Kun taan­noin vie­rai­lin ys­tä­vä­ni luo­na, hä­nen uu­des­sa keit­ti­ös­sään kiil­te­li ko­mea kah­vin­kei­tin. Ys­tä­vä­ni ei ole kos­kaan it­se juo­nut ku­pil­lis­ta­kaan kah­via.

– Tot­ta kai pi­tää ol­la kah­vin­kei­tin, vie­rai­ta var­ten, hän pe­rus­te­li han­kin­taan­sa ja kie­haut­ti in­nos­tuk­sis­saan ko­ko­nai­sen pan­nul­li­sen sump­pia.

Lai­ha juo­ma muis­tut­ti lä­hin­nä kah­vin­ma­kuis­ta tee­tä, mut­ta ele oli kau­nis. Ja ah, niin suo­ma­lai­nen. Suo­ma­lai­set suh­tau­tu­vat kah­viin­sa va­ka­vas­ti. Lit­kim­me­hän sitä vä­ki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na ah­ke­rim­min koko maa­il­mas­sa: kym­men­kun­ta ki­loa vuo­des­sa eli 4–5 ku­pil­lis­ta per asu­kas (jopa Ita­li­as­sa ki­lo­mää­rä jää al­le kuu­den). Mää­rä on niin kova, et­tei se voi juu­ri enää kas­vaa.

Muu­tok­set ta­pah­tu­vat­kin lä­hin­nä sii­nä, min­kä­lais­ta tsuf­fea kup­piin kaa­de­taan. Van­ha kun­non Juh­la-Mok­ka on saa­nut kil­pai­li­joik­seen lat­te mac­c­hi­a­to­ja, kap­se­li­kah­ve­ja ja kyl­mä­uu­tet­tu­ja juo­mia. Li­säk­si kah­vin naut­ti­mis­ta­vat ovat mo­ni­nais­tu­neet, sil­lä ver­rat­tain nuo­ri kah­vi­la­kult­tuu­rim­me on löy­tä­nyt kan­nat­ta­jan­sa eten­kin suu­ris­ta kau­pun­geis­ta. Yhä use­am­pi myös hörp­pii nou­to­kah­vin­sa Ame­ri­kan mal­liin vauh­dis­sa, kä­vel­les­sään tai au­toil­les­saan pai­kas­ta toi­seen.

Lue myös: Nämä ovat Hel­sin­gin kau­neim­mat kah­vi­lat

Ei juh­laa il­man kah­via

Muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta kah­vi­het­ki on Suo­mes­sa yhä sy­väl­li­nen ri­tu­aa­li, joka si­too ih­mi­siä yh­teen. It­se teh­dyn mus­tik­ka­pii­ra­kan kera tar­jot­tu kah­vi on tä­kä­läi­nen tapa il­mais­ta kun­ni­oi­tus­ta ja ys­tä­väl­li­syyt­tä vie­ras­ta koh­taan. Usein kah­vin­keit­ti­men ko­toi­sa pö­ri­nä käy suo­ma­lai­ses­ta small tal­kis­ta.

Ja yri­tä­pä ku­vi­tel­la juh­lat, jois­sa ei tar­jot­tai­si kah­via! Ol­tiin­pa ko­koon­nut­tu sit­ten syn­ty­mä­päi­vil­le tai hau­ta­jai­siin, kah­vi­het­ki kuu­luu olen­nai­se­na osa­na yh­des­sä ole­mi­sen ta­paan ja eti­ket­tiin. Jopa ää­nes­tys­päi­vi­nä kuu­luu naut­tia vaa­li­kah­vit; sa­moin sil­loin, kun suo­ma­lai­nen ur­hei­li­ja ur­hei­lee it­sen­sä pal­kin­to­pal­lil­le. Mo­nil­la työ­pai­koil­la kah­vi­tau­ko­jen yl­lä lei­juu louk­kaa­ma­ton py­hyys.

Kah­vi ryt­mit­tää ja rau­hoit­taa elä­mää, ja te­kee sen vie­lä­pä de­mok­raat­ti­ses­ti. Ku­pil­li­sen suo­da­tin­kah­via val­mis­taa kes­ki­mää­rin 5,75 sen­til­lä, jo­ten juo­ma on ar­jen hyg­geä yh­tä lail­la duu­na­ril­le kuin mi­nis­te­ril­le. Niin­pä kun pää­mi­nis­te­ri Har­ri Hol­ke­ri äys­käh­ti vuon­na 1990 toi­mit­ta­jil­le juo­van­sa nyt kah­via, kaik­ki ym­mär­si­vät, et­tä kes­kus­te­lu oli sil­lä erää päät­ty­nyt.

Tie­sit­kö tä­män?

◗ Ka­ma­ri­pal­ve­li­ja Axel Käg oli en­sim­mäi­nen suo­ma­lai­nen, joka nos­ti kah­vi­ku­pin huu­lil­leen Per­si­as­sa vuon­na 1637.

◗ Suo­meen kah­via alet­tiin saa­da 1720-lu­vul­la tur­ku­lais­por­va­rien va­rus­ta­mien lai­vo­jen mu­ka­na.

◗ Ruot­si-Suo­men val­ta­kun­nas­sa sää­det­tiin vuon­na 1756 kah­vin­kiel­to­la­ki. Se ku­mot­tiin 1761. Myö­hem­min kah­via ve­ro­tet­tiin ylel­li­syys­tuot­tee­na.

◗ So­ta­vuo­si­na kah­via sään­nös­tel­tiin elin­tar­vi­ke­pu­lan vuok­si. Kor­vik­kei­ta ke­hi­tel­tiin mm. paah­de­tus­ta ru­kiis­ta, oh­ras­ta, lan­tus­ta, her­nees­tä ja voi­ku­kan juu­ris­ta.

◗ 1930-lu­vul­la lap­set ja nuo­ret joi­vat kah­via niin pal­jon, et­tä asi­as­ta huo­les­tut­tiin.

◗ En­sim­mäi­sek­si Pau­li­gin Pau­la-ty­tök­si va­lit­tiin vuon­na 1950 Si­nik­ka Kek­ki. Huip­pu­vuo­si­naan Pau­la-ty­tön sa­not­tiin ole­van suo­si­tum­pi kuin Ur­ho Kek­ko­nen. Brän­di on yhä voi­mis­saan.

Läh­tee­nä on käy­tet­ty mm. kah­vit.fi- ja ba­ris­tat.fi-si­vus­to­ja sekä Lee­na Koi­vis­ton opin­näy­te­työ­tä Men­nään­kö kah­vil­le? – Kah­vin mer­ki­tys suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa (2012).

Vuo­den 2017 ai­ka­na Oma Ai­ka jul­kai­see ker­ran kuus­sa Suo­mi 100 vuot­ta -juh­la­jut­tu­ja.

Lue myös:

Nais­ten ää­ni­oi­keu­den kieh­to­va his­to­ria Suo­mes­sa

Suo­ma­lai­nen yl­pey­de­nai­he - näin äi­tiys­pak­kaus sai al­kun­sa

Näis­tä syis­tä Suo­mi on per­he­vä­ki­val­lan uh­reil­le ke­hi­tys­maa