Kes­ki-iäs­sä mies­hor­mo­nien mää­rä al­kaa vä­he­tä vuo­si vuo­del­ta, ja se ai­heut­taa mie­hil­le sa­man­lai­sia oi­rei­ta kuin vaih­de­vuo­det ai­heut­ta­vat nai­sil­le. Täs­tä ol­laan yh­tä miel­tä.

Mies­ten vaih­de­vuo­sia ku­vaa­vas­ta ni­mes­tä ei sen si­jaan ol­la yk­si­mie­li­siä. Vaih­de­vuo­sis­sa he­del­mäl­li­syys vaih­tuu he­del­mät­tö­myy­teen, mut­ta sii­tä­hän ei mie­hil­lä ole kyse. Me­no­paus­si puo­les­taan tar­koit­taa kuu­kau­tis­ten päät­ty­mis­tä. Mies­ten oi­rei­ta kut­su­taan ylei­ses­ti myös and­ro­paus­sik­si. Ky­sees­sä on joka ta­pauk­ses­sa ikään­ty­vän mie­hen tes­tos­te­ro­ni­va­je.

Ylei­seen kes­kus­te­luun mies­ten tes­tos­te­ro­ni­va­je nou­si 2000-lu­vun alus­sa, mut­ta asi­an ym­pä­ril­lä on yhä pal­jon en­nak­ko­luu­lo­ja, pel­ko­ja ja myös tut­ki­mat­to­mia alu­ei­ta. Uu­sim­pien tut­ki­mus­ten mu­kaan mies­ten ris­ki saa­da kuo­le­maan joh­ta­va sy­dän- tai ai­voin­fark­ti kas­vaa, jos tes­tos­te­ro­ni­ta­so on ma­ta­la.

Sik­si tes­tos­te­ro­ni­va­jet­ta ei ole syy­tä kui­ta­ta äkäis­ten äi­jien oi­reyh­ty­mä­nä.

Mies­ten oi­reet hii­pi­vät

And­ro­paus­si ajoit­tuu sa­maan ai­kaan kuin nais­ten vaih­de­vuo­det. Mie­hil­lä ki­ves­ten tuot­ta­man tes­tos­te­ro­nin mää­rä al­kaa to­sin las­kea pro­sen­tin ver­ran vuo­des­sa jo ne­li­kymp­pi­se­nä.

Vain osa mie­his­tä oi­rei­lee. Tes­tos­te­ro­ni­va­je al­kaa tun­tua vii­den­kym­pin kor­vil­la, eten­kin jos läh­tö­ta­so on ol­lut jo val­miik­si ma­ta­la.

Nais­ten hor­mo­ni­pi­toi­suu­det ro­mah­ta­vat vaih­de­vuo­sien tul­les­sa. Mies­ten oi­reet hii­pi­vät 10–15 vuo­den ai­ka­na, ja sik­si nii­tä on vai­kea tun­nis­taa.

”Mies eh­tii mu­kau­tua huo­noon oloon ei­kä enää muis­ta, mil­tä tun­tuu voi­da hy­vin”, ku­vai­lee do­sent­ti Ju­ha­na Piha, klii­ni­sen fy­si­o­lo­gi­an eri­kois­lää­kä­ri ja klii­ni­nen sek­so­lo­gi.

 Sek­si­oi­reet ei­vät en­si­si­jai­sia

Tes­tos­te­ro­ni­va­jeen en­sim­mäi­se­nä oi­ree­na ei Pi­han mu­kaan suin­kaan ai­na ole sek­su­aa­li­nen ha­lut­to­muus vaan se, et­tä mie­hes­tä on veto pois­sa. Työ­ky­ky heik­ke­nee, mies on ala­ku­loi­nen ja uu­pu­nut, mi­kään ei tun­nu oi­kein mil­tään. Pa­ri­suh­de na­ti­see lii­tok­sis­saan.

”Sek­si­on­gel­mat kuu­lu­vat il­man muu­ta oi­rei­siin, mut­ta uu­pu­mi­nen ja uni­häi­ri­öt ovat niin voi­mak­kai­ta, et­tä ne me­ne­vät sek­si­oi­rei­den edel­le”, Piha ker­too.

Tes­tos­te­ro­ni­va­jeen oi­reet ovat hy­vin sa­man­kal­tai­set kuin ma­sen­nuk­sen tai työ­uu­pu­muk­sen. Se vai­keut­taa di­ag­noo­sin te­ke­mis­tä.

”Val­pas lää­kä­ri tart­tuu asi­aan, jos po­ti­las ker­too jak­sa­mi­son­gel­mis­ta ja ape­as­ta mie­li­a­las­ta”, ker­too gy­ne­ko­lo­gi ja sek­su­aa­li- ja pa­ri­te­ra­peut­ti Pirk­ko Bru­si­la.

Oi­reet vaih­te­le­vat mie­hes­tä toi­seen. Toi­sil­la ne ovat pää­a­si­as­sa psyyk­ki­siä, ala­ku­loa ja är­tyi­syyt­tä, toi­sil­la fyy­si­siä, ku­ten han­ka­lia uni­häi­ri­öi­tä ja li­has­voi­man vä­he­ne­mis­tä. On­net­to­mim­mat saa­vat kaik­ki oi­reet.

Ve­ri­koe pal­jas­taa

Tes­tos­te­ro­ni­va­je to­de­taan ve­ri­ko­keel­la. Jot­ta voi­daan var­mis­tua, et­tei vai­vo­jen ta­ka­na ole mui­ta sai­rauk­sia, tut­ki­taan tes­tos­te­ro­nin li­säk­si ve­ren­so­ke­ri ja kil­pi­rau­ha­sar­vot.

Myös niis­sä on kyse hor­mo­nin, in­su­lii­nin tai ty­rok­sii­nin, va­jauk­ses­ta. Mut­ta tes­tos­te­ro­niin suh­tau­du­taan en­nak­ko­luu­loi­ses­ti.

Se yh­dis­te­tään sek­siin, li­hak­siin ja do­pin­giin. Toki sekä sek­si et­tä li­hak­set vä­he­ne­vät huo­mat­ta­vas­ta hor­mo­ni­ta­son va­jees­ta kär­si­vän mie­hen elä­mäs­tä, mut­ta tes­tos­te­ro­ni on mo­neen vai­kut­ta­va yleis­hor­mo­ni. Sen puu­tok­sen mer­kit­tä­vin oi­re on elin­voi­man hii­pu­mi­nen.

Tes­tos­te­ro­ni­hoi­dos­sa ei ole kyse doup­paa­mi­ses­ta, vaan eli­mis­tön va­jeen ja sen ai­heut­ta­mien oi­rei­den hoi­ta­mi­ses­ta, ai­van ku­ten nais­ten hor­mo­ni­kor­vaus­hoi­dos­sa­kin. ”Pi­täi­si tun­nis­taa se ryh­mä ikään­ty­viä mie­hiä, joil­la oi­reet joh­tu­vat tes­tos­te­ro­ni­va­jees­ta ja jot­ka hyö­tyi­si­vät hor­mo­ni­kor­vaus­hoi­dos­ta. Vuon­na 2010 Suo­mes­sa oli noin 70 000 sel­lais­ta 50–79-vuo­ti­as­ta mies­tä, joil­la oli oi­rei­nen tes­tos­te­ro­ni­va­je”, sa­noo uro­lo­gi­an eri­kois­lää­kä­ri eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri Sa­ka­ri Ran­nik­ko.

Uu­pu­nei­ta joh­ta­jia

Käy­tän­nös­sä eri­kois­lää­kä­rin pu­heil­le pää­sy saat­taa riip­pua lää­kä­ris­tä tai lää­kä­ri­a­se­mas­ta.

”On nu­rin­ku­ris­ta ja epä­de­mok­raat­tis­ta, et­tä nais­ten vaih­de­vuo­sien hoi­to on it­ses­tään sel­vä asia, mut­ta mies­ten ei. Mie­hil­le on suu­ri hel­po­tus, kun he vih­doin saa­vat apua. He odot­ta­vat oi­rei­neen vii­si­kin vuot­ta, käy­vät mo­nel­la eri lää­kä­ril­lä, ja kaik­ki muut mah­dol­li­set ve­ri­ko­keet on kat­sot­tu pait­si tämä”, Ju­ha­na Piha sa­noo.

Iän li­säk­si run­sas al­ko­ho­lin­käyt­tö, yli­pai­no ja voi­ma­kas stres­si las­ke­vat tes­tos­te­ro­ni­ar­vo­ja. Lää­kä­rit ta­paa­vat vas­taa­no­toil­laan uu­pu­nei­ta kes­ki­por­taan joh­ta­jia, jot­ka oi­rei­le­vat mo­nin ta­voin.

”Työ­pai­neet ovat ko­vat. Mo­net ovat pit­kään jat­ku­nees­sa uu­pu­muk­sen kier­tees­sä, ja stres­si vai­kut­taa myös tes­tos­te­ro­nin mää­rään”, Pirk­ko Bru­si­la sa­noo.

Kiis­tel­ty hor­mo­ni­hoi­to

Jos oi­rei­den hoi­to tes­tos­te­ro­nil­la on yk­sin­ker­tais­ta, mik­si sitä ei käy­te­tä enem­män?

Hor­mo­ni­hoi­don vas­tus­ta­jat ko­ros­ta­vat sen hait­ta­vai­ku­tuk­sia, ku­ten sitä, et­tä ke­hon ul­ko­puo­lel­ta tu­le­va tes­tos­te­ro­ni vä­hen­tää ki­ves­ten omaa tes­tos­te­ro­ni­tuo­tan­toa hoi­don ai­ka­na.

Myös elä­män­ta­pa­muu­tok­set pi­täi­si tois­ten lää­kä­rien mie­les­tä teh­dä en­nen hoi­don aloit­ta­mis­ta.

”Mut­ta työ­uu­pu­neel­le mie­hel­le, jol­la on ma­ta­lat tes­tos­te­ro­ni­ar­vot, on vai­kea sa­noa, et­tä mene ko­tiin ja le­pää en­sin puo­li vuot­ta. Jos­kus on pa­rem­pi aloit­taa hor­mo­ni­hoi­to ja saa­da olo en­sin ko­he­ne­maan si­ten. Sit­ten jak­saa muut­taa myös elä­män­ta­po­jaan”, Piha sa­noo.

Pi­han mu­kaan lää­kä­ri­kun­ta tie­tää, et­tä tes­tos­te­ro­ni­hoi­to on hyvä hoi­to. Mut­ta hor­mo­nei­hin liit­tyy pal­jon vää­rin­kä­si­tyk­siä, ja sik­si nii­tä kar­te­taan. Yk­si ylei­nen vää­rin­kä­si­tys on Pi­han mu­kaan se, et­tä tes­tos­te­ro­ni ai­heut­taa etu­rau­has­syö­pää.

”Tes­tos­te­ro­ni­hoi­to ei ai­heu­ta syö­pää, mut­ta jo ole­mas­sa ole­van syö­vän kas­vua se li­sää. Sik­si syö­vän mah­dol­li­suus tut­ki­taan ai­na en­nen hoi­don aloit­ta­mis­ta.”

Jos mies on sai­ras­ta­nut etu­rau­has­syö­vän tai sai­ras­taa sitä par­hail­laan, hor­mo­ni­hoi­to ei tule ky­see­seen. Sil­loin and­ro­paus­sia hoi­de­taan oi­re ker­ral­laan esi­mer­kik­si ma­sen­nus- ja erek­ti­o­lääk­keil­lä.

Teho nä­kyy no­pe­as­ti

Jos ei mies­ten vaih­de­vuo­sien hoi­to ole ai­na help­poa, ei ole oi­rei­den hy­väk­sy­mi­nen­kään.

”Eten­kin jos vai­mot pa­tis­ta­vat puo­li­son­sa vas­taa­no­tol­le, mie­his­tä saat­taa tun­tua, et­tä hei­dän mie­hi­syy­ten­sä ky­see­na­lais­te­taan”, sa­noo Pirk­ko Bru­si­la.

Olon ko­he­ne­mi­nen on lo­pul­ta suu­ri hel­po­tus. Jos hoi­to te­ho­aa, muu­tos nä­kyy mie­hes­sä jo pa­ris­sa kuu­kau­des­sa. Jos ti­lan­ne on ol­lut han­ka­la, pa­lau­tu­mi­nen kes­tää pi­dem­pään, kol­mes­ta vii­teen kuu­kaut­ta.

And­ro­paus­sin hoi­ta­mi­sel­la on myös yh­teis­kun­nal­li­nen ulot­tu­vuu­ten­sa.

”Kun hoi­de­taan uu­pu­nut ja han­ka­las­ti oi­rei­le­va mies kun­toon, työ­ky­ky pa­ra­nee ja sai­raus­lo­mat vä­he­ne­vät. Sitä tul­laan har­vem­min aja­tel­leek­si”, Ju­ha­na Piha muis­tut­taa.

Läh­tei­tä: Kari Heu­sa­la, Mie­hen sek­su­aa­li­suus, Like. Il­po Huh­ta­nie­mi ja Ant­ti Per­heen­tu­pa: Mie­hen ikään­ty­mi­seen liit­ty­vien hor­mo­ni­muu­tos­ten di­ag­nos­tiik­ka ja hoi­to, Lää­ke­tie­teel­li­nen ai­ka­kaus­kir­ja Duo­de­cim. ter­veys­kir­jas­to.fi