Tilinpäätös on reitti yrityksen talouteen. Tilinpäätöksiä lukemalla voi karsia huonot sijoituskohteet, mutta löytää lukemalla hyviäkin yhtiöitä. Salapoliisityö on tältä osin yleensä tarpeetonta, yritykset kun tuovat erinomaisuutensa esiin vapaaehtoisestikin.
Yritysjohdon bonukset riippuvat usein tilinpäätöksestä näkyvistä saavutuksista – potkut joskus tilinpäätöksestä näkyvästä menestymättömyydestä.
Siihen voi yleensä luottaa, että menestyksestä kerrotaan avoimesti. Riskit ja ongelmat lukija joutuu sen sijaan etsimään itse.
Tilinpäätöksissä julkaistaan tunnuslukutaulukoita. Niistä on helppo päätellä esimerkiksi, että pääoman korkeat tuottoluvut kertovat hyvästä yrityksestä, alhaiset ja miinusmerkkiset huonosta.
Löytö ei sijoittajaa paljon auta, sillä osakkeiden hintoihin yhtiön hyvyys tai huonous on jo vaikuttanut. Hyvä maksaa paljon. Toisaalta, hyvän yhtiön kompurointi voi romauttaa kurssin ja huonokin voi onnistua. Sen kurssissa olisi kasvunvaraa.
Tärkeintä on havaita tapahtuneet muutokset. Kun tunnusluku kohoaa tai alenee merkittävästi, ollaan usein mielenkiintoisen tiedon äärellä. Saatan haluta nousussa olevan osakkeen omistajaksi, ja ellen usko tähteyteen, myyn osakkeen pois, kun siihen näyttäisi tarjoutuvan tilaisuus.
Tilinpäätöksiä lukemalla etsin riskejä. Tiimarin osakkeita en ainakaan osta. Yhtiön tilintarkastajat kirjoittavat tilintarkastuskertomuksessaan: "Haluamme kiinnittää huomiota toimintakertomuksen kappaleeseen… mikäli yhtiö ei … onnistu lyhyt- tai pitkäaikaisen rahoituksen uudelleenjärjestelyssä, voi tämä johtaa … vaikeuksiin yhtiön liiketoiminnan jatkamisessa."
Tilintarkastajaa kannattaa kuunnella. 95 prosenttia tilintarkastuskertomuksista on vakiomuotoisia ja mitäänsanomattomia. Silloin yrityksen asiat ovat hyvin. Tällaisesta tilintarkastuskertomuksesta löytää mallin esimerkiksi Koneen, Keskon tai Elisan tilinpäätöksestä.
Jos tilintarkastuskertomuksessa esitetään lisätietoja, on tosi kysymyksessä. Tilintarkastaja on huolissaan tarkastuskohteensa taloudellisista vaikeuksista ja tilintarkastajalle mahdollisesti tulevista seuraamuksista, ellei hän varoita kertomuksessaan vaarasta.
Jos tilintarkastaja pelkää, pelkään minäkin. Pelkään ainakin niin paljon, että tulkitsen tilintarkastuskertomuksessa annettujen lisätietojen tarkoittavan: älä sijoita. Tällä voi toki menettää voiton, joka syntyy alhaalla rämpineen yhtiön noususta loistoon, mutta todellisuudessa unet toteutuvat harvoin. Miksi leikkisin tulitikkuleikkejä pörssin kurjalistolla, kun parempiakin vaihtoehtoja on tarjolla.
Tilintarkastuskertomuksen jälkeen katson tasetta. Eniten huomiotani saa oma pääoma. Oman pääoman viimeisenä eränä kerrotaan voittovarat, eli tilikauden voitto yhdistettynä edellisten tilikausien voittoihin. Luku kertoo yhtiön osingonjakomahdollisuuden. Liittyy voitto toiminnan tuloksellisuuteenkin, mutta nykyinen tilinpäätössäännöstö antaa tilinpäätöksen laatijalle niin paljon liikkumavaraa, että pyrin varmistamaan voittotiedon kovemmalla faktalla.
Jos voitto on todellinen, siitä kyllä riittää osinkoakin jaettavaksi. Toisaalta, jos vuodesta toiseen voittoa näyttävä yhtiö jättää osingon jakamatta, päättelen, että voitot ovat taitavien tili-ihmisten kynätyön tulosta, eikä niillä ole vastinetta yritystodellisuudessa.
Osakeyhtiölaki määrää, että osinkoa voi jakaa vain taseeseen sisältyvän vapaan oman pääoman puitteissa. Osingonmaksukykyä puntaroidessa huomio kannattaa kiinnittää taseesta ilmeneviin voittovaroihin. Muutakin jaettavaksi kelpaavaa omaa pääomaa on – se ilmenee yleensä toimintakertomuksen voitonjakoehdotuksesta – mutta voittovarojen puitteissa jaot yleensä tapahtuvat.
Useat yhtiöt ovat määritelleet osingonjakopolitiikkansa: ne sanovat jakavansa esimerkiksi 30–60 prosenttia tuloksestaan. Tiimarilla on voittovaroja -45 miljoonaa euroa: ei siis kannata odottaa osinkoa. Koneella voittovaroja on 1 601 miljoonaa, ja viime vuodelta yhtiö jakoikin osinkoina 449 miljoonaa. Koneen voitonjakomahdollisuus ei näyttäisi olevan ehtymässä, eikä Tiimarin syntymässä.
Taseessa on yksi vaarallinen tase-erä: liikearvo. Se syntyy yritysostoissa, kun ostettavasta yrityksestä maksetaan sen nettovaroja enemmän.
Esimerkiksi Sanoma-yhtiön taseesta yli puolet on liikearvoa, muun muassa ostettujen lehtiyhtiöiden lehtien levikeistä maksettua hintaa. Entä jos jonkin lehden levikki lähtisi laskuun?
Jos odotetaan, ettei ostettu yritys tuotakaan suunnitellusti, liikearvoa testataan vähentämällä tuloslaskelmassa niin kutsuttu alaskirjaus. Sanoma-yhtiö teki tänä keväänä alaskirjauksen. Vaikka se ei haavoittanutkaan yhtiön osingonjakomahdollisuutta, pienenevä tulo-odotus romautti pörssikurssin.
Yritysjohtajat myöntävät harvoin tehneensä huonon yritysoston ja alistuvat alaskirjauksiin. Sen sijaan toimitusjohtajan vaihtuessa liikearvosta saatetaan tehdä suurikin vähennys. Uudelle johtajalle annetaan näin tilaa menestyä, kun edeltäjän ostokset todetaan tilinpäätöksessä arvottomiksi. Siinä saattaa mennä jopa osingonjakomahdollisuus. Siksi katson karsaasti yhtiötä, jonka taseessa on liikearvoja voittovaroja enemmän.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa ja toimintakertomuksessa selostetaan sekä tilinpäätöslukujen taustoja että kuvataan toimintaa. Ne kannattaa ainakin lukaista läpi, sillä joskus niissä on huomionarvoisia varoituksia. Erityisesti silloin, jos yrityksellä menee huonosti, näistä teksteistä löytyy realistista tietoa.
Pörssiyhtiön on tiedotettava olennaisista toimintaansa vaikuttavista tekijöistä. Kriisi ei saa tulla yllätyksenä, mutta liitetieto on monelle yritykselle otsikkoa halutumpi varoittamispaikka.
Koska velkaisuus on rahoitusmarkkinoille palanneen epävarmuuden takia kasvava uhka, luen liitetietoja ja toimintakertomusta sitä tarkemmin, mitä velkaantuneempaa yritystä tarkastelen.
Luulen, että esimerkiksi Incapin osakkeet jäävät ostamatta monelta muultakin kuin minulta, kun lukee liitetiedoissa kuvauksen yhtiön maksuvalmiusriskistä :
"Incapin nykyinen käyttöpääoma ei riitä tämänhetkisen tilanteen perusteella arvioiden yhtiön seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin. Yhtiön käyttöpääoma kuitenkin riittää sen seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät …"
Sitten seuraa neljän kohdan luettelo, joista yksi on se, että "pankki hyväksyy lisälainan nostamiselle asetetut ehdot". Lopuksi todetaan, että "Incapin johto on luottavainen …"
Minä en, kun on kysymys omista rahoistani ja niiden sijoittamisesta.
Jarmo Leppiniemi
KIRJOITTAJA ON KAUPPATIETEIDEN TOHTORI JA PROFESSORI AALTO-YLIOPISTOSSA. HÄN TOIMI PITKÄÄN OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON PUHEENJOHTAJANA JA ON NYKYÄÄN SEN KUNNIAPUHEENJOHTAJA.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.