Artikkeli

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg arvioi muotidieetit

Rasvaton fitness vai hiilariton karppaus? Pätkäpaasto vai kivikauden ruokavalio? Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg arvioi muotidieetit.

Fit­ness-die­et­ti

● Täh­täi­me­nä on kas­vat­taa li­hak­sia, lie­vim­mil­lään kiin­teyt­tää ja vä­hen­tää ras­vaa.

● 6-9 ate­ri­aa päi­väs­sä.

● Kes­ki­mää­rin 30-40 pro­sent­tia ruo­ka­va­li­os­ta on pro­tei­i­nia ja lo­put ta­sa­puo­li­ses­ti ras­vo­ja ja hii­li­hyd­raat­te­ja, joi­den mää­rä ar­vi­oi­daan ku­lu­tuk­sen mu­kaan.

● Vä­hä­ras­vai­suus on tär­ke­ää. Ras­vat saa­daan mm. kas­vi­öl­jyis­tä, avo­ka­dos­ta ja päh­ki­nöis­tä sekä vä­hä­ras­vai­ses­ta ka­las­ta, ka­nas­ta ja li­has­ta.

● So­ke­ri­ton.

Pat­rik Bor­gin ar­vio:

Tä­män tosi tiu­kan die­e­tin voi teh­dä, jos ai­koo fit­ness-la­val­le. Ta­val­li­sel­le ih­mi­sel­le se on lii­an ke­vyt. Löy­dät it­se­si äk­kiä ah­mi­mas­ta. Die­e­til­lä saa tu­lok­sia ly­hy­el­lä ai­ka­vä­lil­lä, mut­ta to­den­nä­köi­ses­ti huo­nos­ti pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä.

5:2 ja muut pät­kä­paas­tot

● Nai­nen saa kah­te­na päi­vä­nä vii­kos­sa syö­dä 500 kcal, mies 600 kcal.

● Mui­na päi­vi­nä voi syö­dä nor­maa­lis­ti.

● Laih­dut­ta­ja kuit­taa paas­toa jos­sa­kin mää­rin syö­mis­päi­vi­nä, mut­ta ko­ko­nai­suu­te­na hän syö vä­hem­män kuin en­nen ja laih­tuu.

Pat­rik Bor­gin ar­vio:

Voit ko­keil­la tätä. Jot­kut saa­vat die­e­tis­tä ko­ke­muk­sen, et­tä paas­to tuo tar­kem­min esiin nä­län tun­teen. Se voi an­taa uu­sia aja­tuk­sia ja etäi­syyt­tä oman ruo­ka­suh­tee­seen.

Jos har­mit­te­let paas­to­päi­vä­nä, et­tä et voi syö­dä tai men­nä ulos, kan­nat­taa lo­pet­taa sa­man tien.

Ai­ka mo­nel­le käy niin, et­tä paas­to­jak­so­jen hyö­dyt syö­dään kak­sin­ker­tai­ses­ti ta­kai­sin mui­na päi­vi­nä. Näin käy eten­kin nai­sil­le. Mie­het saa­vat pät­kä­paas­tos­ta pik­kui­sen enem­män tu­lok­sia. Nai­sil­le sii­tä on kes­ki­mää­rin enem­män hait­taa.

Ki­vi­kau­ti­nen eli pa­le­o­die­et­ti

● Jäl­jit­te­lee ki­vi­kau­ti­sen ih­mi­sen ruo­ka­va­li­o­ta, kun ruo­ka han­kit­tiin met­säs­tä­en ja ke­räil­len.

● Sal­lit­tu­ja ruo­ka-ai­nei­ta ovat riis­ta, kala, me­re­ne­lä­vät, ruo­hon­syö­jien liha, muna, kas­vik­set, vä­hä­tärk­ke­lyk­si­set juu­rek­set, päh­ki­nät ja mar­jat.

● Kiel­let­ty­jä ovat mai­to­tuot­teet, vil­jat, so­ke­rit, pal­ko­kas­vit, pe­ru­na, pork­ka­na, kah­vi ja al­ko­ho­li.

Pat­rik Bor­gin ar­vio:

Pa­leo voi ol­la hyvä ruo­ka­va­lio, kun sitä so­vel­taa sal­li­vas­ti. Sii­hen mah­tuu pal­jon ja fik­su­ja ruo­ka-ai­nei­ta.

Vil­jan ja mai­don osal­ta se on tur­han ra­joit­ta­va.

Karp­paus

● Tiu­kas­sa karp­paus­ruo­ka­va­li­os­sa on kor­kein­taan 5 g hii­li­hyd­raat­te­ja / 100 g ruo­kaa.

● Sal­lit­tu­ja ovat mm. sa­laa­tit, vi­han­nek­set, juu­rek­set, avo­ka­do, sak­san­päh­ki­nät, has­sel­päh­ki­nät, pel­la­van­sie­me­net, ko­ko­li­ha, ka­nan­mu­nat ja rah­ka.

● Kiel­let­ty­jä ovat mm. pe­ru­na, pa­vut, cas­hew­päh­ki­nät, hu­na­ja, so­ke­ri ba­naa­ni, pas­ta ja lei­pä.

Pat­rik Bor­gin ar­vio:

Jous­ta­vas­ti so­vel­let­tu­na hyvä ruo­ka­va­lio.

Ei ole oi­ke­aa vas­taus­ta sil­le, kuin­ka pal­jon ra­vin­nos­sa pi­tää ol­la hii­li­hyd­raat­te­ja. Jos lii­kut vä­hän ja syöt huo­no­ja hii­li­hyd­raat­te­ja, voit pa­rem­min, jos et syö nii­tä. Jos lii­kut pal­jon ja nau­tit hy­viä hii­li­hyd­raat­te­ja, voit hy­vin.

Hii­li­hyd­raat­tien vä­hen­tä­mis­tä kan­nat­taa il­man muu­ta ko­keil­la. Voit löy­tää hy­vän ruo­ka­va­li­on.Jos näl­kä kas­vaa, jat­ka hii­li­hyd­raat­tien syö­mis­tä.

Mis­sään muu­al­la kuin Suo­mes­sa ei karp­paa­mi­seen yh­dis­tet­ty voi­ta, juus­toa ja ker­maa. Sii­hen mah­tuu mo­nen­lai­sia ras­vo­ja, ku­ten öl­jyt, päh­ki­nät, sie­me­net ja kala.

Lue Myös