Yö on vas­ta väis­ty­mäs­sä, kun laak­son täyt­tää eri­koi­nen ää­ni. Kuu­mail­ma­pal­lo­ja täy­te­tään.

25-met­ri­nen pal­lo on ma­jes­teet­ti­nen il­mes­tys. Ko­rin reu­na tun­tuu ma­ta­lal­ta, ja tur­va­vyöt­kin ovat vain hä­tä­las­keu­tu­mis­ta var­ten.

Pal­lon nou­sua ei mel­kein edes huo­maa. Kyy­ti on peh­me­ää ja elee­tön­tä.

– Kah­den pal­lon tör­mäys­tä kut­su­taan aa­mu­suu­kok­si. Se on har­mi­ton­ta. Sen si­jaan on vaa­ral­lis­ta, jos yh­den kuu­mail­ma­pal­lon kori ja toi­sen pal­lo eli en­ve­lo­pe osu­vat toi­siin­sa, lä­hes 20 vuot­ta kuu­mail­ma­pal­lo­ja len­tä­nyt Halís Ay­do­gan se­lit­tää.

Sit­ten pal­lo nou­see no­pe­as­ti 800 met­riin. Tämä on ai­noa het­ki, kun kor­keus huip­paa. Tun­tuu hul­lul­ta kat­sel­la mui­ta pal­lo­ja yl­hääl­tä päin.

Rei­lun puo­len tun­nin ku­lut­tua las­keu­dum­me tyy­li­puh­taas­ti trai­le­riin. Maas­sa pi­lot­ti ja­kaa meil­le juh­lal­li­ses­ti to­dis­tuk­set. Sen jäl­keen kip­pis­täm­me la­sil­li­sil­la kuo­hu­vaa.

Lue myös: Is­tan­bul on ek­soot­ti­nen kau­pun­ki­lo­ma­koh­de

Kuin ho­bit­ti­sa­dus­sa

Gö­re­men kau­pun­ki elää tu­ris­ti­bis­nes­tä täy­sin pal­kein. Se ei hou­kut­te­le py­säh­ty­mään, mut­ta ul­koil­ma­mu­se­on sa­no­taan ole­van Kap­pa­do­ki­an suu­rin ja kau­nein. Siel­lä saa hy­vän kä­si­tyk­sen alu­een his­to­ri­as­ta kris­ti­nus­kon ja is­la­min koh­taus­paik­ka­na.

Tu­han­sia vuo­sia sit­ten Kap­pa­do­kia oli tu­li­vuo­ris­ta pur­kau­tu­neen laa­van pei­tos­sa. Vä­hi­tel­len eroo­sio kuo­ri esiin ko­via ka­sau­tu­mia: epä­to­del­li­sen nä­köi­siä ki­vi­töt­te­röi­tä.

– Ki­vi­paa­se­ja, joi­den hui­pul­la on hat­tu, pai­kal­li­set kut­su­vat kei­ju­jen sa­vu­pii­puik­si, op­paam­me ker­too.

Se ei tun­nu kau­kaa ha­e­tul­ta. Paik­ka on kuin ho­bit­ti­sa­dus­ta.

Kos­ka laa­vas­ta muo­dos­tu­nut maa-ai­nes on peh­me­ää, sitä alet­tiin ko­ver­taa asu­muk­sik­si. Au­rin­ko paah­taa tääl­lä ke­säi­sin ar­mot­ta, mut­ta luo­lis­sa läm­pö­ti­la py­syy miel­lyt­tä­vä­nä. Tal­vel­la laa­va­ki­vi puo­les­taan pi­dät­tää läm­pöä.

Lue myös: Ita­li­an jär­vet – pa­la­nen pa­ra­tii­sia

Pii­loon maan al­le

Ul­koil­ma­mu­se­os­sa vie­rai­lem­me eläin­suo­jis­sa ja ta­val­li­sen väen ko­deis­sa. Maa­han kai­vet­tu­na nä­kyy usein tan­doo­riu­u­nin paik­ka.

Upeim­pia ovat kui­ten­kin kir­kot, eri­tyi­ses­ti li­sä­mak­sul­li­nen Ka­ranlık (Pi­meä) Church. Fres­ko­jen vä­rit ovat kirk­kaat, sil­lä kirk­ko löy­det­tiin sat­tu­mal­ta vas­ta 1980-lu­vul­la.

Pi­meys on suo­jan­nut maa­laus­ten vä­re­jä. Ku­viin on ikuis­tet­tu kris­ti­nus­kon kes­kei­siä tee­mo­ja.

Moni kä­vi­jä jät­tää käy­mät­tä To­kalı (Sol­ki) -kir­kos­sa, kos­ka se si­jait­see si­sään­tu­lo­tien var­res­sa. Se on kau­nein Kap­pa­do­ki­as­sa nä­ke­mä­ni. Vah­van si­ni­set fres­kot luo­vat paik­kaan py­hän tun­nel­man.

Lue myös: Slo­ve­nia – mo­ni­puo­li­nen mat­kai­lu­maa

Mui­nai­nen muu­ra­hais­pe­sä

Seu­raa­vak­si tu­tus­tum­me Ka­y­mak­lin luo­la­kau­pun­kiin. Kun ara­bi­val­loit­ta­jat saa­pui­vat idäs­tä, kris­ti­tyt ve­täy­tyi­vät pii­loon maan al­le. Enim­mil­lään tääl­lä asui jopa 10 000 ih­mis­tä. Mu­se­ok­si paik­ka muu­tet­tiin 1960-lu­vul­la.

Maa­na­lai­set kau­pun­git ovat ai­kan­sa in­si­nöö­rien tai­don­näyt­tei­tä. Alu­eel­la on hy­vät poh­ja­ve­si­va­ran­not, jo­ten juo­ma­vet­tä on riit­tä­nyt. Myös il­man­vaih­to­ka­na­vat ovat ol­leet edel­ly­tys elä­mäl­le maan al­la.

Ete­nem­me ker­ros ker­rok­sel­ta alas­päin. Sil­mät to­tut­te­le­vat vä­hi­tel­len hä­mä­rään. Pian suun­ta­vais­to­ni pet­tää. Ek­syi­sin la­by­rint­tiin no­pe­as­ti.

Lue myös: Vie­tä hy­vin­voin­ti­lo­ma Bu­da­pes­tis­sä

Ei ah­taan­pai­kan­kam­moi­sil­le

Kaik­ki su­juu hy­vin, kun­nes eräs käy­tä­vä mut­kit­te­lee niin, et­tei sen pää­tä näy. Kat­to on niin ma­ta­lal­la, et­tä kä­ve­len sel­kä sy­väs­sä ku­ma­ras­sa, puo­lit­tain kyy­kys­sä. Sy­dän hak­kaa, sil­lä si­vuil­le­kaan ei juu­ri jää ti­laa.

Kun käy­tä­vä lo­pul­ta päät­tyy, olo on ah­dis­tu­nut – ei­kä vain mi­nul­la, vaan kai­kil­la ryh­mäm­me jä­se­nil­lä. Pää­täm­me kään­tyä ta­kai­sin. Ulos as­tu­es­sa hel­po­tus on suu­ri. Tai­vas näyt­tää ta­val­lis­ta si­ni­sem­mäl­tä.

Maa­na­lai­nen kau­pun­ki on nä­ke­mi­sen ar­voi­nen, mut­ta vä­häi­ses­tä­kin ah­taan pai­kan kam­mos­ta kär­si­vän kan­nat­taa va­rau­tua sii­hen, et­tä reit­ti ei ole ai­van help­po ei­kä sovi huo­nom­min liik­ku­val­le vält­tä­mät­tä lain­kaan.

Lue myös: 18 vink­kiä – her­kut­te­li­jan Poh­jois-Ir­lan­ti

Muu­tok­sen kou­ris­sa

Ürgüp on Kap­pa­do­ki­an kau­pun­geis­ta au­tent­ti­sin. Ki­vi­muo­dos­tel­mia on tääl­lä vä­hem­män, sa­moin tu­ris­te­ja. Tääl­lä oli­si mu­ka­va ma­joit­tua.

Kap­pa­do­ki­an mo­der­ni­soi­tu­mi­nen tu­lee pu­heek­si alu­een mat­kai­lu­pääl­lik­kö Ömer Nai­rin kans­sa.

– Kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten aa­si oli mitä ta­val­li­sin kul­ku­pe­li maa­seu­dul­ta ky­liin tul­ta­es­sa. Sit­tem­min alue on vau­ras­tu­nut.

Nair omis­taa vie­hät­tä­vän Ürgüp Inn -bou­ti­qu­e­ho­tel­lin, joka on ra­ken­net­tu osit­tain luo­laan. Paik­ka on pe­rin­töä iso­van­hem­mil­ta, jot­ka os­ti­vat ta­lon kreik­ka­lai­sil­ta vuon­na 1925. Täl­löin Tur­kin ja Krei­kan vä­lil­lä to­teu­tet­tiin vä­es­tön­siir­to, jos­sa Tur­kin or­to­dok­sit jou­tui­vat jät­tä­mään ko­tin­sa Tur­kis­sa ja vas­taa­vas­ti Krei­kan mus­li­mit siir­ret­tiin Tur­kin eri alu­eil­le. Pak­ko­muut­to jät­ti jäl­ken­sä ko­ko­nai­seen su­ku­pol­veen.

Lue myös: Löy­dä to­del­li­nen Bu­da­pest – 12 pa­ras­ta vink­kiä!

Koko ky­län lei­pä­uu­ni

Guz­le­lö­zin ky­läs­sä mi­tät­tö­män nä­köi­sel­tä ton­til­ta nou­see sa­vua. Olem­me osu­neet pai­kal­le on­nek­kaas­ti kuu­kau­den sinä päi­vä­nä, kun ky­län nai­set ko­koon­tu­vat lei­po­maan yh­tei­ses­sä uu­nis­sa kol­me­sa­taa lei­pää.

Yk­si nai­sis­ta is­tuu be­to­ni­lat­ti­al­la ja pyö­rit­tää tai­ki­naa tai­ta­vin kä­sin. Tai­ki­naan tu­lee vain veh­nä­jau­hoa, vet­tä ja pe­ru­na­me­hua. Lap­set leik­ki­vät lä­his­töl­lä ja aut­ta­vat vä­lil­lä se­koit­te­le­maan maus­tei­sia pa­pu­ruo­kia, joi­ta kyp­sy­te­tään uu­nin vie­res­sä tuh­kas­sa.

Pais­ta­mi­ses­sa on ol­ta­va tark­ka­na, sil­lä lei­vät kyp­sy­vät no­pe­as­ti. Kun ne nos­te­taan uu­nis­ta, kuo­reen tart­tuu no­kea. Mais­tan juu­ri uu­nis­ta tul­lut­ta lei­pää: kuo­ri on tai­vaal­li­sen ra­pea ja si­sus tu­li­kuu­ma, val­koi­se­na höy­ry­ä­vä.

Lue myös: Tu­ris­tien unoh­ta­ma veh­reä pa­ra­tii­si- Krei­kan Za­kynt­hos

Käy myös tääl­lä:

■ Uc­hi­sa­rin lin­na

Uc­hi­sa­rin yl­peys on vai­kut­ta­viin kor­keuk­siin ki­pu­a­va ki­vi­lin­na. Sen lie­peil­lä toi­mii sym­paat­ti­nen mat­ka­muis­to­myy­mä­lä ja kah­vi­la.

■ Zel­ven ul­koil­ma­mu­seo

Omaa ti­laa kai­paa­vien kan­nat­taa vie­rail­la Gö­re­men si­jaan Zel­ves­sä. Se ei ole yh­tä suo­sit­tu, kos­ka osa luo­la-asun­nois­ta on ro­mah­ta­nut. Kau­nis se on sil­ti.

■ Ih­la­ra-kan­jo­nin laak­so

Nel­jän ki­lo­met­rin pa­ti­koin­ti­reit­ti myö­täi­lee pik­ku jo­kea. Tau­ko­pai­kal­la on haus­ko­ja ma­jo­ja ve­den pääl­lä. Mais­ta her­kul­li­sia let­tu­ja, jot­ka täy­te­tään sa­laa­til­la, pe­ru­nal­la, kaa­lil­la ja juus­tol­la.

■ Ag­zi­ka­ra­ha­nin tau­ko­paik­ka

Silk­ki­tie pu­jot­te­lee Kap­pa­do­ki­an läpi ny­ky­ään le­ve­ä­nä as­falt­ti­väy­lä­nä. Sen var­rel­la on van­ho­ja ka­ra­vaa­nien tau­ko­paik­ko­ja. Ku­vit­te­le, mi­ten ka­me­lit rat­sas­ta­ji­neen ovat raa­hus­ta­neet le­pää­mään muu­rien si­sä­puo­lel­le.

Lue myös:

Upea au­rin­gon val­ta­kun­ta Peru – nämä pai­kat si­nun on näh­tä­vä!

Luk­sus­lo­ma Ka­na­ri­al­la – Täs­sä par­haat vin­kit

Hong­kong ja Ma­cao yl­lät­tä­vät mo­nin ta­voin