Mar­seil­les­sa voit ha­lu­tes­sa­si unoh­taa ole­va­si Rans­kas­sa. Ydin­kes­kus­tas­sa si­jait­se­van Rue Lon­gue des Ca­pu­cin­sin puo­deis­sa myy­dään päh­ki­nöi­tä, taa­te­lei­ta ja maus­tei­ta. Il­mas­sa ris­tei­le­vät vas­ta­pais­tet­tu­jen ara­bi­a­lais­lei­pien ja hu­na­jais­ten bak­la­va-lei­von­nais­ten tuok­sut. Nä­ky­mä on kuin ara­bi­a­lai­sel­ta ku­jal­ta.

Aa­mu­päi­vi­sin alu­eel­la on rau­hai­saa. Nai­set kul­jes­ke­le­vat lä­hi­au­ki­oil­la he­del­mä- ja vi­han­ne­sos­tok­sil­la. Mie­het hie­ro­vat kaup­paa, hörp­pi­vät mai­to­til­kal­la peh­men­net­ty­jä esp­res­so­ja kup­pi­lois­sa, lu­ke­vat sa­no­ma­leh­tiä ja tu­ri­noi­vat kes­ke­nään. Py­säh­dyt­pä mil­loin ta­han­sa ka­tu­kah­vi­laan, on ym­pä­ril­lä­si pai­kal­li­sia, joil­la ei tun­nu ole­van min­ne­kään hop­pu.

Mar­seil­lea luon­neh­di­taan Rans­kan ja jopa koko Eu­roo­pan poh­joi­saf­rik­ka­lai­sim­mak­si kau­pun­gik­si. Ka­tu­ku­vaa vä­rit­tä­vät myös muu­al­ta Vä­li­me­ren Eu­roo­pan af­rik­ka­lai­sin kau­pun­kiym­pä­ris­tös­tä ja Rans­kan van­hois­ta siir­to­mais­ta, ku­ten La­o­sis­ta, Viet­na­mis­ta ja Kam­bod­žas­ta, saa­pu­neet siir­to­lai­set. Mat­kai­li­ja huo­maa ka­tu­ku­van mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den ja sii­tä kum­pu­a­van il­ma­pii­rin. Mar­seil­les­sa ei tur­hia tär­keil­lä ei­kä hie­nos­tel­la. Ih­mis­ten ja ta­po­jen kir­joon on ai­ko­jen saa­tos­sa to­tut­tu, mut­ta vie­lä pa­ri­kym­men­tä sit­ten Mar­seil­les­sa oli ro­tu­jen vä­li­siä yh­tee­not­to­ja.

Mar­seil­lel­la oli pit­kään hä­mä­rä­pe­räi­sen sa­ta­ma­kau­pun­gin mai­ne, ja sen il­me oli räh­jäi­nen, mut­ta nyt kes­kus­ta­seu­dut ovat rau­hoit­tu­neet ja van­hat kau­pun­gi­no­sat siis­tiy­ty­neet. Ran­ta-alu­ei­ta on kun­nos­tet­tu vi­he­ra­lu­eik­si ja ui­ma-ran­noik­si. Pal­jon on aher­ret­tu tä­män­vuo­tis­ta Eu­roo­pan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­gin tit­te­liä sil­mäl­lä pi­tä­en. Ra­ken­teil­la on esi­mer­kik­si mo­der­ni ja eko­hen­ki­nen kau­pun­gi­no­sa uu­den sa­ta­man poh­jois­puo­lel­le.

Meri ja Mar­seil­le

Kun sei­sot Mar­seil­len kor­keim­mal­la kuk­ku­lal­la Not­re-Dame de la Gar­den ba­si­li­kan ku­pees­sa, näet koko kau­pun­gin veh­rei­ne hu­vi­la­kau­pun­gi­no­si­neen ja mer­ta pil­kut­ta­vi­ne saa­ri­neen.

Kuk­ku­lal­le kan­nat­taa kii­ve­tä pait­si nä­kö­a­lan myös kir­kon vuok­si. 1800-lu­vul­la ra­ken­net­tu mas­sii­vi­nen roo­ma­lais-by­sant­ti­lai­nen py­hät­tö on Mar­seil­len suo­si­tuin näh­tä­vyys ja myös paik­ka­kun­ta­lais­ten ra­kas­ta­ma.

Jos tä­hyi­let kirk­koa il­ta­pi­me­äl­lä, hoh­taa kel­lo­tor­nin hui­pus­sa ko­mei­le­va kul­lat­tu ma­don­na­pat­sas kuin ma­jak­ka. Sen us­ko­taan suo­je­le­van kau­pun­kia ja me­rel­lä ole­via ka­las­ta­jia.

Le Vie­ux Port eli van­ha sa­ta­ma jo­hon kreik­ka­lai­set me­ren­kul­ki­jat 2 600 vuot­ta sit­ten pe­rus­ti­vat kaup­pa­tu­ki­koh­tan­sa, on edel­leen Mar­seil­len sy­dän. Sa­moil­ta si­joil­ta ovat vuo­si­sa­to­jen mit­taan mat­kaan läh­te­neet myös lu­ke­mat­to­mat kaup­pa­lai­vat. Ny­ky­ään rah­ti- ja ris­tei­ly­lii­ken­ne on siir­ret­ty van­has­ta sa­ta­mas­ta uu­teen ja ti­la­vam­paan. Ti­lal­le ovat tul­leet huvi- ja ka­las­tu­sa­luk­set.

Mar­seil­le ei oli­si Mar­seil­le il­man van­haa sa­ta­maa. Kun saa­vut pai­kal­le aa­mu­sel­la, pää­set seu­raa­maan ka­la­to­rin to­hi­naa. Paa­tit puk­sut­ta­vat Quai des Bel­ge­sin lai­tu­rin kyl­keen, tyh­jen­tä­vät kam­pe­lat, kis­sa­ka­lat ja hum­me­rit suu­ris­ta saa­veis­ta myyn­ti­pöy­dil­le. Het­ken on sä­pi­nää: pai­kal­li­set sän­tää­vät pai­kal­le os­tos­kas­sei­neen ja tu­ris­tit ka­me­roi­neen yh­tä ha­na­kas­ti kuin il­mas­sa päi­vys­tä­vä lok­ki­par­vi.

Kun tori on hil­jen­ty­nyt, voit poi­ke­ta kah­vil­le tai la­sil­li­sel­le rosé­vii­niä. Ym­pä­ri sa­ta­man on te­ras­si­kup­pi­loi­ta ja ra­vin­to­loi­ta, joi­den suo­sio vaih­te­lee au­rin­gon liik­kei­den mu­kaan.

Sa­ta­man poh­ju­kas­ta al­kaa vil­kas Le Ca­ne­biè­re, joka on kau­pun­gin pa­raa­ti­väy­lä kaup­po­jen täyt­tä­mi­ne si­vu­ka­tui­neen. Pal­jon rau­hal­li­sem­paa ja tun­nel­mal­li­sem­paa tie­noo­ta ovat me­ren­ran­ta­kuk­ku­lal­le ra­ken­ne­tut van­hat kort­te­lit. Vie­lä kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten Le Pa­nie­rik­si kut­sut­tu alue oli rän­sis­ty­nyt ja hy­lä­tyn oloi­nen, mut­ta nyt il­ma­pii­ri on eloi­sa ja ko­di­kas. Lap­set pot­ki­vat au­ki­oil­la pal­loa, pyy­kit kui­vu­vat ku­jien yl­lä. Kir­kon­kel­lo­jen ku­mi­na muis­tut­taa ajan ku­lus­ta.

Mar­seil­le näyt­tää par­haim­mat puo­len­sa, kun kat­se­let sitä ve­nees­tä mat­kal­la kau­pun­gin edus­tal­la si­jait­se­val­le If-saa­rel­le. Taak­se jää­vät kel­ta­kyl­ki­set ta­lot, lai­tu­rei­hin kiin­ni­te­tyt pur­je­ve­neet ja 1200-lu­vul­la pys­ty­te­tyt lin­noi­tuk­set, jot­ka vah­ti­vat sa­ta­man suu­auk­koa.

Pa­ri­kym­men­tä mi­nuut­tia myö­hem­min lai­va sei­sah­tuu pis­kui­sen, muu­rien ra­jaa­man kal­li­o­saa­ren ran­taan. Saa­ren kor­keim­mal­la koh­dal­la ko­ho­aa huo­lel­li­ses­ti res­tau­roi­tu, kaup­pa­ve­nei­den suo­jak­si vii­si­sa­taa vuot­ta sit­ten pys­ty­tet­ty lin­na. Mu­se­ok­si muu­te­tun lin­nan tor­neis­sa, ta­san­teil­la ja huo­neis­sa saa kul­jes­kel­la.

Kol­koim­mat ti­lat toi­mi­vat ai­koi­naan tyr­mi­nä, joi­hin tel­jet­tiin po­liit­ti­sia van­ke­ja ja vää­rä­us­koi­sia. Yh­des­sä huo­nees­sa vi­rui myös kir­jai­li­ja Ale­xand­re Du­mas van­hem­man 1800-lu­vul­la luo­ma san­ka­ri­hah­mo Ed­mond Dantès his­to­ri­al­li­ses­sa seik­kai­lu­ro­maa­nis­sa Mon­te-Cris­ton krei­vi.

Keit­ti­ös­sä kyp­syy kala

Mar­seil­les­sa on pal­jon et­ni­siä ruo­ka­paik­ko­ja, mut­ta nii­den tar­jon­ta ei vedä ver­to­ja Pro­ven­cen keit­ti­ön an­ti­mil­le. Seu­dul­la ar­vos­te­taan yli kai­ken tuo­rei­ta raa­ka-ai­nei­ta ja lä­hi­ruo­kaa. Jos pi­dät olii­vi­öl­jys­tä, val­ko­si­pu­lis­ta ja to­maa­tis­ta, voit odot­taa saa­va­si mon­ta mau­kas­ta ate­ri­aa.

Kau­pun­gin klas­sik­ko­ruo­ka on bou­il­la­bais­se. Vaik­ka joka ko­kil­la on oma sa­lai­nen re­sep­tin­sä, tun­nis­tat ai­don her­kun jo hin­nas­ta; jos se mak­saa 40–60 eu­roa ruo­kai­li­jal­ta, ka­lat ovat taa­tus­ti tuo­rei­ta ja nii­tä on mon­ta eri sort­tia. Ruo­ka kan­nat­taa ti­la­ta etu­kä­teen sa­mal­la, kun teet pöy­tä­va­rauk­sen.

Van­has­sa sa­ta­mas­sa si­jait­se­va klas­si­nen Le Mi­ra­mar tai­taa eh­dan bou­il­la­bais­sen teon. Al­ku­ruo­ak­si tar­jo­taan sah­ra­mil­la vär­jät­tyä ja yr­teil­lä maus­tet­tua lien­tä paah­det­tu­jen lei­pä­kuu­ti­oi­den ja val­ko­si­pu­li­ma­jo­nee­sin, rou­il­len, kera. Vas­ta pää­ruo­ak­si on ai­ka naut­tia lie­mes­sä peh­meik­si mu­hi­nees­ta ka­las­ta, tas­ku­ra­vun li­has­ta, sim­pu­kois­ta ja pe­ru­na­vii­pa­leis­ta.

Sa­ta­mas­sa ja sen ym­pä­ris­tös­sä on usei­ta ta­sok­kai­ta ra­vin­to­loi­ta, mut­ta jo­na­kin päi­vä­nä kan­nat­taa mat­kus­taa bus­sil­la tai kä­vel­lä kes­kus­tan ul­ko­puo­lel­la ole­vien ui­ma­ran­to­jen suun­taan Val­lon des Auf­fes -pou­ka­maan. Jos sää suo­sii, pi­hois­sa sie­mail­laan ve­del­lä lai­men­net­tua mai­don­val­kois­ta anis­vii­naa, pas­tis­ta. Ruo­kaa­i­kaan is­tus­kel­laan Chez Je­an­not’in ul­ko­pöy­dis­sä gril­lat­tu­jen ka­lo­jen ja jät­ti­kat­ka­ra­pu­jen ää­rel­lä.

Ai­van pou­ka­man suul­la si­jait­see hie­nos­tu­nut ja mo­der­ni ka­la­ruo­kiin eri­kois­tu­nut L’Epui­set­te, jos­sa ate­ria on sekä ku­li­naa­ri­nen et­tä es­teet­ti­nen elä­mys.

Sie­ni­kei­ton kruu­naa pala pe­ko­niin kää­räis­tyä kul­ta­ot­sa-ah­ven­ta. Pää­ruo­kaa ko­ris­ta­vat vä­rik­käät te­rä­leh­det ja pi­naat­ti­py­reel­lä täy­tet­ty kur­pit­san­kuk­ka.

3 x tu­li­ai­nen

TÄR­KEIN­TÄ OS­TO­SA­LU­ET­TA OVAT sa­ta­mas­ta al­ka­va pää­ka­tu La Ca­ne­biè­re ja sii­tä er­ka­ne­vat si­vu­ka­dut ku­ten Rue de Rome ja Rue Pa­ra­dis. Ka­duil­la on huip­pu­muo­ti­liik­kei­tä, huo­kei­ta ket­ju­myy­mä­löi­tä ja pik­ku­pu­tiik­ke­ja.

Ko­tiin vie­mi­sik­si voi hank­kia pai­kal­li­sia eri­kois­tuot­tei­ta:

1 SAIP­PU­AA. En­sim­mäi­set olii­vi­öl­jy­poh­jai­set soo­daa si­säl­tä­vät mar­seil­len­saip­pu­at teh­tiin jo 1600-lu­vul­la. Ny­ky­ään saip­pu­aan voi­daan käyt­tää olii­vi­öl­jyn ohel­la mui­ta­kin kas­vi­öl­jy­jä, ku­ten pal­mu­öl­jyä. Kau­pun­gis­sa toi­mii yhä muu­ta­mia saip­pu­a­teh­tai­ta, ku­ten Sa­von­ne­rie de la Li­cor­ne, joka hyö­dyn­tää pe­rin­tei­siä val­mis­tus­me­ne­tel­miä ja luon­nos­ta saa­ta­via raa­ka-ai­nei­ta. Mie­don­tuok­sui­set ja he­le­än­vä­ri­set saip­pu­at ovat hel­lä­va­rai­sia ihol­le ja so­pi­vat myös ar­ko­jen teks­tii­lien pe­suun. Saip­pu­an val­mis­tuk­seen voi tu­tus­tua mak­sut­to­mil­la opas­te­tuil­la kier­rok­sil­la kel­lo 11, 15 ja 16 myy­mä­län yh­tey­des­sä osoit­tees­sa Cours Ju­lien 34.

2 PIK­KU­LEI­PIÄ. Ete­lä-Rans­kas­ta al­kun­sa saa­nut ja pie­nek­si ket­juk­si kas­va­nut La Cure Gour­man­de -herk­ku­myy­mä­lä hou­kut­te­lee kau­niil­la pel­ti­ra­si­oil­la ja pik­ku­lei­vil­lä, kon­veh­deil­la, nou­gat­ma­kei­sil­la ja muil­la pe­rin­tei­sil­lä rans­ka­lai­sil­la na­meil­la. La Ca­na­biè­re 19.

3 ANIS­VII­NAA. Rai­kas pas­tis kuu­luu eten­kin Pro­ven­cen seu­dun ke­sään. Pik­ku­rui­sen La Mai­son du Pas­tis -kau­pan va­li­koi­mis­sa juo­maa on mil­tei sa­taa eri laa­tua. Suo­sit­tu­ja ovat esi­mer­kik­si mar­seil­le­lai­nen Ri­card ja pai­kan oman tis­laa­mon tuo­te cuv­ée pres­ti­ge, jon­ka te­koon on käy­tet­ty 56 eri yrt­tiä. Quai du Port 108.

3 x mu­seo

1 Jos olet kiin­nos­tu­nut his­to­ri­as­ta ja ar­ke­o­lo­gi­as­ta, kan­nat­taa poi­ke­ta Mus­ée d’his­toi­re du Mar­seil­leen, joka kes­kit­tyy kau­pun­gin men­nei­syy­teen. Ko­ko­el­mis­sa on muun mu­as­sa lä­hes pa­ri­tu­hat­ta vuot­ta van­han roo­ma­lai­sen kaup­pa­lai­van jään­teet. Squ­a­re Bel­sun­ce, Cent­re Bour­se

2 Vi­sii­tin ar­voi­nen on myös kau­no­tai­tei­den mu­seo, Mus­ée des Be­aux-Arts. Se si­jait­see suih­ku­läh­de­por­tai­kon ko­ris­ta­mas­sa mo­nu­men­taa­li­ses­sa Pa­lais de Longc­ham­pis­sa. Esil­lä on pää­o­sin 1600–1800-lu­ku­jen rans­ka­lais­ta ja ita­li­a­lais­ta tai­det­ta. Mu­seo on re­mon­tis­sa, mut­ta sen on mää­rä avau­tua ke­sä­kuun puo­li­vä­lis­sä. 7 Rue Édou­ard Step­han

3 Ny­ky­tai­det­ta voi kat­sel­la MAC-mu­se­os­sa. Ko­ko­el­mis­sa on mui­den mu­as­sa Mar­seil­les­sa syn­ty­neen ku­van­veis­tä­jän César Bal­dac­ci­nin te­ok­sia.

Ave­nue d’Haï­fa 69

Tyy­lik­kääs­ti yö­puul­le

LA RÉSI­DEN­CE

Miel­lyt­tä­vän nel­jän täh­den ho­tel­lin si­jain­ti van­has­sa sa­ta­mas­sa on kau­pun­gin par­hai­ta. Pää­ka­dul­le on vain pa­rin mi­nuu­tin kä­ve­ly­mat­ka, ja ik­ku­nois­ta ja par­vek­keil­ta avau­tuu vieh­keä nä­kö­a­la sa­ta­maan. Ho­tel­li uu­dis­tet­tiin muu­ta­ma vuo­si sit­ten 1950-lu­vun tyy­liin. Ke­sän kyn­nyk­sel­lä kah­den hen­gen huo­ne al­ka­en noin 160 eu­roa.

www.ho­tel-re­si­den­ce-mar­seil­le.com

NEW HO­TEL MAR­SEIL­LE

Mo­der­ni ja viih­tyi­sä nel­jän täh­den ho­tel­li si­jait­see sa­ta­man lä­het­ty­vil­lä. Ul­ko­na on pie­ni ui­ma-al­las ja au­rin­go­not­to­te­ras­si. Huo­ne kah­del­le al­ka­en noin 200 eu­roa.

www.new-ho­tel.com

SO­FI­TEL MAR­SEIL­LE VIE­UX PORT

Sa­ta­man suul­la si­jait­se­vas­sa ylel­li­ses­sä vii­den täh­den ho­tel­lis­sa on spa ja ui­ma-al­las. Huo­ne kah­del­le al­ka­en noin 190 eu­roa.

www.so­fi­tel.com

MIRA JA­LO­MIES TEKS­TI / PEP­PE MAN­CU­SO KU­VATOma Ai­ka 2/2013