lel­la suo­ma­lai­sis­ta.

Pie­ni­palk­kai­set nai­sa­lat kär­si­jöi­nä

Sai­raus­ka­rens­si kir­pai­si­si eni­ten alo­ja, joil­la sai­ras­tu­mis­ris­ki on suu­rin: pal­ve­lu­am­mat­te­ja, jois­sa ol­laan pal­jon ih­mis­ten kans­sa te­ke­mi­sis­sä. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si sai­raan- ja lä­hi­hoi­ta­jat sekä las­ten­tar­ho­jen opet­ta­jat. Etä­työn sal­li­vis­sa töis­sä sai­raus­päi­vän voi hel­pos­ti kir­ja­ta etä­työk­si, tiu­kem­min val­vo­tuis­sa töis­sä ei. Nämä ovat usein pie­ni­palk­kai­sia nais­ten am­mat­te­ja.

Joh­ta­jat ja lää­kä­rit vä­hi­ten pois­sa

Suu­ris­sa kun­nis­sa päi­vän pois­sa­o­lo­jen osuus sai­raus­lo­mis­ta on yli nel­jän­nes. Hel­sin­gin suu­ris­ta vi­ras­tois­ta eni­ten sai­ras­te­taan Kor­ke­a­saa­ren eläin­tar­has­sa, pal­ve­lu­lii­ke­lai­tos Pal­mi­as­sa, var­hais­kas­va­tus­vi­ras­tos­sa, pe­las­tus­lai­tok­ses­sa, so­si­aa­li- ja ter­veys­vi­ras­tos­sa, ra­ken­ta­mis­pal­ve­luis­sa ja lii­ken­ne­lai­tok­ses­sa.

Vä­hi­ten sai­ras­ta­vat joh­ta­jat, lää­kä­rit, luo­ka­no­pet­ta­jat ja kir­jas­ton­hoi­ta­jat. Eni­ten sai­ras­ta­vat lä­hi­hoi­ta­jat, sii­voo­jat, las­ten­tar­ha­no­pet­ta­jat ja sai­raan­hoi­ta­jat.

Yli puo­let voi ol­la pois­sa il­man to­dis­tus­ta

Suo­mes­sa 55 pro­sent­tia pal­kan­saa­jis­ta voi ol­la sai­rau­den vuok­si töis­tä pois kol­me päi­vää il­man lää­kä­rin­to­dis­tus­ta.

Ylem­mis­tä toi­mi­hen­ki­löis­tä seit­se­män  pro­sent­tia ja toi­mi­hen­ki­löis­tä 18 pro­sent­tia jou­tuu to­dis­ta­maan jo päi­vän pois­sa­o­lon lää­kä­rin­to­dis­tuk­sel­la. Työn­te­ki­jöis­tä 40 pro­sent­tia tar­vit­see en­si päi­väs­tä as­ti to­dis­tuk­sen.

Ly­hyis­sä sai­ras­ta­mi­sis­sa omaan il­moi­tuk­seen pe­rus­tu­va me­net­te­ly näyt­täi­si vä­hen­tä­vän pois­sa­o­lo­ja, sil­lä lää­kä­ri mää­rää usein use­am­man päi­vän lo­man kuin työn­te­ki­jä it­se ot­taa.

Kuu­mees­sa ei pidä men­nä töi­hin

Kuu­mees­sa ei pidä läh­teä var­sin­kaan fyy­si­siin töi­hin, sil­lä vaa­ra­na on sai­ras­tua sy­dän­li­has­tu­leh­duk­seen. Nuha ja ke­vyt vä­sy­mys ei­vät vie­lä hait­taa, mut­ta jos koko ajan vä­syt­tää tai suu­ri osa työ­a­jas­ta ku­luu ves­sas­sa, töi­hin on tur­ha men­nä. Esi­mie­hen kans­sa kan­nat­ta kes­kus­tel­la, voi­si­ko töi­tä teh­dä ko­toa etä­nä.

Työ­ter­veys­lai­tos suo­sit­te­li äs­ket­täin, et­tä omal­la il­moi­tuk­sel­la voi­si ol­la pois­sa töis­tä vii­kon, ku­ten Ruot­sis­sa. Eng­lan­nis­sa omal­la il­moi­tuk­sel­la voi sai­ras­taa kak­si viik­koa.

LÄH­TEET: TI­LAS­TO­KES­KUS, TYÖ­TER­VEYS­LAI­TOS, KUN­TA10-TUT­KI­MUS, AN­NA-MAI­JA LEH­TO: HS 9.10.2015