Sil­män­poh­jan ikä­rap­peu­ma on verk­ko­kal­von tau­ti.

Kui­vaa ikä­rap­peu­maa ei vie­lä pys­ty­tä hoi­ta­maan. Sii­nä va­loa ais­ti­vien so­lu­jen toi­min­ta heik­ke­nee, tar­kan näön alu­eel­le verk­ko­kal­vol­la ker­tyy kuo­na-ai­nei­ta ja osa ais­tin­so­luis­ta kuo­lee. Sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­dit ja eräät ai­neen­vaih­dun­ta­sai­rau­det al­tis­ta­vat kui­val­le ikä­rap­peu­mal­le. Suo­mes­sa­kin ke­hi­tel­lään hoi­to­ja kui­vaan ikä­rap­peu­maan, mut­ta tut­ki­mus­työs­sä ei ole saa­vu­tet­tu lä­pi­mur­toa.

Kos­te­as­sa ikä­rap­peu­mas­sa verk­ko­kal­von alai­sia uu­dis­ve­ri­suo­nia kas­vaa tar­kan näön alu­eel­le. Niis­tä tih­ku­va nes­te tai veri ai­heut­taa tur­vo­tus­ta ja so­lu­vau­ri­o­ta ja voi ir­rot­taa verk­ko­kal­von ker­rok­sia toi­sis­taan. Kos­te­as­sa ikä­rap­peu­mas­sa hoi­dol­la on kii­re. Hai­tal­li­set uu­dis­suo­net py­ri­tään ni­tis­tä­mään ve­ri­suo­ni­kas­vu­te­ki­jä-es­to­hoi­dol­la, niin sa­no­tuil­la VEGF-es­tä­jil­lä. Lää­ke ruis­ku­te­taan sil­män la­si­ai­seen es­tä­mään tai hi­das­ta­maan ve­ri­suon­ten kas­vua.

Ikä­rap­peu­maa voi tes­ta­ta Ams­le­rin tes­til­lä, kat­so­mal­la pis­tet­tä, joka on piir­ret­ty kes­kel­le ruu­tu­pa­pe­ria. Jos ruu­tu­jen vii­vat pis­teen ym­pä­ril­tä hä­vi­ä­vät nä­kö­ken­täs­tä tai näyt­tä­vät aal­toi­le­van, kan­nat­taa kii­rees­ti tut­ki­tut­taa sil­mät sil­mä­lää­kä­ril­lä.

Glau­koo­ma, jota en­nen sa­not­tiin sil­män­pai­ne­tau­dik­si tai vi­her­kai­hik­si, on nä­kö­her­mon sai­raus. Sitä hoi­de­taan sil­män­pai­net­ta las­ke­vil­la lääk­keil­lä. Jos se ete­nee lääk­keis­tä huo­li­mat­ta, har­ki­taan leik­kaus­hoi­toa.Glau­koo­ma ai­heut­taa nä­kö­kent­tään puu­tok­sia, jot­ka ke­hit­ty­vät oi­reit­ta ja huo­maa­mat­ta. Glau­koo­ma vau­ri­oit­taa hel­pos­ti sil­mää, jos hoi­to vii­väs­tyy, ei­kä vau­ri­oi­ta voi kor­ja­ta jäl­keen­päin. Tau­ti on jo pit­käl­lä, kun näön tark­kuus heik­ke­nee.

Re­ti­no­pa­ti­at ovat eri syis­tä, esi­mer­kik­si di­a­be­tek­ses­ta, joh­tu­via verk­ko­kal­von vau­ri­o­muu­tok­sia. Re­ti­no­pa­tia voi ol­la lie­vää ja oi­ree­ton­ta verk­ko­kal­von tur­vo­tus­ta tai vai­ke­aa, nä­köä uh­kaa­vaa uu­dis­suon­ten kas­vua. Hyvä glu­koo­si­ta­sa­pai­no ja nor­maa­li ve­ren­pai­ne vä­hen­tä­vät di­a­bee­ti­kon re­ti­no­pa­ti­an ris­kiä. Vai­keis­sa ta­pauk­sis­sa re­ti­no­pa­ti­aa hoi­de­taan la­ser- tai leik­kaus­hoi­dol­la tai pis­tos­hoi­to­na VEGF-es­tä­jil­lä.

IR­MA HEIS­KA­NEN-HAA­RA­LA TEKS­TI / 123RF KU­VAT

LÄH­TEET: SIL­MÄ­TAU­TI­OP­PI. TOIM. K. M. SAA­RI. KAN­DI­DAAT­TI­KUS­TAN­NUS OY, 2011.

DI­A­BEET­TI­NEN RE­TI­NO­PA­TIA. KÄY­PÄ HOI­TO -SUO­SI­TUS. DUO­DE­CIM, 2006.

GLAU­KOO­MA. KÄY­PÄ HOI­TO -SUO­SI­TUS, 2007.

KAI­HI. KÄY­PÄ HOI­TO -SUO­SI­TUS, 2010. TOH­TO­RI.FI/SIL­MAK­LI­NIK­KA

Oma Ai­ka 7/2013