A| Puo­li­soi­den omai­suus ja ve­lat avi­o­lii­tos­sa

Läh­tö­koh­tai­ses­ti puo­li­soil­la on avi­o­lii­tos­sa oma omai­suu­ten­sa ja omat vel­kan­sa. Käy­tän­nös­sä mo­net pa­ris­kun­nat kä­sit­te­le­vät va­ro­ja yh­tei­si­nä. Ta­val­li­ses­ti ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä, kum­man ti­lil­tä mak­se­taan ruo­at ja kum­man ti­lil­tä lai­nan­ly­hen­nyk­set ja vuok­rat.

Puo­li­soi­den yh­tei­nen vel­ka

Puo­li­soi­den yh­tei­sen ve­lan ot­ta­mi­nen edel­lyt­tää mo­lem­pien osa­puol­ten al­le­kir­joi­tus­ta tai val­tuu­tus­ta toi­mia toi­sen puo­les­ta. Myös yh­tei­sen omai­suu­den aset­ta­mi­nen ve­lan pan­tik­si edel­lyt­tää mo­lem­pien puo­li­soi­den myö­tä­vai­ku­tus­ta. Tämä tur­vaa myös sitä puo­li­soa, joka ei ha­lua aset­taa yh­teis­tä omai­suut­ta tuh­laa­vai­sen puo­li­son ot­ta­man uu­den lai­nan pan­tik­si.

Jos puo­li­soil­la on yh­teis­tä vel­kaa, esi­mer­kik­si asun­to­vel­kaa, ve­lat ovat yleen­sä yh­teis­vas­tuul­li­sia tai yh­teis­tä omai­suut­ta on tä­män ve­lan pant­ti­na. Täl­löin vel­ko­jen eril­li­syy­del­lä ei ole vii­me kä­des­sä mer­ki­tys­tä, kos­ka vel­ko­ja voi pe­riä ve­lan kum­mal­ta ve­lal­li­sel­ta ta­han­sa. Jos toi­nen puo­li­so jou­tuu mak­sa­maan vel­kaa yli osuu­ten­sa, hän voi pe­riä yli oman osuu­ten­sa mak­sa­maan­sa osuut­ta toi­sel­ta puo­li­sol­ta. Jos toi­nen puo­li­so on yli­vel­kai­nen, täs­tä mah­dol­li­suu­des­ta ei luon­nol­li­ses­ti ole hyö­tyä.

Ta­val­li­nen vel­ka

Pää­sään­töi­ses­ti puo­li­sot ei­vät vas­taa toi­nen tois­ten­sa ot­ta­mis­ta ve­lois­ta. Vel­ko­ja ei voi vaa­tia mak­sua ve­las­ta toi­sel­ta puo­li­sol­ta ei­kä toi­sen puo­li­son omai­suut­ta voi­da ulos­mi­ta­ta vel­kaa ot­ta­neen puo­li­son ve­las­ta. Eri asia on se, jos yh­teis­tä tai toi­sen puo­li­son omai­suut­ta on omai­suu­den pant­ti­na tai puo­li­so on an­ta­nut ta­kauk­sen puo­li­son­sa puo­les­ta. Täl­löin vel­ka­vas­tuu rat­ke­aa pant­taus­ta kos­ke­vien sään­tö­jen mu­kai­ses­ti.

Ela­tus­vel­ka

Poik­keus edel­li­seen on ela­tus­vel­ka, jon­ka jom­pi­kum­pi on ot­ta­nut puo­li­soi­den yh­teis­tä ela­tus­ta var­ten. Ela­tus­vel­ka tar­koit­taa esi­mer­kik­si ruo­ka­kaup­paan pe­rus­te­tun luot­to­ti­lin käy­tös­tä syn­ty­nyt­tä vel­kaa. Ela­tus­ku­luik­si las­ke­taan sel­lai­set ku­lut, jot­ka ovat syn­ty­neet per­heen yh­teis­ten tai puo­li­son koh­tuul­lis­ten hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den täyt­tä­mi­ses­tä, esi­mer­kik­si ruo­ka-, vaa­te­tus- ja har­ras­tus­ku­luis­ta. Las­ten kas­va­tuk­ses­ta syn­ty­vät me­not kuu­lu­vat niin ikään ela­tus­ku­lu­jen pii­riin. Sen puo­li­son vas­tuu ela­tus­ve­las­ta, joka ei ole vel­kaa var­si­nai­ses­ti ot­ta­nut, van­he­nee ta­val­lis­ta ly­hy­em­min – kah­des­sa vuo­des­sa ve­lan erään­ty­mi­ses­tä. ●

Mitä omai­suu­den osi­tuk­ses­sa huo­mi­oi­ta­va omai­suu­den tuh­laa­mi­nen tai huk­kaa­mi­nen voi tar­koit­taa?

1. Puo­li­so voi käyt­tää omaa omai­suut­taan tuh­laa­vai­ses­ti esi­mer­kik­si ra­ha­pe­laa­mi­seen tai te­ke­mäl­lä tur­hia han­kin­to­ja tai si­joit­ta­mal­la va­ral­li­suu­teen­sa näh­den suu­ren mää­rän omai­suut­ta ris­ki­si­joi­tuk­siin il­man toi­sen puo­li­son hy­väk­syn­tää.

2. Puo­li­so käyt­tää suu­ren osan va­rois­taan oman avio-oi­keu­den ul­ko­puo­li­sen omai­suu­den pa­ran­ta­mi­seen.

3. Puo­li­so luo­puu saa­mas­taan pe­rin­nös­tä vas­ta avi­oe­ron vi­reil­le tu­lon jäl­keen.

4. Puo­li­so voi myy­dä omai­suut­ta ali­hin­nal­la tai lah­joit­taa sitä avi­oe­roa sil­mäl­lä pi­tä­en.

Hu­kat­tu sum­ma voi­daan huo­mi­oi­da osi­tuk­ses­sa

● Jos puo­li­so pys­tyy näyt­tä­mään omai­suu­den osi­tuk­ses­sa, et­tä toi­nen puo­li­so on käyt­tä­nyt va­ro­ja hui­ken­te­le­vai­ses­ti, asia on mah­dol­li­suus huo­mi­oi­da osi­tuk­ses­sa vas­tik­keil­la. Vas­ti­ke tar­koit­taa sitä, et­tä va­ro­ja hu­kan­neen puo­li­son omai­suu­den sääs­töön li­sä­tään se sum­ma, jon­ka hän on hu­kan­nut. Täl­löin hu­kat­tu sum­ma ote­taan las­ken­nal­li­ses­ti huo­mi­oon, vaik­ka sitä ei konk­reet­ti­ses­ti ole­kaan enää ole­mas­sa. Toi­nen vaih­to­eh­to on se, et­tä esi­mer­kik­si tuh­la­ten otet­tua vel­kaa ei huo­mi­oi­da osi­tuk­ses­sa lain­kaan.

● Avi­o­va­ral­li­suu­soi­keu­den vas­ti­ke­jär­jes­tel­mä on kaik­ki­aan hy­vin mo­ni­mut­kai­nen ja yleen­sä sitä so­vel­le­taan, kun pe­sän­ja­ka­ja te­kee osi­tuk­sen. Ar­tik­ke­lis­sa ei ole kä­si­tel­ty kat­ta­vas­ti kaik­kia vaih­to­eh­to­ja, jois­sa vas­ti­ket­ta voi­daan osi­tuk­ses­sa käyt­tää hy­väk­si.

B| Kun puo­li­so vel­kaan­tuu pe­laa­mal­la

Puo­li­so ei vas­taa toi­sen puo­li­son te­ke­mäs­tä pe­li­ve­las­ta. Jos pe­laa­mi­nen on muo­dos­tu­nut puo­li­sol­le on­gel­mak­si, on tär­ke­ää saa­da hä­nel­le apua. Sitä voi saa­da esi­mer­kik­si A-kli­ni­kan kaut­ta.

Jos puo­li­soil­la on avio-oi­keus toi­nen tois­ten­sa omai­suu­teen ja toi­nen puo­li­so nä­kee, et­tä toi­nen vel­kaan­tuu yli va­ro­jen­sa, hä­nen kan­nat­taa teh­dä puo­li­son­sa kans­sa avi­oeh­to­so­pi­mus.

Täl­löin puo­li­soi­den vä­lil­lä ei teh­dä omai­suu­den osi­tus­ta, jos­sa va­rat ja ve­lat ta­sa­taan, vaan mo­lem­mat osa­puo­let pi­tä­vät oman omai­suu­ten­sa ja vas­taa­vat it­se omis­ta ve­lois­taan. Tämä sel­keyt­tää ti­lan­net­ta, jos toi­nen puo­li­so vel­kaan­tuu pa­hoin.

Jos puo­li­so ei suos­tu avi­oeh­to­so­pi­muk­sen te­ke­mi­seen, voi il­moit­taa, et­tä kum­man­kin osa­puo­len on jat­kos­sa vas­tat­ta­va elä­mi­seen liit­ty­vis­tä kus­tan­nuk­sis­ta omal­ta osuu­del­taan. Täl­lä voi yrit­tää vai­kut­taa sii­hen, et­tä mo­lem­mat osal­lis­tu­vat yh­tei­sen elä­mi­sen ku­lui­hin. Vel­ka­vas­tuus­ta suh­tees­sa vel­ko­jaan on edel­leen voi­mas­sa se, mitä ai­em­min ve­lois­ta on esi­tet­ty. Puo­li­soil­la on avi­o­lii­ton ai­ka­na ela­tus­vel­vol­li­suus toi­nen toi­si­aan koh­taan. Jos toi­nen vel­kaan­tuu ja toi­sel­la on va­ro­ja, va­rak­kaam­man on elä­tet­tä­vä puo­li­so­aan.

Jos ti­lan­ne vain jat­kuu ja avi­o­lii­tos­sa on muu­ten­kin on­gel­maa, puo­li­so voi ha­kea avi­oe­roa, jol­loin avi­oe­ron vi­reil­le­tu­lo­päi­vä on omai­suu­den osi­tuk­sen pe­rus­te­päi­vä. Tuon päi­vän jäl­kei­set ve­lat ei­vät enää kuu­lu osi­tet­ta­vien va­ro­jen ja vel­ko­jen pii­riin.●

Mi­ten vas­ti­ke vai­kut­taa osi­tuk­ses­sa?

● Osi­tus il­man vas­ti­ket­ta joh­taa mie­hen kan­nal­ta koh­tuut­to­maan ti­lan­tee­seen, kos­ka hän jou­tuu mak­sa­maan ta­sin­koa puo­li­sol­leen, joka on omal­la toi­min­nal­laan ai­heut­ta­nut vel­kaan­tu­mi­sen.

● Jos ra­ha­pe­li­vel­ka huo­mi­oi­daan vas­tik­kee­na, osi­tus teh­dään si­ten, et­tei ra­ha­pe­li­vel­kaa to­si­a­si­as­sa huo­mi­oi­da osi­tus­las­kel­mas­sa lain­kaan. Täl­löin ta­sin­koa ei tule mak­set­ta­vak­si, kos­ka mo­lem­pien osa­puol­ten omai­suu­den sääs­tö on yh­tä suu­ri. Vai­mo vas­taa yk­sin ai­heut­ta­mas­taan pe­li­ve­las­ta.

C| Omai­suus, jo­hon puo­li­sol­la ei ole avio-oi­keut­ta

Puo­li­soil­la saat­taa ol­la sekä avio-oi­keu­den alais­ta et­tä avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta. Avi­oeh­to­so­pi­mus voi kos­kea ai­no­as­taan osaa omai­suu­des­ta tai puo­li­so on voi­nut saa­da esi­mer­kik­si tes­ta­men­til­la tai lah­ja­kir­jal­la omai­suut­ta, jo­hon toi­sel­la puo­li­sol­la ei ole avio-oi­keut­ta. Jos puo­li­so täl­löin käyt­tää avio-oi­keu­den alais­ta omai­suut­taan avio-oi­keu­den ul­ko­puo­li­sen omai­suu­den olen­nai­seen pa­ran­ta­mi­seen, tätä voi­daan huo­mi­oi­da vas­tik­keil­la omai­suu­den osi­tuk­ses­sa.●

D| Kun puo­li­so huk­kaa omai­suut­ta avi­oe­ros­sa

Avi­oe­ro tu­lee vi­reil­le sil­loin, kun avio­ero­ha­ke­mus jä­te­tään kä­rä­jä­oi­keu­teen. Avi­oe­ron vi­reil­le­tu­lo­het­ken ja osi­tuk­sen vä­lil­lä saat­taa vä­lil­lä ku­lua pit­kä­kin ai­ka. Lain mu­kaan osi­tuk­ses­sa huo­mi­oi­ta­va omai­suus mää­räy­tyy osi­tus­pe­rus­te­het­ken mu­kaan, mut­ta omai­suus ar­vos­te­taan osi­tus­het­ken mu­kai­ses­ti. Jos puo­li­son omai­suus vä­hen­tyy tuo­na vä­li­ai­ka­na muus­ta kuin esi­mer­kik­si ar­vos­tuk­seen liit­ty­väs­tä syys­tä, vä­hen­ty­mi­nen on mah­dol­lis­ta ot­taa huo­mi­oon omai­suu­den osi­tuk­ses­sa.●

Ta­paus 1

Omai­suu­den luo­vut­ta­mi­nen uu­del­le puo­li­sol­le

● Mat­ti oli avi­oe­ron jäl­keen mut­ta en­nen omai­suu­den osi­tus­ta luo­vut­ta­nut omis­ta­man­sa asun­to-osak­keet ali­hin­taan uu­del­le puo­li­sol­leen Pir­kol­le. Luo­vu­tuk­sen seu­rauk­sena Mat­ti oli osi­tuk­sen toi­mit­ta­mis­het­kel­lä käy­tän­nös­sä va­ra­ton. Jos Mat­ti oli­si edel­leen omis­ta­nut asun­non, hä­nen oli­si tul­lut mak­saa ta­sin­koa en­ti­sel­le puo­li­sol­leen Tuu­lal­le. Mi­ten asia rat­ke­si?

VAS­TAUS Vas­taa­van kor­keim­man oi­keu­den ta­pauk­sen mu­kaan pe­sän­ja­ka­ja ot­ti asun­to-osak­keet osi­tuk­ses­sa huo­mi­oon nii­den osi­tuk­sen ai­kai­ses­ta to­del­li­ses­ta ar­vos­ta. Ta­sin­koa saa­va Tuu­la sai saa­mi­soi­keu­den Ma­til­ta hä­nel­le mää­rä­tys­tä ta­sin­gos­ta, jota ei voi­tu osi­tuk­ses­sa suo­rit­taa.

Jos Mat­ti ei mak­sa ta­sin­koa, Tuu­lal­la on oi­keus vie­dä asia lain­voi­mai­sen osi­tus­pää­tök­sen pe­rus­teel­la vel­ko­mis­asi­a­na tuo­mi­ois­tui­meen ja tuo­mi­ois­tuin to­den­nä­köi­ses­ti vel­voit­taa Ma­tin mak­sa­maan saa­ta­van Tuu­lal­le. Tätä kaut­ta Tuu­la voi saa­da ulo­sot­to­kel­poi­sen rat­kai­sun ta­sin­gon mak­sa­mi­ses­ta.

Ta­paus 2

Pe­rin­nös­tä luo­pu­mi­nen

● Ti­mon ja Mai­jan avi­oe­ro oli tul­lut vi­reil­le 30.3.2014. Ti­mon isä oli kuol­lut 10.2.2014. Näin ol­len Ti­mon osi­tet­ta­vaan va­ral­li­suu­teen kuu­lui osuus isän­sä kuo­lin­pe­sään. Timo luo­pui pe­rin­nös­tä äi­tin­sä hy­väk­si 10.4.2014. Huo­mi­oi­tiin­ko pe­rin­nön­ja­ko-osuus Ti­mon ja Mai­jan vä­li­ses­sä omai­suu­den osi­tuk­ses­sa?

VAS­TAUS Vas­taa­van kor­keim­man oi­keu­den ta­pauk­sen mu­kaan Ti­mon kat­sot­tiin vää­rin­käyt­tä­neen oi­keut­taan val­li­ta omai­suut­ta, jo­hon Mai­jal­la oli avio-oi­keus. Näin ol­len pe­rin­tö­osuus oli osi­tuk­ses­sa otet­ta­va huo­mi­oon osi­tuk­sen ai­kai­ses­ta ar­vos­taan.

Mi­ten tä­män oli­si voi­nut es­tää? Jos isän tes­ta­men­tis­sa oli­si ol­lut mer­kin­tä, et­tä hä­nel­tä pe­rit­ty omai­suus on avio-oi­keu­des­ta va­paa­ta omai­suut­ta, Ti­mol­la oli­si ol­lut oi­keus päät­tää pe­rin­nös­tä luo­pu­mi­ses­ta tai luo­pu­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä il­man ta­sin­koon vai­kut­ta­via seu­rauk­sia.

Ta­paus 3

Puo­li­so ei ker­ro omai­suu­des­taan

● Pirk­ko ja Veik­ko neu­vot­te­li­vat kes­ke­nään omai­suu­ten­sa osi­tuk­ses­ta. Pirk­ko ei saa­nut mil­lään tie­toa Vei­kon omai­suu­des­ta ja epäi­li, et­tä jo­tain jää il­moit­ta­mat­ta. Mitä Pirk­ko pys­tyi te­ke­mään asi­as­sa?

VAS­TAUS Jos Veik­ko ei edel­leen­kään suos­tu il­moit­ta­maan omai­suut­taan tai sen il­moit­ta­mi­ses­ta jää Pir­kol­le epäi­lys, Pir­kon on ha­et­ta­va pe­sän­ja­ka­jaa te­ke­mään omai­suu­den osi­tus. Kum­man­kin osa­puo­len on il­moi­tet­ta­va pe­sän­ja­ka­jal­le va­ran­sa ja vel­kan­sa. Läh­tö­koh­tai­ses­ti pe­sän­ja­ka­ja luot­taa sii­hen, mitä osa­puo­let hä­nel­le il­moit­ta­vat. Pe­sän­ja­ka­jal­la on kui­ten­kin oi­keus pyy­tää tie­to ar­vo-osuus­ti­lin pi­tä­jil­tä ar­vo-osuus­ti­leil­lä ole­vas­ta omai­suu­des­ta ja muis­ta ar­vo-osuus­ti­lil­le kir­ja­tuis­ta sei­kois­ta. Pe­sän­ja­ka­jal­la ei ole mah­dol­li­suut­ta sel­vit­tää osa­puol­ten omai­suut­ta esi­mer­kik­si ul­ko­mail­ta. Näin ol­len omai­suu­den sa­laa­mi­nen on pe­ri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta, mut­ta se on ri­ko­soi­keu­del­li­ses­ti ran­gais­ta­va teko, ku­ten jäl­jem­pä­nä ole­vas­ta ta­pauk­ses­ta il­me­nee.

Ta­paus 4

Omai­suu­den sa­laa­mi­nen voi ol­la ri­kos

● Jus­si oli jät­tä­nyt il­moit­ta­mat­ta kak­si omis­ta­maan­sa pank­ki­ti­liä pe­sän­ja­ka­jan toi­mit­ta­mas­sa omai­suu­den osi­tuk­ses­sa. Näi­den ti­lien ole­mas­sa­o­lo muut­ti ai­em­min teh­dyn omai­suu­den osi­tuk­sen täy­sin. Sir­pan oli­si pi­tä­nyt saa­da ta­sin­koa Jus­sil­ta, ja sa­laa­mi­sen joh­dos­ta tämä ta­sin­ko oli jää­nyt saa­mat­ta. Ti­lien ole­mas­sa­o­lo oli sel­vin­nyt Sir­pal­le vas­ta, kun osi­tus oli lain­voi­mai­ses­ti teh­ty. Mitä Sir­pa saat­toi teh­dä?

VAS­TAUS Yk­sin­ker­tai­sin­ta on luon­nol­li­ses­ti sel­vit­tää asia va­paa­eh­toi­ses­ti Jus­sin kans­sa. Ai­em­paa osi­tus­so­pi­mus­ta voi täy­den­tää ja teh­dä uu­des­taan osi­tus oi­keil­la omai­suus­tie­doil­la. Jos Jus­si ei tä­hän suos­tu, Sir­pa voi teh­dä po­lii­sil­le tut­kin­tail­moi­tuk­sen epäil­lys­tä pe­tok­ses­ta. Jos po­lii­si­tut­kin­ta ete­nee, po­lii­sil­la on täl­löin mah­dol­li­suu­det saa­da sel­vil­le Jus­sin pank­ki­ti­li­tie­dot. Jos ti­lien sa­laa­mi­nen pal­jas­tuu ja Sir­pa on sa­laa­mi­sen joh­dos­ta kär­si­nyt va­hin­koa, Jus­si voi saa­da tuo­mi­on pe­tok­ses­ta, kos­ka hän oli saa­nut oi­keu­de­ton­ta hyö­tyä jät­tä­mäl­lä il­moit­ta­mat­ta ky­sei­set va­rat omai­suu­den osi­tuk­ses­sa. Pe­tok­ses­ta voi saa­da ri­kos­lain mu­kaan sak­ko­ran­gais­tuk­sen tai enin­tään kah­den vuo­den van­keus­ran­gais­tuk­sen. Jus­si voi­daan myös oi­keu­den­käyn­nis­sä vel­voit­taa mak­sa­maan va­hin­gon­kor­vaus­ta Sir­pal­le.

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

KU­VI­TUS PIA HOLM

11–12/2014