Maa­lais­ro­man­tiik­kaa Ter­tin Kar­ta­nos­sa

– Ter­ve­tu­loa fla­nee­raa­maan Ter­tin pi­hoi­hin ja puu­tar­hoi­hin! rai­kaa kuu­lok­keis­ta, kun kä­ve­len Ter­tin Kar­ta­non pi­ha­maal­la au­dio-op­paan neu­vo­jen mu­kaan.

Hiek­ka­tie ro­hi­see as­kel­te­ni al­la, vil­ja­pel­lot vä­ri­se­vät tuu­les­sa ja au­rin­ko po­rot­taa hu­ma­la­pyl­väi­den yl­lä, kun lä­hes­tyn Isos­ta-Bri­tan­ni­as­ta ins­pi­raa­ti­on saa­nut­ta wal­led gar­de­nia, kor­ke­an ki­vi­muu­rin ym­pä­röi­mää puu­tar­haa.

Tert­ti ei ole ai­no­as­taan his­to­ri­al­li­nen ra­vin­to­la-ho­tel­li, vaan elä­mys. Pylk­kä­sen su­vul­le yli vuo­si­sa­dan kuu­lu­neel­la ti­lal­la val­lit­see hy­vän­suo­pa maa­lais­ro­man­tii­kan tun­tu.

Ke­sä­sun­nun­tai­sin Ter­tin puu­tar­haan jär­jes­te­tään opas­tet­tu­ja kier­rok­sia, mut­ta omaan tah­tiin au­dio-op­paan kans­sa kier­tä­mi­nen so­pii mi­nul­le. Puu­tar­han ihas­te­lun jäl­keen pa­laan vil­ja­van pel­lon ohi ta­kai­sin pi­ha­pii­riin – on kah­vi­tau­on ai­ka.

– Kat­so­kaa kau­neut­ta lai­hos­ta laa­riin, au­di­oys­tä­vä­ni opas­taa. Ja mi­nä­hän kat­son.

Ter­tin Kar­ta­no, Kuo­pi­on­tie, Mik­ke­li,  ter­tin­kar­ta­no.fi

Her­ras­kai­nen Ken­kä­ve­ro

Pap­pi­lat ovat iso osa suo­ma­lai­sen pi­to­kult­tuu­rin pe­rin­net­tä, ja Ken­kä­ve­ros­sa tämä pe­rin­ne on yhä voi­mis­saan. Pää­ra­ken­nuk­sen sa­liin ka­tet­tu nou­to­pöy­tä not­kuu pe­rin­ne­ruo­kia, ja kah­vi­las­ta löy­tyy ai­na­kin seit­se­mää eri sort­tia, ku­ten van­haan ta­paan kuu­luu.

Ta­ri­nan mu­kaan Ken­kä­ve­ro on saa­nut ni­men­sä sii­tä, et­tä ta­lon­po­jil­la oli ta­pa­na lait­taa ken­kän­sä jal­kaan en­nen ju­ma­lan­pal­ve­lus­ta ja ot­taa ne taas pois ko­ti­mat­kan ajak­si. Ken­gät oli­vat kal­lis­ta ta­va­raa, ei­kä nii­den ha­lut­tu ku­lu­van!

Vuon­na 1969 pap­pi­lan asuk­kaat muut­ti­vat kau­pun­kiin, ja ra­ken­nuk­set rap­peu­tui­vat. 1980-lu­vul­la Ken­kä­ve­roa alet­tiin kun­nos­taa ja nyt pi­ha­pii­ris­tä löy­tyy de­sign­kaup­po­ja ja lei­po­mo.

Pi­to­pöy­dän an­ti­mis­ta voi naut­tia vaa­le­an­pu­nai­sen pää­ra­ken­nuk­sen ruo­ka­sa­leis­sa tai te­ras­sil­la. Nä­ky­mä an­taa pie­neen puu­tar­haan. Kuu­ma­na ke­sä­päi­vä­nä on help­po ku­vi­tel­la, kuin­ka her­ras­vä­ki on naut­ti­nut tääl­lä vir­vok­kei­taan.

Ken­kä­ve­ro, Pur­si­a­lan­ka­tu 6, Mik­ke­li,

Lue myös: Yl­lät­tä­vä ro­adt­rip-koh­de: Ete­lä-Ruot­sin idyl­li­nen Små­land

Sa­han­lah­ti on ku­li­na­ris­tin koh­de

Sa­han­lah­den valt­ti on ruo­ka: huip­pu­kok­ki Mar­kus Mau­la­vir­ran ide­oi­ma menu ja an­tau­muk­sel­la työ­tään te­ke­vän hen­ki­lö­kun­nan pa­nos mais­tuu jo­kai­ses­sa suu­pa­las­sa. Tun­nel­ma au­rin­koi­ses­sa ruo­ka­sa­lis­sa on ke­veä, vaik­ka elä­mä yli 250-vuo­ti­ses­sa, en­ti­ses­sä sa­ha­yh­dys­kun­nas­sa on vä­lil­lä ol­lut myös rank­kaa.

Lou­naan jäl­keen kä­ve­len het­ken his­to­ri­al­li­sel­la pi­ha­maal­la ja is­tah­dan sit­ten ihai­le­maan ki­mal­te­le­vaa Sai­maa­ta. Lo­puk­si pii­pah­dan pie­nes­sä pi­ha­mu­se­os­sa, joka esit­te­lee Sa­han­lah­des­sa asu­mis­ta 1900-lu­vun al­ku­vuo­si­kym­me­ni­nä. Hä­myi­ses­sä mu­se­os­sa on ta­lon­poi­kai­nen tun­tu.

Sa­han­lah­den ra­ken­nuk­set eh­ti­vät ol­la en­nen omis­ta­jan­vaih­dos­ta muu­ta­man vuo­den heit­teil­lä. Nyt pää­ra­ken­nus te­ras­sei­neen, ho­tel­li­ra­ken­nus ja ran­ta­sau­nat ovat prii­ma­kun­nos­sa. Sa­han­lah­ti on­kin pal­kit­tu pait­si lä­hi­ruo­an käy­tös­tä, myös vie­ras­ve­ne­sa­ta­mas­ta – ke­säi­sin Sa­han­lah­des­ta saat­taa­kin ol­la vai­kea löy­tää ve­ne­paik­kaa.

Sa­han­lah­ti Re­sort, Liet­ve­den­tie 830, Puu­ma­la, sa­han­lah­ti­re­sort.fi

Hur­maa­va Ho­tel­li Pun­ka­har­ju

Ho­tel­li Pun­ka­har­ju ko­ho­aa ko­me­a­na ylä­mä­keen viet­tä­vän, pu­na­run­kois­ten män­ty­jen reu­nus­ta­man tien pääs­sä. Vaa­le­an­pu­nai­nen kar­ta­no näyt­tää niin hou­kut­te­le­val­ta, et­tä on mat­ka­lai­sen on­ni, et­tä ho­tel­li on yhä toi­min­nas­sa.

Ho­tel­li Pun­ka­har­ju on­kin Suo­men van­hin yhä vie­rai­ta vas­taa­not­ta­va ma­joi­tus­lii­ke. Vuon­na 1845 kei­sa­ri Ni­ko­lai I mää­rä­si har­jul­le ra­ken­net­ta­vak­si met­sän­var­ti­jan ta­lon, joka ma­joit­ti myös mat­kai­li­joi­ta. Nyt ho­tel­lin omis­taa huip­pu­mal­li­na­kin tun­net­tu Sai­mi Ho­yer. Mu­se­o­vi­ras­ton suo­je­le­man kar­ta­no­ho­tel­li on kun­nos­tet­tu ja si­sus­tet­tu var­man tyy­li­tie­toi­ses­ti, juu­ret vah­vas­ti skan­di­naa­vi­ses­sa de­sig­nis­sa.

Ke­säi­sin Ho­tel­li Pun­ka­har­jus­sa jär­jes­te­tään eri­lai­sia joo­ga­ta­pah­tu­mia ja Sai­maan-ris­tei­ly­jä. Kiik­ku­tuo­lien täyt­tä­mä te­ras­si taas tar­jo­aa mu­ka­van le­po­het­ken mait­ta­van lou­nas­buf­fe­tin jäl­keen. Niin sees­teis­tä, niin hur­maa­vaa!

Ho­tel­li Pun­ka­har­ju, Har­ju­tie 596, Pun­ka­har­ju, ho­tel­li­pun­ka­har­ju.fi

Lue myös: Älä ma­joi­tu ho­tel­liin - upe­at rans­ka­lai­set ma­ja­ta­lot vie­vät sy­dä­men

Jär­vi­sy­dä­mes­sä syk­kii ete­lä­sa­vo­lai­nen sy­dän

Nyt ol­laan Pek­ka Lip­po­sen ja Kal­le-Kus­taa Kor­kin mail­la – ja sa­mal­la kes­kel­lä ete­lä­sa­vo­lais­ta kyl­py­lä- ja sau­na­kei­das­ta.

Pek­ka Lip­po­nen on ni­mi­merk­ki Out­si­de­rin eli ete­lä­sa­vo­lai­sen Aar­ne Haa­pa­kos­ken luo­ma hah­mo, jon­ka esi­ku­va­na toi­mi Ran­ta­sal­men ap­teek­ka­ri, eräs Jär­vi­sy­dä­men ren­geis­tä tie­tää ker­toa. Nyt Lip­po­nen ja Kal­le-Kus­taa Kork­ki seik­kai­le­vat Jär­vi­sy­dä­men ke­sä­te­at­te­rin la­voil­la.

Vaik­ka Jär­vi­sy­dä­mes­sä tun­ne­taan tie­noon ta­ri­nat, on tääl­lä vii­me vuo­si­na pa­nos­tet­tu ke­hi­tyk­seen. Täs­tä on osoi­tuk­se­na uu­tuut­taan hoh­ta­va, ran­ta­pou­ka­maan vas­ti­kään val­mis­tu­nut Jär­vi­kyl­py­lä. Kyl­py­län li­säk­si Jär­vi­sy­dä­mes­tä löy­tyy ho­tel­li, baa­ri ja ra­vin­to­la.

En­nen kyl­py­läs­sä vie­rai­lua pii­pah­dan kurk­kaa­mas­sa Sa­vo­lais­ta sau­na­mu­a­li­maa, jos­sa sa­vu­sau­na läm­pi­ää pe­rin­tei­sin me­ne­tel­min. Sa­vun tuok­su tun­keu­tuu sie­rai­miin hä­mä­räs­sä sau­na-ai­tas­sa: van­han maa­il­man hen­ki täy­den­tää Jär­vi­sy­dä­men mo­der­ne­ja pal­ve­lui­ta.

Ho­tel & Spa Re­sort Jär­vi­sy­dän, Po­ro­sal­men­tie 313, Ran­ta­sal­mi,

Te­a­Hou­se of Weh­mais: tee­het­ki hert­tu­a­tar An­nan tyy­liin

–  Pis­te­tään skons­sit uu­niin, kun tu­let! kuu­luu pu­he­li­men toi­ses­ta pääs­tä, kun soi­tan tee­huo­neel­le tie­dus­tel­lak­se­ni pöy­tä­va­raus­ta il­ta­päi­vä­teel­le. Ym­pä­ril­lä­ni Suo­men suvi on par­haim­mil­laan:

si­ni­nen tai­vas kat­taa loi­vas­ti kum­pui­le­via vil­ja­mai­ta, sil­loin täl­löin ti­heä met­sik­kö var­jos­taa as­falt­ti­tie­tä.

Aluk­si tee­huo­nees­sa on hil­jais­ta, mut­ta pian asi­ak­kai­ta al­kaa saa­pua ja skons­si­ti­lauk­sia vir­ra­ta. Sit­ten skons­sien kyp­sy­mi­ses­tä il­moit­ta­va ajas­tin piip­paa, keit­ti­ön ovi na­rah­taa ja etee­ni kan­ne­taan tee­kan­nu ja ko­mea, oi­ke­aop­pi­ses­ti kol­mi­ker­rok­si­nen herk­ku­va­ti.

Otan mu­ka­van asen­non ja nau­tin iha­nis­ta mau­is­ta. Ne vie­vät mi­nut muis­tois­sa­ni ai­kaan, jol­loin asuin il­ta­päi­vä­teen syn­nyin­mail­la Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa. Unoh­dan, et­tä ym­pä­ril­le­ni ei­vät nyt le­vit­täy­dy us­vai­set num­met vaan ete­lä­sa­vo­lai­set, Sai­maan si­nen puh­ko­mat vil­ja- ja met­sä­maat.

Te­a­Hou­se of Weh­mais, Piek­sä­mä­en­tie 234, Juva,

Lue myös: 5 edul­lis­ta vink­kiä Suo­men ke­sään

Lup­sak­ka Kyyt­se­län Jää­te­lö

En­sim­mäi­se­nä ei tule mie­leen et­siä jää­te­löä Sa­von sii­mek­ses­tä, mut­ta mik­si­käs ei: Ete­lä-Sa­vos­sa ajel­les­sa met­sät an­ta­vat usein ti­laa leh­mä­lai­tu­mil­le, joil­ta riit­tää mai­toa jää­te­lö­teh­taan­kin tar­pei­siin.

Kym­me­nen vuot­ta sit­ten pe­rus­tet­tu Kyyt­se­län Jää­te­lö saa mai­ton­sa naa­pu­ri­ti­lal­ta; en­nen mai­to tuli omas­ta ta­kaa. Naa­pu­ris­ta saa­daan myös ome­noi­ta ome­na­jää­te­lön val­mis­tuk­seen. Vain suk­laa- ja vis­ki­jää­te­löi­den raa­ka-ai­neet tu­le­vat ul­ko­mail­ta.

En­tä kuin­ka jää­te­lö­kaup­pa Sa­vos­sa käy?

–  Sii­nä mis­sä siät sal­li­vat, kuu­luu verk­kai­nen vas­taus. Vaik­ka olen sa­vo­lai­nen, me­nee het­ki en­nen kuin ym­mär­rän kaup­pi­aan tar­koit­ta­neen sää­tä, ei si­ko­ja.

As­tun nau­res­kel­len pi­ha­maal­le, mis­sä trak­to­ri pyy­häl­tää ko­lis­ten ohi. Au­rin­ko pais­taa, ja jää­te­lö vii­len­tää mu­ka­vas­ti. Isän­tä ter­veh­tii kuis­til­taan ja jää tu­ri­se­maan het­kek­si. Ete­lä-Sa­vos­sa ol­laan lup­sa­kan tut­ta­val­li­sia – kuin eng­lan­ti­lai­ses­sa pik­ku­ky­läs­sä!

Kyyt­se­län Jää­te­lö, Lää­nän­mä­en­tie 145, Vir­ta­sal­mi,

Lue myös: Vai­hei­kas­ta his­to­ri­aa ja ko­di­kas­ta tun­nel­maa - Täl­tä näyt­tää lo­vii­sa­lai­nen Ku­nin­kaan­lam­men talo

Mui­ta Ete­lä-Sa­von näh­tä­vyyk­siä

◗ Ola­vin­lin­na. Ola­vin­lin­nan ra­ken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin vuon­na 1475 stra­te­gi­ses­ti tär­ke­än Sa­von tur­vaa­mi­sek­si. Kal­li­o­saa­res­ta ko­ho­a­va lin­na oli usein hyök­käys­ten koh­tee­na, kun­nes jou­tui 1700-lu­vul­la an­tau­tu­maan ve­nä­läi­sil­le pii­rit­tä­jil­le. Oop­pe­ra­juh­lien pe­rin­teen aloit­ti Ai­no Ackté vuon­na 1912.

◗ Va­la­mon or­to­dok­si­luos­ta­ri. Tun­net­tu luos­ta­ri Hei­nä­ve­del­lä kut­suu mat­ka­lai­sia hil­jen­ty­mään. Va­la­mos­sa voi tu­tus­tua vaik­ka­pa iko­ni­maa­lauk­seen. Ke­sä­päi­vän vie­rai­lu­pa­ket­ti mak­saa 20 eu­roa ja si­säl­tää opas­te­tun kier­rok­sen, lou­naan ja si­sään­pää­syn näyt­te­lyi­hin. Luos­ta­ris­sa voi yö­pyä 40 eu­rol­la.

◗ Pää­ma­ja­mu­seo. Mik­ke­li on toi­mi­nut pää­ma­ja­na kai­kis­sa Suo­men it­se­näi­syy­sa­jan so­dis­sa. Vie­rai­lu Pää­ma­ja­mu­se­os­sa mak­saa 6 eu­roa.

◗ Tai­de­kes­kus Sal­me­la. Män­ty­har­jun Sal­me­las­sa on esil­lä ny­ky­tai­det­ta van­hoil­ta te­ki­jöil­tä ja uu­sil­ta lu­pauk­sil­ta. His­to­ri­al­li­ses­sa mil­jöös­sä voi naut­tia myös mu­siik­kie­si­tyk­sis­tä ja lou­nas­taa.

Lue myös: 

Näin löy­tyy hal­pa lo­ma­mat­ka ke­säl­le 2017

Mon­te­neg­ro - mat­ka hen­ke­ä­sal­paa­van täy­del­li­siin mai­se­miin

Reyk­ja­vik tar­jo­aa poik­keuk­sel­lis­ta ek­so­tiik­kaa - kat­so par­haat mat­ka­vin­kit!