Asunto on sijoituskohde vain alueilla, joilla voi odottaa olevan työtä ja palveluita kasvavasti myös tulevaisuudessa.
En sijoittaisi neljän mahtialueen ulkopuolelle: pääkaupunkiseutu, Lahti, Tampere ja Oulu. Jos asunto tulisi lähipiirini käyttöön, voisin vielä harkita Turkua ja Jyväskylää.
Pitkällä aikavälillä niin monet asiat vaikuttavat hintoihin, että paras on kuitenkin lähteä siitä, että vuokratuoton tulee yksinäänkin riittää sijoituksen perusteeksi. Kohtuullisen tuoton saa melko varmasti. Haave sijoituksen moninkertaistumisesta tuskin toteutuu.
Kun teet asuntosijoituksen muuttovoittoalueelle, riskisi on melko pieni.
Muualta kuin kasvukeskuksista ei synny myyntivoittoa. Uusien sote-keskusten ulkopuolelle tuskin riittää infrastruktuuria ja palveluita. Jos olisin sijoittanut sellaiselle alueelle, aloittaisin myyntiponnistelut.
Kaikkialla Suomessa ei ehkä säily edes myyntimahdollisuutta. Vuokralaisen lähtiessä tyhjän asunnon vuokrattomat kuukaudet voi välttää vain muuttovoittoalueilla.
Hinnoittele vuokra oikein: Riittävästi niin, että saat vähintään 5–9 prosentin koron rahoillesi. Älä kuitenkaan liioittele, muutoin vuokralaisesi alkaa etsiä saman tien edullisempaa. Mitä kauempana Helsingin keskustasta kohde sijaitsee, sitä parempi vuokratuotto pitää saada. Lahdessa vaatisin jo 8 prosentin tuottoa. Ellet onnistu saamaan riittävää tuottoa asuntosijoituksellesi, olet maksanut siitä liikaa.
Vuokratontti on yleensä tikittävä pommi, joka syö asuntosi arvonnousua vuokra-ajan vähetessä. Tontinvuokra voi jopa moninkertaistua. Julkisyhteisökin on havainnut, etteivät asukkaat vie taloaan pois kaupungin vuokratontilta. He närkästyvät ja kirjoittavat ehkä kaupunginosalehtensä yleisönosastoon, mutta maksavat.
Ylivelkainen asunto-osakeyhtiö on riski. Jos osakehuoneistoa myydään esimerkiksi 40 000 eurolla ja velkaosuudeksi jää 160 000 euroa, en ostaisi.
Yhtiövelka on osakkeenomistajien yhteinen. Jos joku ei selviä lainaa varten perittävästä yhtiövastikkeestaan, muut osakkaat vastaavat lainasta.
Yhteinen talo tontteineen on yhtiölainan vakuutena. Jos asuntojen hinnat laskevat enemmän kuin asunnon velaton osuus, asunnon arvo tulee nollaksi tai negatiiviseksi. Silloin kaikki eivät ehkä hoida velvoitteitaan, vaan antavat todeta itsensä varattomiksi.
Karsastan kohteita, joissa asunnon velkaosuus on enemmän kuin 20–30 prosenttia. Harva meistä olisi valmis takaamaan naapurinsa lainaa. Silti moni suostuu asunto-osakeyhtiön nimissä surutta yhteiseen lainaan tulevienkin naapureidensa kanssa.
Markkinoilla voi olla vaarallisia vinoumia. Vielä äskettäin Helsinkiin sai rakentaa kerrostaloja vain, jos asuntojen keskikoko oli vähintään 75 neliötä. Isoista ja kalliista asunnoista ei juuri koskaan ole pulaa. Pula on yksiöistä ja kaksioista, pienistä asunnoista, joihin pieni- ja keskipalkkaisten pariskuntien ja sinkkujen tulot riittävät.
Vinouma nosti esimerkiksi Helsingissä aiemmin aliarvostetun Kallion asunnot arvoon arvaamattomaan.
Mielestäni Kallio on epäonnistuneen sääntelyn johdosta yhä ylikuumentunut: sieltä en ostaisi sijoitusasuntoa – ainakaan vielä.
Kaavamääräyksen kummallisuutta on korjattu. Nyt saa taas rakentaa pieniäkin asuntoja, mutta Kallion asuntoihin ehti syntyä merkittävä hintariski.
Asunto on kiehtova sijoituskohde. Ajattelemattomuudesta rangaistaan, nuuhkiminen ja vaivannäkö palkitaan.
Jarmo Leppiniemi
Oma Aika 4/2013
KIRJOITTAJA ON KAUPPATIETEIDEN TOHTORI JA PROFESSORI AALTO-YLIOPISTOSSA. HÄN TOIMI PITKÄÄN OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON PUHEENJOHTAJANA JA ON NYKYÄÄN SEN KUNNIAPUHEENJOHTAJA.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA