Puus­ta kat­so­en voi­si luul­la, et­tä pys­sy­jen, tu­li­pa­lo­jen ja on­net­to­muuk­sien kans­sa työk­seen puu­haa­vat ih­mi­set oli­si­vat vaa­ral­li­sis­sa am­ma­teis­sa.

Elä­väs­sä elä­mäs­sä ti­lan­ne on juu­ri päin­vas­toin. Jos mies ha­lu­aa elää pit­kään ei­kä al­tis­taa it­se­ään ai­na­kaan am­ma­tis­ta koi­tu­vil­le ris­keil­le, kan­nat­taa ryh­tyä up­see­rik­si, pa­lo­mie­hek­si tai po­lii­sik­si. Näis­sä am­ma­teis­sa mies­ten kuol­lei­suu­den ris­ki on kaik­kein pie­nin.

Jos taas sat­tuu ole­maan nai­nen, tur­val­li­sin­ta on kou­lut­tau­tua jon­kin alan eri­ty­sa­si­an­tun­ti­jak­si, ham­mas­lää­kä­rik­si,  pank­ki­toi­mi­hen­ki­lök­si, pa­pik­si, di­a­ko­nik­si tai vaik­ka­pa lei­po­mo- tai kark­ki­teh­taan duu­na­rik­si. Pa­pe­ri­teh­taas­sa­kin nai­nen säi­lyy hen­gis­sä pa­rem­min kuin mies.

Tie­dot käy­vät il­mi Kun­tou­tus­sää­ti­ön vii­me vuon­na jul­kais­tus­ta isos­ta tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa kuol­lei­suut­ta on tar­kas­tel­tu am­mat­ti­koh­tai­ses­ti vuo­si­na 2001–07. Tut­ki­mu­sai­neis­to­na oli Ti­las­to­kes­kuk­sen vä­es­tö­las­ken­ta- ja kuo­le­man­syy­tie­dot, jot­ka kat­toi­vat kaik­ki työ­voi­maan kuu­lu­neet Suo­mes­sa vuon­na 2000 asu­neet 25–64-vuo­ti­aat nai­set ja mie­het.

Nais­ten am­mat­te­ja, jois­sa on iso ris­ki kuol­la

● kiin­teis­tö­huol­ta­jat, tar­joi­li­jat, sii­voo­jat● ylim­mät vir­ka­mie­het, pu­he­lin­myy­jät, leh­den­ja­ka­jat● vas­taa­no­ton- ja vaih­teen­hoi­ta­jat, ke­mi­an­työn­te­ki­jät● toi­mit­ta­jat, kir­jai­li­jat● puu­ta­va­ran- ja rah­din­kä­sit­te­li­jät● sai­raa­la- ja hoi­to­a­pu­lai­set● ko­din­hoi­ta­jat, hen­ki­lö­koh­tai­set avus­ta­jat, omais­hoi­ta­jat● toi­mis­to­työn­te­ki­jät, keit­ti­öa­pu­lai­set● sih­tee­rit

Mies­ten am­mat­te­ja, jois­sa on iso ris­ki kuol­la

● apu­työn­te­ki­jät ra­ken­nuk­sil­la, as­falt­ti­mie­het, kaa­to­paik­ka­työn­te­ki­jät● tar­joi­li­jat, vah­ti­mes­ta­rit, toi­mis­to­a­pu­lai­set, omais­hoi­ta­jat● pak­kaa­jat, rah­din­kä­sit­te­li­jät, va­ras­to­mie­het● leh­den­ja­ka­jat, keit­ti­öa­pu­lai­set● hit­saa­jat, ko­neis­ta­jat, le­vy­se­pät, va­li­mo­työn­te­ki­jät● muu­ra­rit, rau­doit­ta­jat, put­ki­a­sen­ta­jat● kai­vos- ja ki­vi­työn­te­ki­jät, pa­nos­ta­jat● saha- ja­kui­vaa­mo­työn­te­ki­jät, ke­mi­an­te­ol­li­suu­den työn­te­ki­jät● vesi- ja ju­na­lii­ken­teen työn­te­ki­jät, moot­to­ri­a­jo­neu­vo­jen ja ko­nei­den kul­jet­ta­jat● pa­pe­ri­työn­te­ki­jät, puu­ta­va­ran kä­sit­te­li­jät

Mie­his­tä par­haat nais­ten hei­koim­pia

Se ei lie­ne ke­nel­le­kään yl­lä­tys, et­tä hei­koim­min hen­gis­sä py­syy vain pe­rus­kou­lun käy­nyt, työn­te­ki­jä­am­ma­tis­sa ruu­miil­lis­ta työ­tä te­ke­vä mies – to­sin si­tä­kin hei­kom­min tuon taus­tan omaa­va yk­si­näi­nen työ­tön mies.

Suo­mes­sa kuo­lee vuo­sit­tain yli 10 000 työ­i­käis­tä, 25–64-vuo­ti­as­ta nais­ta ja mies­tä. Kuol­lei­suus on täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la jat­ka­nut vä­he­ne­mis­tään, mut­ta vii­ka­te­mies koh­te­lee mie­hiä ru­jom­min: pal­kan­saa­jien kuol­lei­suus 100 000 hen­keä koh­ti oli nai­sil­la 142 ja mie­hil­lä 305.

Mie­hil­le tut­ki­mus on hyy­tä­vää lu­et­ta­vaa: eloon­jää­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta mie­his­tä par­haat­kin pää­se­vät hä­din tus­kin sa­mal­le ta­sol­le kuin hei­koim­mat nais­ryh­mät.

Se tar­koit­taa muun mu­as­sa, et­tä 100 000 25-vuo­ti­aas­ta alim­paan tu­lo­ryh­mään kuu­lu­vas­ta nai­ses­ta hen­gis­sä on vie­lä 65-vuo­ti­aa­na 80 000. Sa­maan tu­lo­ryh­mään kuu­lu­vis­ta mie­his­tä hen­gis­sä on tuol­loin enää al­le 50 000.

Asi­an­tun­ti­ja-am­ma­teis­sa mies­ten kuol­lei­suus oli kes­ki­mää­rin 2,6-ker­tais­ta ja työn­te­ki­jä­am­ma­teis­sa 3,9-ker­tais­ta nais­ten kuol­lei­suu­teen ver­rat­tu­na.

Vain muu­ta­mas­sa am­mat­ti­ryh­mäs­sä nais­ten kuol­lei­suus oli sa­mal­la ta­sol­la tai suu­rem­paa kuin mies­ten: jär­jes­tö- ja kau­pan alan joh­ta­jil­la, maan­mit­tau­sin­si­nöö­reil­lä, bi­o­lo­geil­la, lää­ke- ja hy­gie­ni­a­tuot­tei­den te­ki­jöil­lä, yli­o­pis­to­leh­to­reil­la, säh­kö­tek­ni­koil­la ja po­lii­seil­la.

Am­mat­tien vä­li­set kuol­lei­suu­se­rot joh­tu­vat tie­tys­ti mo­nis­ta te­ki­jöis­tä. Tut­ki­jat ar­vi­oi­vat, et­tä noin seit­se­män pro­sent­tia työ­i­käis­ten kuol­lei­suu­des­ta on yh­dis­tet­tä­vis­sä jol­la­kin ta­val­la työ­hön.

Työt­tö­myys tap­paa eni­ten

Va­ka­vim­man ris­kin vei­vin­heit­toon tar­jo­aa työt­tö­myys: työt­tö­mien kuol­lei­suus 100 000 hen­keä koh­den oli mie­hil­lä 1 110 ja nai­sil­la 341. Työl­li­siin ver­rat­tu­na ki­lo­met­ri­teh­taan mies­ten kuol­lei­suus oli kol­min­ker­tais­ta ja nais­ten kak­sin­ker­tais­ta.

Se­kin lie­nee ym­mär­ret­tä­vää, et­tä kuol­lei­suus kas­vaa työt­tö­myy­den pit­kit­ty­es­sä. Työt­tö­mien kuol­lei­suus oman kä­den kaut­ta oli nai­sil­la noin 2,5- ja mie­hil­lä 3,2-ker­tais­ta työl­li­siin ver­rat­tu­na. Yk­si­näi­set kuo­le­vat her­kem­min kuin avio- ja avo­lii­tos­sa elä­vät.

Eri­tyi­ses­ti pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­lä mie­hil­lä myös vii­nan käyt­tö li­sää kuol­lei­suut­ta: työt­tö­mien al­ko­ho­liin liit­ty­vä kuol­lei­suus oli lä­hes seit­se­män­ker­tais­ta pal­kan­saa­jiin ver­rat­tu­na. Kuol­lei­suus on sitä suu­rem­paa mitä alem­paan tu­lo­ryh­mään työ­tön kuu­lui. Vii­naan kuol­leet ovat useim­mi­ten työn­te­ki­jä­am­ma­teis­sa, to­sin nai­sis­ta tä­hän hörp­py­po­ruk­kaan kuu­lu­vat myös ju­ris­tit.

Jo 1990-lu­vun lo­pul­la kuol­lei­suus oli pien­tä pa­peil­la, opet­ta­jil­la, lää­kä­reil­lä, pank­ki- ja pos­ti­toi­mi­hen­ki­löil­lä sekä eri alo­jen in­si­nöö­reil­lä ja tek­ni­koil­la. 2000-lu­vun alus­sa al­hai­sen kuol­lei­suu­den am­mat­tei­hin mie­hil­lä nou­si­vat myös up­see­rit, po­lii­sit, eri­lai­set joh­ta­jat sekä mark­ki­noin­nin eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­jat.

Nai­sil­la al­hai­sen kuol­lei­suu­den am­mat­tei­hin 1990- ja 2000-lu­vul­la kuu­lui­vat las­ten­tar­ha­no­pet­ta­jat, las­ten­hoi­ta­jat, psy­ko­lo­git, sai­raan­hoi­ta­jat ja pa­pe­ri­työn­te­ki­jät. Täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la myös elekt­ro­niik­ka- ja it-alan eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­jat, asi­an­tun­ti­ja­joh­ta­jat, di­a­ko­nit ja seu­ra­kun­ta­työn­te­ki­jät nou­si­vat vä­hä­ris­ki­seen sak­kiin.

Kas­vai­met tap­pa­vat nai­sia

Työs­sä käy­vät nai­set kuo­le­vat useim­min kas­vai­miin. Sekä asi­an­tun­ti­ja- et­tä työn­te­ki­jä­am­ma­teis­sa kuo­le­man­ta­pauk­sis­ta yli puo­let liit­tyi nii­hin. Mie­hil­lä kas­vain­kuo­le­mien osuus oko­nais­kuol­lei­suu­des­ta­o­li noin kol­man­nes.

Odo­tet­tua enem­män kas­vain­kuo­le­mia oli tut­ki­muk­sen mu­kaan näis­sä am­mat­ti­ryh­mis­sä: ti­lin­tar­kas­ta­jat ja eko­no­mis­tit, myyn­ti­neu­vot­te­li­jat ja kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jät, vas­taa­no­ton- ja neu­von­nan hoi­ta­jat, sih­tee­rit, sii­voo­jat ja sai­raa­la-apu­lai­set sekä tar­joi­li­jat.

It­se­mur­hat kuo­lin­syy­nä oli­vat kes­ki­mää­räis­tä ylei­sem­piä muun mu­as­sa pe­rus- ja lähi-, mie­len­ter­veys- ja ke­hi­tys­vam­mais­ten hoi­ta­jil­la, koti- ja hen­ki­lö­koh­tai­sil­la avus­ta­jil­la, sai­raa­la-, hoi­to- ja ko­ti­a­pu­lai­sil­la, sii­voo­jil­la sekä keit­ti­öa­pu­lai­sil­la.

Myös ke­mi­an­te­ol­li­suu­den pro­ses­si­työn­te­ki­jöil­lä sekä ar­kis­ton- ja kir­jas­ton­hoi­ta­jil­la elä­mä päät­tyi ta­val­lis­ta use­am­min oman kä­den kaut­ta. ◗

Nais­ten am­mat­te­ja, jois­sa kuol­lei­suus on pien­tä

● in­for­maa­ti­o­tek­nik­ko● ite­ri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja● pa­pe­ri­työn­te­ki­jä● fy­si­o­te­ra­peut­ti● las­ten­tar­ha­no­pet­ta­ja● psy­ko­lo­gi, te­ra­peut­ti● lei­po­mo­ja ma­keis­työn­te­ki­jä● di­a­ko­ni ja seu­ra­kun­ta­työn­te­ki­jä● lää­kä­ri, ham­mas­lää­kä­ri● reh­to­ri● opet­ta­ja● pos­ti- ja pank­ki­toi­mi­hen­ki­lö● sai­raan- ja ter­vey­den­hoi­ta­ja

Mies­ten am­mat­te­ja, jois­sa kuol­lei­suus on pien­tä

● reh­to­ri● ark­ki­teh­ti● pos­ti- ja pank­ki­toi­mi­hen­ki­lö● pap­pi● toi­mi­tus­joh­ta­ja● mark­ki­noin­ti-pääl­lik­kö● ite­ri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja● ti­lin­tar­kas­ta­ja, eko­no­mis­ti● opet­ta­ja● pa­pe­ri­tek­nik­ko● lää­kä­ri, ham­mas­lää­kä­ri● ag­ro­lo­gi● säh­kö­tek­nik­ko● up­see­ri● po­lii­si

Pen­so­la, She­meik­ka, Kes­se­li, Lai­hi­a­la, Rin­ne, Not­ko­la: Pal­kan­saa­ja, yrit­tä­jä, työ­tön. Kuol­lei­suus Suo­mes­sa 2001–2007. Hel­sin­ki: Kun­tou­tus­sää­ti­ön tut­ki­muk­sia 84/2012.

Jar­mo Aal­to­nen Teks­ti / An­na-Kai­sa Jor­ma­nai­nen Ku­vi­tus

Oma Ai­ka 2/2014