Artikkeli

Vedessä on voimaa

Vesi on elintärkeää ihmisen toiminnoille, minkä vuoksi kehon nesteytyksestä on huolehdittava.

1. Pai­nos­tam­me noin puo­let on vet­tä

Ih­mi­sen pai­nos­ta noin 60 pro­sent­tia on vet­tä. Nuo­res­sa ke­hos­sa sitä on enem­män kuin van­has­sa.

Ih­mi­sen ke­mia niin so­lu­jen si­säl­lä kuin ul­ko­puo­lel­la­kin ta­pah­tuu nes­tees­sä. Nes­tet­tä tar­vi­taan myös ke­hon läm­pö­ti­lan ta­saa­mi­seen. Hi­koil­les­sa ihon pin­ta kos­tuu ja kos­teu­den haih­tu­es­sa läm­pö­ti­la las­kee. Jääh­dy­tys­me­ka­nis­mi ei toi­mi, jos nes­tet­tä ei ole hi­koil­ta­vak­si. Pa­him­mil­laan nes­te­hu­kan seu­rauk­se­na on läm­pö­hal­vaus, jo­hon voi kuol­la.

2. Tar­vit­set 1,5–2 lit­raa nes­tet­tä päi­väs­sä

Osan tar­vit­se­mas­tam­me nes­tees­tä saam­me ruo­as­ta, osan juo­mas­ta. Nes­tet­tä pi­tää juo­da päi­vit­täin 1,5 – 2 lit­raa.

Nor­maa­li juo­mi­nen ei rii­tä ras­kas­ta työ­tä teh­tä­es­sä tai ur­heil­ta­es­sa. Tun­ti ten­nis­tä ul­ko­na ke­sä­hel­teel­lä ku­lut­taa lit­ran nes­tet­tä ja se pi­tää kor­va­ta juo­mal­la. Hi­das­tem­poi­sem­pi, ko­ko­päi­väi­nen työs­ken­te­ly puu­tar­has­sa kuu­luu sa­maan ka­te­go­ri­aan.

Juo­mi­sen­sa mää­rää kan­nat­taa tark­kail­la. Hyvä kons­ti on lait­taa vesi puo­len lit­ran pul­loon. Kun kol­me pul­lol­lis­ta on juo­tu ja pääl­le vaik­ka aa­mu­ja il­ta­teet, nes­tey­tys on kun­nos­sa.

3. Al­ko­ho­lin ohel­la myös vet­tä

Jois­sa­kin ve­ren­pai­ne- ja sy­dän­lääk­keis­sä on mu­ka­na diu­reet­ti, nes­tet­tä pois­ta­va omi­nai­suus. Vaik­ka käyt­täi­sit täl­lais­ta lää­ket­tä, nor­maa­li juo­mi­nen riit­tää. Sii­nä ei kui­ten­kaan saa fus­ka­ta, sil­lä lää­ki­tyk­sen vuok­si nes­te­hu­kan sie­to­ky­ky on ma­ta­lam­pi.

Al­ko­ho­li li­sää virt­san eri­tys­tä ja kui­vat­taa ke­hoa. Jos naut­tii al­ko­ho­lia, ohes­sa pi­täi­si juo­da silk­kaa vet­tä­kin.

4. Ar­jen help­po nes­te­tes­ti

Pis­saa pi­tää tul­la sään­nöl­li­ses­ti. Jos olet juo­nut et­kä ole käy­nyt kah­teen kol­meen tun­tiin tyh­jen­tä­mäs­sä rak­ko­a­si, et ole juo­nut riit­tä­väs­ti. Myös virt­san väri ker­too nes­tey­tyk­sen tar­pees­ta. Jos virt­sa on ko­vin kel­tais­ta tai jopa ru­seh­ta­vaa, se kie­lii vä­häs­tä nes­teen saan­nis­ta.

5. Ja­non tun­ne voi hei­ke­tä

Van­huk­sel­la ja­non tun­ne voi hei­ke­tä. Jos ei ja­no­ta, ei eh­kä huo­maa juo­da tar­peek­si. Nes­te­huk­ka voi usein ol­la syy yh­täk­ki­seen voi­mat­to­muu­teen.

Jos edel­li­se­nä päi­vä­nä vie­lä liik­ku­maan pääs­syt van­hus ei pää­se­kään ylös sän­gys­tä ei­kä hen­ge­nah­dis­tus- tai sy­dän­ki­pu­ja tai merk­ke­jä tois­puo­li­hal­vauk­ses­ta ole, kysy, olet­ko juo­nut, kuin­ka pal­jon ja kos­ka olet käy­nyt pis­sal­la.

Jos nes­te­va­jaus vai­kut­taa to­den­nä­köi­sel­tä, en­si­a­pu on pik­ku hil­jaa juo­den nel­jä la­sil­lis­ta vet­tä kah­den tun­nin ku­lu­es­sa. Jos olo ei pa­ra­ne, on pai­kal­laan kään­tyä lää­kä­rin puo­leen.

EI­JA AA­TE­LA TEKS­TI / 123RF KUVA

Oma Ai­ka  8/2014

Lue Myös