Tänä vuon­na nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan täyt­tä­vä Slo­ve­nia on ko­koon­sa näh­den yl­lät­tä­vän mo­ni­puo­li­nen mat­kai­lu­maa. Ita­li­an ja Kro­a­ti­an vä­lis­sä si­jait­se­van pis­kui­sen val­ti­on mat­kai­lu on­kin ko­vas­sa nos­tees­sa.

Yk­si suu­rim­mis­ta ve­to­nau­lois­ta on luon­to. Jos va­lit­see tu­ki­koh­dak­seen pää­kau­pun­ki Ljubl­ja­nan, pää­see hel­pos­ti naut­ti­maan vuo­ris­tos­ta, jär­vis­tä, jois­ta, met­sis­tä tai vaik­ka­pa ve­si­pu­touk­sis­ta. Kaik­ki­al­le on kor­kein­taan pa­rin tun­nin ajo­mat­ka. Met­sää on pal­jon. Eu­roo­pas­sa vain Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa on pin­ta-alas­ta enem­män met­sää.

Eri­koi­suu­te­na ovat maa­na­lai­set luo­lat, joi­ta on re­kis­te­röi­ty 11 000. Näis­tä 22 on avoin­na mat­kai­li­joil­le. Tun­ne­tuin luo­lis­ta on Škoc­jan, joka on ai­noa Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­lis­tal­la ole­va luo­la. Suu­rim­piin, Pos­toj­nan luo­liin, voi tu­tus­tua säh­kö­ju­nan kyy­dis­sä.

Maan pääl­lä voi ren­tou­tua jos­sain Slo­ve­ni­an sa­das­ta läh­tees­tä, jois­sa vesi on mi­ne­raa­li­pi­tois­ta. Joi­den­kin läh­tei­den ym­pä­ril­le on ra­ken­net­tu luon­non­kyl­py­löi­tä. Mi­ne­raa­lis­ten ve­sien ter­veys­vai­ku­tuk­siin on us­kot­tu jo an­tii­kin ajois­ta.

Slo­ve­nia on ja­et­tu 24 gast­ro­no­mi­seen alu­ee­seen, joil­la jo­kai­sel­la on omat eri­koi­suu­ten­sa. Maa on tun­net­tu ai­na­kin Kars­tin alu­een il­ma­kui­va­tus­ta kin­kus­ta ja Se­čovl­jen suo­las­ta. Vii­neis­tä tu­tus­tu­mi­sen ar­voi­sia ovat pien­ten ti­lo­jen luo­mu­vii­nit, esi­mer­kik­si Čo­tar.

Ke­sä­kau­del­la Ljubl­ja­naan pää­see Hel­sin­gis­tä Fin­nai­rin suo­ral­la len­nol­la, mui­na ai­koi­na yh­del­lä vaih­dol­la.

Läh­de: Slo­ve­ni­an Tou­rist Bo­ard