Au­rin­koa on kiit­tä­mi­nen mo­nes­ta hy­väs­tä asi­as­ta. Pit­kän ja pi­me­än tal­ven jäl­keen au­rin­koi­set päi­vät pi­ris­tä­vät ja tuo­vat elä­mään iloa ja ener­gi­aa.

Au­rin­gon sil­mil­le nä­ky­vä valo he­rät­tää ai­vot tuot­ta­maan se­ro­to­nii­nia, hor­mo­nia ja vä­lit­tä­jä­ai­net­ta, joka vai­kut­taa ko­hen­ta­vas­ti mie­li­a­laam­me. Ei siis ole ih­me, et­tä me suo­ma­lai­set ko­em­me­kin ole­vam­me ke­säi­sin so­si­aa­li­sem­pia ja ak­tii­vi­sem­pia kuin tal­vel­la.

Li­sään­ty­nyt va­lon mää­rä pa­ran­taa unen laa­tua. Ke­säl­lä tun­nem­me usein pär­jää­väm­me tal­vi­ai­kaa ly­hy­em­mil­lä yö­u­nil­la.

D-vi­ta­nii­nia au­rin­ko­tank­kauk­sel­la

Tal­vel­la me suo­ma­lai­set kär­sim­me vä­häi­sen va­lon vuok­si D-vi­ta­mii­ni­puu­tok­ses­ta ja D-vi­ta­mii­ni­li­sä on tar­peen lä­hes jo­kai­sel­le. Ke­säl­lä au­rin­ko kor­jaa ti­lan­teen.

Au­rin­gon­va­lo on luon­tai­nen D-vi­ta­mii­nin läh­de, sil­lä au­rin­gon UVB-sä­tei­ly käyn­nis­tää ihol­la D-vi­ta­mii­ni­tuo­tan­non.

Rei­lun 10–15 mi­nuu­tin ke­säi­nen au­rin­gon­pais­te kä­si­var­sil­le ja kas­voil­le muu­ta­man ker­ran vii­kos­sa riit­tää tuot­ta­maan tar­peel­li­sen mää­rän D-vi­ta­mii­nia.

Jos au­rin­koa ot­taa D-vi­ta­mii­ni­tuo­tan­non vuok­si, joi­den­kin oh­jei­den mu­kaan au­rin­ko­suo­jaa ei pi­täi­si käyt­tää. Suo­jaus es­tää D-vi­ta­mii­nin syn­tee­sil­le tär­ke­än UVB-sä­tei­lyn pää­se­mi­sen ihol­le.

Au­rin­ko­suo­jauk­ses­ta ei kui­ten­kaan kan­nat­ta­ne luo­pua edes D-vi­ta­mii­nia ha­lu­tes­saan. Ihon au­rin­ko­suo­jauk­seen laa­jal­ti pe­reh­ty­nyt iho­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri

Ta­pio Ran­ta­nen to­te­aa, et­tä D-vi­ta­mii­nia ei juu­ri syn­tyi­si, jos kor­ke­an suo­jan voi­det­ta käyt­täi­si juu­ri ihan­teel­li­sen mää­rän, eli 2 mil­lig­ram­maa au­rin­gol­le alt­tii­na ole­van ihon joka ne­li­ö­sen­til­le.

Hy­vin har­va meis­tä osaa an­nos­tel­la au­rin­ko­voi­det­ta ihol­leen riit­tä­vää mää­rää eli niin pal­jon, et­tä se es­täi­si kai­ken UVB­sä­tei­lyn pää­syn ihol­le. Usein voi­de myös le­vi­te­tään huo­li­mat­to­mas­ti, jol­loin ihoon jää suo­jaa­mat­to­mia laik­ku­ja.

”UVB-sä­tei­ly pää­see näis­tä koh­dis­ta tuot­ta­maan ihol­le Dvi­ta­mii­nia. D-vi­ta­mii­nia syn­tyy jo var­sin pie­nil­lä UVB-an­nok­sil­la”, Ran­ta­nen sa­noo.

Hän ker­too, et­tä kun on ver­rat­tu au­rin­ko­voi­tei­ta käyt­tä­nei­tä ih­mi­siä ja ih­mi­siä, jot­ka ei­vät ole suo­jan­neet iho­aan au­rin­ko­voi­teel­la, kes­ki­mää­räi­sis­sä see­ru­min D-vi­ta­mii­ni­pi­toi­suuk­sis­sa ei ole ol­lut olen­nais­ta eroa.

Va­lit­se suo­jauk­seen tun­net­tu tuo­te

Au­rin­ko­suo­ja­voi­tees­ta on syy­tä tar­kis­taa, et­tä sii­nä on mu­ka­na UVA-suo­ja. Sen merk­ki­nä on UVA-logo. Au­rin­ko­suo­ja­tuo­te kan­nat­taa va­li­ta tun­ne­tuis­ta merk­ki­tuot­teis­ta, kos­ka sil­loin saa jo jon­kin­lai­sen ta­keen, et­tä tuot­teen val­mis­ta­ja on luo­tet­ta­va.

Ta­pio Ran­ta­sen mu­kaan tun­ne­tun val­mis­ta­jan voi olet­taa huo­leh­ti­neen sii­tä, et­tä tuot­teen sta­bi­li­teet­ti, ta­sa­pai­noi­suus, on tes­tat­tu. Jos tuot­tees­sa käy­tet­ty­jen ai­ne­so­sien yh­dis­tel­mät tai tuot­teen muu ko­koon­pa­no ei­vät ole yh­teen­so­pi­via kes­ke­nään, osa suo­ti­mis­ta voi hel­pos­ti me­net­tää te­hon­sa au­rin­gos­sa.

Tun­nis­tat­ko oman iho­tyyp­pi­si?

Jos ai­ot viet­tää ran­ta­lo­maa, tar­vit­set suu­rem­man suo­ja­ker­toi­men kuin ly­hyil­le pii­pah­duk­sil­le au­rin­gos­sa. Au­rin­ko­suo­ja­ker­toi­men va­lit­se­mis­ta hel­pot­taa oman iho­tyyp­pin­sä tun­nis­ta­mi­nen.

”Iho­tyy­pit voi ja­kaa kar­ke­as­ti kah­teen: pa­laa ko­ti­maan au­rin­gos­sa eli iho­tyy­pit I, II ja osa iho­tyyp­piin III kuu­lu­vis­ta, ja ei pala eli iho­tyy­pit IV, V ja osa iho­tyy­pis­tä III”, Ta­pio Ran­ta­nen yk­sin­ker­tais­taa ja­koa.

Jot­ta au­rin­ko­suo­jaus on riit­tä­vä, myös eri­tyis­te­ki­jät on otet­ta­va huo­mi­oon: mah­dol­li­nen va­lo­y­li­herk­kyys, va­los­ta pa­he­ne­vat iho­tau­dit – esi­mer­kik­si ruu­su­fin­ni tai pu­na­huk­ka – ja se, käyt­tää­kö im­mu­no­sup­p­res­sii­vis­ta tai va­lol­le her­kis­tä­vää lää­ke­hoi­toa, tai on­ko it­sel­lä tai lä­hi­su­vus­sa ol­lut iho­syö­pää.

Tar­vit­ta­va suo­ja­ker­roin riip­puu myös odo­tet­ta­vis­sa ole­vas­ta al­tis­tuk­sen mää­räs­tä eli sii­tä, mikä on UV-in­dek­si ja kuin­ka pit­kään au­rin­gos­sa on ai­keis­sa ol­la ja mi­hin kel­lo­nai­kaan.

UV-in­dek­si eli UVI il­moit­taa au­rin­gon hai­tal­li­sen UV-sä­tei­lyn mää­rän yh­del­lä lu­vul­la. YK:n suo­si­tuk­ses­ta UV-in­dek­siä käy­te­tään ym­pä­ri maa­pal­loa sa­mal­la ta­val­la. Il­ma­tie­teen lai­tok­sen net­ti­si­vuil­ta löy­tyy ajan­ta­sai­sia ha­vain­to- ja en­nus­te­tie­to­ja UV-in­dek­sis­tä Suo­men, Eu­roo­pan ja koko maa­il­man kat­ta­vas­ti.

Iho­tyy­pit ja au­rin­ko

Iho­tyyp­pi I Hy­vin vaa­lea iho, usein pi­sa­mia, pu­ner­ta­va tuk­ka. Pa­laa ää­rim­mäi­sen her­käs­ti, ei rus­ke­tu kos­kaan.

Iho­tyyp­pi II Vaa­lea iho, jos­sa hiu­kan pi­sa­mia, vaa­le­ah­ko tuk­ka. Suu­ri tai­pu­mus pa­la­mi­seen, rus­ket­tuu hi­taas­ti ja vain hy­vin suo­jat­tu­na.

Iho­tyyp­pi III Nor­maa­li iho, ei pi­sa­mia, rus­kea tuk­ka. Pa­laa har­voin, rus­ket­tuu hel­pos­ti.

Iho­tyyp­pi IV Tum­ma iho, tum­ma tuk­ka. Pa­laa tus­kin kos­kaan, rus­ket­tuu erit­täin hy­vin.

Iho­tyy­pit V & VI Luon­nos­taan tum­ma tai rus­kea iho, mus­ta tuk­ka. Ei pala au­rin­gos­sa.

Läh­teet: Iho­liit­to, tun­ne iho­si au­rin­gos­sa -opas ja ter­veys­kir­jas­to.fi

Jaa suo­ja­ker­toi­men luku kol­mel­la

Au­rin­ko­voi­tei­den suo­ja­ker­toi­met mää­ri­tel­lään si­ten, et­tä pak­kauk­ses­sa ker­rot­tu suo­ja­lu­ku saa­daan syn­ty­mään le­vit­tä­mäl­lä 2 mil­lig­ram­maa voi­det­ta kul­le­kin ne­li­ö­sen­til­le ihoa.

Ta­pio Ran­ta­nen ar­ve­lee, et­tei ku­kaan ta­val­li­nen ku­lut­ta­ja käy­tä au­rin­ko­voi­det­ta näin tar­kas­ti an­nos­tel­len. Yleen­sä au­rin­ko­voi­det­ta lai­te­taan ihol­le vain 0,5–1 mil­lig­ram­maa ne­li­ö­sent­tiä koh­ti.

”Sik­si pak­kauk­ses­sa mai­ni­tun suo­ja­ker­toi­men voi suun­nil­leen ja­kaa kol­mel­la ar­vi­oi­des­saan suo­jaa, jon­ka ihol­leen saa.”

Suu­rim­man mah­dol­li­sim­man suo­ja­ker­toi­men va­lit­se­mi­nen on jär­ke­vää, jos au­rin­gol­ta suo­jau­tu­mi­sen tar­ve on eri­tyis­te­ki­jöi­den vuok­si suu­ri. Kor­keim­pia suo­ja­ker­toi­mia on vii­sas­ta käyt­tää myös erit­täin voi­mak­kaas­sa al­tis­tuk­ses­sa, jol­loin UVin­dek­si on yli kah­dek­san. Täl­lai­sia lo­ma­mat­ka­koh­tei­ta ovat esi­mer­kik­si Vä­li­me­ren maat ke­säl­lä ja Thai­maa sekä Aust­ra­lia ym­pä­ri vuo­den.

Au­rin­ko­voi­det­ta pi­tää le­vit­tää kaik­ki­al­le vaa­te­tuk­ses­ta pal­jaak­si jää­vil­le iho­a­lu­eil­le 15–30 mi­nuut­tia en­nen ulos läh­töä. Kun au­rin­gos­sa oles­kel­laan, voi­det­ta on myös li­sät­tä­vä kah­den tun­nin vä­lein ja ran­nal­la ai­na uin­nin ja pyy­he­kui­vauk­sen jäl­keen.

Jos iho al­kaa pu­noit­taa, au­rin­ko­suo­ja­voi­teen li­sää­mi­ses­sä ol­laan jo suu­res­ti myö­häs­sä. Ihon heh­ku­mi­nen pu­nai­se­na ei ole vain kos­meet­ti­nen hait­ta.

”Kun iho al­kaa pu­noit­taa au­rin­gos­sa, sil­loin on jo syn­ty­nyt vä­hin­tään DNA-vau­ri­oi­ta”, Ta­pio Ran­ta­nen sa­noo.

Ihon kyky kor­ja­ta syn­ty­nei­tä vau­ri­oi­ta on yk­si­löl­lis­tä, her­käs­ti pa­la­vil­la iho­tyy­peil­lä sel­väs­ti huo­nom­paa kuin rus­ket­tu­vil­la iho­tyy­peil­lä. Kor­jaa­mat­to­mat DNA-vau­ri­ot ovat mu­taa­ti­oi­ta, joi­den ker­ty­mi­nen voi joh­taa iho­syö­piin.

Sekä DNA-vau­ri­ot et­tä va­lo­van­he­ne­mi­seen, esi­mer­kik­si ryp­pyi­hin, joh­ta­vat si­de­ku­dos­vau­ri­ot käyn­nis­ty­vät jo niin pie­nil­lä va­lo­an­nok­sil­la, et­tei iho edes pu­noi­ta. Jos iho pa­laa, vau­ri­oi­ta tu­lee pal­jon enem­män.

Var­sin­kin jos tie­tää polt­ta­neen­sa ihon­sa jos­kus, suo­jauk­sen kans­sa kan­nat­taa ol­la ai­na hy­vin tark­ka. Iho ei unoh­da saa­tu­ja vau­ri­oi­ta.

Vii­me­ke­säi­nen voi­de vaih­toon

Jos kaa­pis­ta löy­tyy edel­lis­ke­sän avat­tu au­rin­ko­voi­de, sitä kan­nat­taa ar­vi­oi­da kriit­ti­ses­ti. ”Pää­sään­töi­ses­ti suo­si­tel­laan tuo­rei­ta tuot­tei­ta”, sa­noo Ta­pio Ran­ta­nen. Edel­lis­vuo­ti­sen ava­tun voi­teen kun­nos­ta ja te­hos­ta ei voi ol­la enää var­ma.

Mo­nis­sa päi­vä- ja meik­ki­voi­teis­sa­kin on suo­ja­ker­toi­mia. Yleen­sä niis­sä on mu­ka­na suo­ja­ker­roin 15. Se riit­tää eh­kä ar­keen, mut­ta ei pi­tem­pään ul­ko­na oles­ke­luun.

Polt­ta­vim­mal­ta au­rin­gol­ta kan­nat­taa suo­jau­tua myös il­ma­vil­la pit­kä­hi­hai­sil­la ja -lah­kei­sil­la vaat­teil­la ja ha­tul­la. Vaat­tei­den an­ta­ma suo­ja riip­puu kui­ten­kin neu­lok­sen tii­viy­des­tä.

Ny­ky­ään ur­hei­lu- ja ret­kei­ly­liik­keis­sä on tar­jol­la eri­tyi­siä au­rin­ko­suo­ja­vaat­tei­ta, jot­ka suo­jaa­vat ihoa UV-sä­tei­lyl­tä. Vaat­teen UV-sä­tei­ly­suo­ja il­mais­taan UPF-lu­vul­la. Mitä suu­rem­pi luku on, sen pa­rem­man suo­jan vaa­te an­taa. UV-suo­jauk­sen teho kui­ten­kin heik­ke­nee pe­suis­sa, jo­ten vaa­tet­ta kan­nat­taa pes­tä har­ki­ten.

Ran­ta­sen mie­les­tä eri­tyi­sis­tä UV-suo­ja­vaat­teis­ta voi ol­la apua niil­le ih­mi­sil­le, jot­ka ovat voi­mak­kaas­ti va­lo­y­li­herk­kiä tai joil­la on suu­ren­tu­nut iho­syö­pä­ris­ki. Niis­tä on hyö­tyä myös, jos oles­ke­lee alu­eel­la, jos­sa UVI on hy­vin voi­ma­kas eli UV-in­dek­si­lu­ku on 9 tai enem­män.

Jos au­rin­ko­suo­jauk­ses­ta huo­li­mat­ta polt­taa iho­aan, Ran­ta­nen neu­voo, et­tä kos­te­at kää­reet lie­ne­vät no­pein lie­vit­tä­jä. Men­to­li­pi­toi­sis­ta hel­pos­ti imey­ty­vis­tä kos­teus­voi­teis­ta voi myös saa­da vii­len­nys­tä.

”Oi­ke­as­taan ai­noa lää­ke pa­la­mi­seen ovat il­man re­sep­ti­ä­kin saa­ta­vat tu­leh­dus­ki­pu­lääk­keet suun kaut­ta otet­tui­na. Tu­leh­dus­ki­pu­gee­le­jä kan­nat­taa vält­tää täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa, kos­ka ne ovat te­hok­kai­ta va­lo­her­kis­tä­jiä.”

Ta­pio Ran­ta­sen mu­kaan ke­nen­kään ter­vei­hoi­sen ei kan­nat­tai­si var­ta vas­ten ot­taa au­rin­koa. To­sin hän an­taa pie­nen lie­ven­nyk­sen. Hy­vin rus­ket­tu­va iho­tyyp­pi pig­men­toi­tuu jo pie­nis­tä an­nok­sis­ta, ja myös UV-vau­ri­oi­den kor­jaus­me­ka­nis­mit toi­mi­vat pa­rem­min kuin vaa­le­am­mil­la I ja II iho­tyy­peil­lä.

”Hy­vin rus­ket­tu­val­le iho­tyy­pil­le ta­sai­sem­man vä­rin hank­ki­mi­nen pie­nel­lä au­rin­go­no­tol­la on ym­mär­ret­tä­vää ja hy­väk­syt­tä­vää. Pa­la­mi­sel­le alt­tiil­la ja hi­taas­ti rus­ket­tu­val­la ihol­la va­rus­tet­tu­ja ih­mi­siä neu­voi­sin kui­ten­kin ole­maan ot­ta­mat­ta au­rin­koa. Jos rus­kea pi­tää ol­la, väri on pa­rem­pi hank­kia kei­no­te­koi­ses­ti.”

Läh­teet: Iho­liit­to, Tun­ne iho­si au­rin­gos­sa -opas, ter­veys­kir­jas­to.fi, iho­liit­to.fi, il­ma­tie­teen­lai­tos.fi