Hyk­sin hor­mo­ni­po­lik­li­ni­kan yli­lää­kä­ri Ai­la Tii­ti­nen poh­jus­taa kes­kus­te­lun vaih­de­vuo­sis­ta poh­ti­mal­la ih­mis­naa­raan bi­o­lo­gi­aa: ”Eläi­mil­lä elä­mä ja he­del­mäl­li­syys päät­ty­vät yh­tä ai­kaa. Nai­sen he­del­mäl­li­syys päät­tyy vii­si­kymp­pi­se­nä. Se­li­tyk­sek­si on tar­jot­tu iso­äi­ti­hy­po­tee­se­ja.”

Ih­mis­la­jil­le on ol­lut eduk­si, et­tä ikä­nai­sil­la on ai­kaa osal­lis­tua las­ten­las­ten hoi­toon, kun ei­vät voi it­se enää saa­da lap­sia.

Nai­sen mu­na­rak­ku­loi­den mää­rä vä­he­nee koko eli­ni­än ja kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la, kun nai­nen lä­hes­tyy 40. ikä­vuot­taan. Kun mu­na­rak­ku­lat vä­he­ne­vät, eli­mis­tön est­ro­gee­ni­ta­so las­kee.

Toi­sil­la nai­sil­la est­ro­gee­ni­tuo­tan­to pu­to­aa no­pe­as­ti, toi­sil­la hii­puu hi­taas­ti. Usein tyt­tä­rel­lä on sa­man­tyyp­pi­set vaih­de­vuo­det kuin äi­dil­lään.

Jos nai­sel­la on koh­tu tal­lel­la, kuu­kau­tis­ten häi­ly­mi­nen ja vuo­to­häi­ri­öt ovat var­min merk­ki lä­hes­ty­vis­tä vaih­de­vuo­sis­ta. En­sin kuu­kau­tis­kier­to ly­he­nee, sit­ten se pi­te­nee ja lo­pul­ta lop­puu.

”He­del­mäl­li­syys al­kaa hei­ke­tä jo 35-vuo­ti­aa­na, jos me­no­paus­si tu­lee 50-vuo­ti­aa­na. Em­me voi tie­tää etu­kä­teen, on­ko oma me­no­paus­si 43-vuo­ti­aa­na vai 58-vuo­ti­aa­na. Se to­de­taan jäl­ki­kä­teen”, Tii­ti­nen muis­tut­taa.

Jos koh­tu on pois­tet­tu tai nai­nen tu­pa­koi, me­no­paus­si tu­lee to­den­nä­köi­ses­ti ai­kai­sem­min kuin oli­si tul­lut il­man tu­pa­koin­tia tai koh­dun pois­toa. Myös pit­kä­ai­kais­sai­raus voi ai­kais­taa me­no­paus­sia.

Mu­na­sar­jo­jen pois­to ai­heut­taa en­ne­nai­kai­sen me­no­paus­sin, sa­moin so­lun­sal­paa­ja­hoi­to.

Kiu­sal­li­set kuu­mat aal­lot

Tyy­pil­li­siä vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta ovat kuu­mat aal­lot, hi­koi­lu, sy­dä­men­ty­ky­tys, li­ma­kal­vo­jen kui­vu­mi­nen, uni­häi­ri­öt, mie­li­a­lan ai­lah­te­lu ja ala­ku­lo sekä sek­su­aa­li­nen ha­lut­to­muus. Vaih­de­vuo­sien fy­si­o­lo­gi­siin muu­tok­siin voi liit­tyä myös pään­sär­kyä ja ni­vel- tai li­has­ki­pu­ja.

Kuu­mis­ta aal­lois­ta – kuu­mo­tuk­ses­ta, hi­ki­puus­kis­ta ja kas­vo­jen ja kau­lan pu­noi­tuk­ses­ta – on har­mia eri­tyi­ses­ti öi­sin ja jän­nit­tä­vis­sä ti­lan­teis­sa. Jän­ni­tys li­sää kuu­mien aal­to­jen to­den­nä­köi­syyt­tä. ”Vaih­de­vuo­si­oi­rei­siin ei ole muu­ta te­ho­kas­ta hoi­toa kuin hor­mo­ni­hoi­to.

Mie­li­a­la­lääk­keil­lä saa­daan tai­te­tuk­si oi­rei­den pa­hin­ta kär­keä”, Tii­ti­nen sa­noo. Lii­kun­nas­ta on tut­ki­tus­ti jon­kin ver­ran apua. Ren­tou­tu­mi­nen, aku­punk­tio ja mo­ni­puo­li­nen ra­vin­to voi­vat hel­pot­taa oloa.

Vaih­de­vuo­si­oi­rei­den hor­mo­ni­hoi­to, jos­ta en­nen pu­hut­tiin hor­mo­ni­kor­vaus­hoi­to­na, on niin sa­not­tu sys­tee­mi­nen lää­ke­hoi­to. Se tar­koit­taa, et­tä est­ro­gee­nia tu­lee eli­mis­töön ja ve­ren­kier­toon, an­nos­tel­laan se sit­ten suun kaut­ta tab­le­til­la tai ihon kaut­ta laas­ta­ril­la tai gee­lil­lä.

Emät­ti­meen an­nos­tel­ta­va pai­kal­li­nen est­ro­gee­ni sen si­jaan huol­taa vain alu­een li­ma­kal­vo­ja. Se ei au­ta hi­koi­luun, ei vai­ku­ta rin­taan ei­kä eh­käi­se os­te­o­po­roo­sia.

”Pai­kal­lis­hoi­dol­la ei ole ’sys­tee­mi­vai­ku­tuk­sia’ hy­väs­sä ei­kä pa­has­sa”, Tii­ti­nen ki­teyt­tää.

Jos nai­sel­la on koh­tu tal­lel­la, vaih­de­vuo­sien hor­mo­ni­hoi­toon kuu­luu est­ro­gee­nin ohel­la kel­ta­rau­has­hor­mo­ni, joka var­mis­taa, et­tei koh­dun li­ma­kal­vo kas­va lii­kaa. Kel­ta­rau­has­hor­mo­ni ote­taan tab­let­tei­na erik­seen tai yh­des­sä est­ro­gee­nin kans­sa. Vaih­to­eh­to on koh­tuun asen­net­ta­va hor­mo­ni­kie­ruk­ka.

Hor­mo­nit – hyö­tyä ja hait­taa

Vaih­de­vuo­sien hor­mo­ni­hoi­dos­ta on kes­kus­tel­tu kii­vaas­ti yli kym­me­nen vuot­ta. Yh­dys­val­ta­lai­nen Wo­men’s He­alth Ini­ti­a­ti­ve (WHI) kes­keyt­ti hor­mo­ni­hoi­to­jen sa­tun­nais­te­tut hoi­to­ko­keet 2000-lu­vun alus­sa, kos­ka hor­mo­ni­hoi­toa saa­nei­den nais­ten rin­ta­syö­pien mää­rä ja myös sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rau­det li­sään­tyi­vät hä­lyt­tä­väs­ti.

”Kun isot WHI-tut­ki­muk­set 1990-lu­vul­la suun­ni­tel­tiin, aja­tel­tiin, et­tä est­ro­gee­nil­la on mer­ki­tys­tä kroo­nis­ten sai­rauk­sien es­tos­sa: sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rauk­sien vä­hen­tä­jä­nä ja os­te­o­po­roo­sin eh­käi­sys­sä”, Tii­ti­nen ker­too.

WHI-tut­ki­muk­sen kes­ki­mää­räi­nen osal­lis­tu­ja oli 63-vuo­ti­as ja poik­ke­si muu­ten­kin nai­ses­ta, jol­le suo­ma­lai­nen lää­kä­ri kir­joit­taa hor­mo­ni­re­sep­tin.

Tut­ki­muk­sen kes­ki­ver­to-osal­lis­tu­jal­la ei ol­lut vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta, me­no­paus­sis­ta oli yli kym­me­nen vuot­ta, pai­noin­dek­si oli 28, nai­nen tu­pa­koi tai oli tu­pa­koi­nut ja oma­si sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rauk­sien ris­ki­te­ki­jöi­tä.

Tii­ti­nen ker­too, et­tä est­ro­gee­nis­ta on hyö­tyä ve­ri­suo­nil­le juu­ri vaih­de­vuo­sii­äs­sä ja eri­tyi­ses­ti nai­sil­le, joil­la on hi­koi­luo­i­rei­ta ja joi­den ve­ri­suo­net ovat kun­nos­sa. Myö­hem­min est­ro­gee­ni kään­tyy hai­tak­si sy­dä­men ter­vey­del­le. Luil­le est­ro­gee­ni­hoi­to on hyö­dyk­si, aloi­te­taan se mil­loin vain.

”Ny­ky­kä­si­tyk­sen mu­kaan est­ro­gee­ni voi­kin ol­la en­si­si­jai­nen os­te­o­po­roo­si­hoi­to nai­sel­le, jol­la on vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta.”

Hor­mo­ni­hoi­dos­ta on sekä hyö­tyä et­tä hait­taa. Yk­si­löl­lis­tä ris­kiä on mah­do­ton täy­sin ar­vi­oi­da.

Ame­rik­ka­lais­tut­ki­mus ja sii­tä seu­ran­nut kes­kus­te­lu muut­ti­vat hor­mo­ni­hoi­don hoi­to­lin­jauk­sia myös Suo­mes­sa.

Ny­kyi­sin hoi­toa suo­si­tel­laan vain nai­sil­le, joil­la on oi­rei­ta, ja pie­nin­tä mah­dol­lis­ta an­nos­ta ja ly­hin­tä mah­dol­lis­ta käyt­tö­ai­kaa.

Rin­ta­syö­pä­ris­ki as­kar­rut­taa

Hor­mo­ni­hoi­toon liit­ty­vä rin­ta­syö­pä­ris­ki as­kar­rut­taa nai­sia eni­ten. Pit­kän hor­mo­ni­hoi­don vuok­si nai­sel­la on 1,4-ker­tai­nen ris­ki sai­ras­tua rin­ta­syö­pään.

Yk­si an­nos al­ko­ho­lia päi­väs­sä li­sää ris­kiä lä­hes sa­man ver­ran. Li­ha­vuus ja tu­pa­koin­ti ovat kum­pi­kin mo­nin­ker­tai­sia rin­ta­syö­pä­ris­ke­jä hor­mo­ni­hoi­toon ver­rat­tu­na.

Est­ro­gee­ni­hoi­toa ei voi käyt­tää, jos sai­ras­taa rin­ta­syö­pää tai muu­ta hor­mo­ni­riip­pu­vais­ta syö­pää. Rin­ta­syö­väs­tä pa­ran­tu­nut voi tie­tyin edel­ly­tyk­sin käyt­tää hor­mo­ni­hoi­toa vai­kei­siin vaih­de­vuo­si­oi­rei­siin.

Jos nai­sel­la on hor­mo­ni­hoi­don tar­ve ja las­ki­mo­tu­kok­sen ris­ki, est­ro­gee­ni­hoi­toa voi­daan har­ki­ta ihon kaut­ta an­nos­tel­tu­na. Tab­let­tei­na otet­tu­na tu­kos­ris­ki on suu­rem­pi.

”Ai­voin­fark­tin suh­teen olen eni­ten va­ruil­la­ni. Sen sai­ras­ta­neil­le hor­mo­ni­hoi­dos­ta voi tul­la va­ka­via seu­raa­muk­sia”, Ai­la Tii­ti­nen to­te­aa.

Mu­na­sar­jat sam­mu­vat

Vaih­de­vuo­det tu­le­vat nai­sel­le ta­val­li­ses­ti 45–55 vuo­den iäs­sä ja kes­tä­vät noin vuo­des­ta vii­teen vuo­teen. Me­no­paus­si – vii­mei­set oman ke­hon tuot­ta­mat kuu­kau­ti­set – osuu kes­ki­mää­rin 51. ikä­vuo­teen.

Vaih­de­vuo­sien ai­ka­na mu­na­sar­jo­jen toi­min­ta sam­muu ja nai­sen he­del­mäl­li­nen ikä päät­tyy. Hor­mo­naa­li­set muu­tok­set ovat kai­kil­la nai­sil­la sa­man­lai­set. Kun est­ro­gee­ni­ta­sot heit­te­le­vät ja las­ke­vat, toi­set oi­rei­le­vat, toi­set ei­vät.

Noin vii­de­so­sa nai­sis­ta sel­vi­ää il­man vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta ja sa­man ver­ran saa vai­kei­ta oi­rei­ta. Osal­la vai­ke­as­ti oi­rei­le­vis­ta vai­vat kes­tä­vät yli 15 vuot­ta.

Noin vii­de­so­sa vaih­de­vuo­si­oi­reis­ta kär­si­vis­tä käyt­tää hor­mo­ni­hoi­toa.

Pie­ni kä­ve­ly ei rii­tä

Vaih­de­vuo­si-ikäi­sen nai­sen eli­mis­tös­sä ta­pah­tuu jyrk­kä hor­mo­naa­li­nen muu­tos.

”Kun aja­tel­laan lii­kun­taa hoi­to­na, sil­lä on muu­tos­vai­hees­sa isom­pi vai­ku­tus kuin ti­lan­tees­sa, jos­sa ei ole fy­si­o­lo­gi­sia muu­tok­sia”, ker­too UKK-ins­ti­tuu­tin tut­ki­mus­joh­ta­ja, työ­ter­veys­lää­kä­ri Riit­ta Luo­to.

Vaih­de­vuo­si-ikäi­sil­le nai­sil­le suo­si­tel­laan lii­kun­taa eri­tyi­sen läm­pi­mäs­ti juu­ri sik­si, et­tä lii­kun­nan ar­vel­laan täs­sä vai­hees­sa poh­jus­ta­van myös tu­le­vien vuo­sien ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia.

Lii­kun­ta ei ko­ko­naan pois­ta vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta, mut­ta lie­vit­tää nii­tä. Lii­kun­ta-an­nok­sel­la­kin on mer­ki­tys­tä; pie­ni kä­ve­les­ke­ly ei rii­tä.

Tam­pe­re­lais­tut­ki­joi­den ko­keel­li­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa lii­kun­nan li­sää­mi­nen vä­hen­si sel­ke­äs­ti nais­ten kuu­mia aal­to­ja yö­ai­kaan. Suu­rin hyö­ty lii­kun­nas­ta koi­tui nai­sil­le, jot­ka oli­vat en­nes­tään liik­ku­neet vä­hän ja li­sä­si­vät lii­kun­taa tun­tu­vas­ti.

Kun­non tree­ni aut­taa

Tut­ki­muk­seen osal­lis­tui 43–63-vuo­ti­ai­ta nai­sia, jot­ka ei­vät käyt­tä­neet hor­mo­ni­hoi­toa, joil­la oli vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta ja jot­ka ei­vät ol­leet tä­hän tut­ki­muk­seen lii­an ko­va­kun­toi­sia.

Tut­ki­muk­ses­sa lii­kun­ta­ryh­män nai­set liik­kui­vat reip­paas­ti 50 mi­nuut­tia nel­jä ker­taa vii­kos­sa, mikä on rank­ka mää­rä ak­tii­vi­seen lii­kun­taan tot­tu­mat­to­mil­le.

Nais­ten kun­to pa­ra­ni sel­väs­ti. Ver­rok­ki­ryh­mää ei oh­jat­tu liik­ku­maan, mut­ta täs­sä­kin ryh­mäs­sä nai­set li­sä­si­vät lii­kun­taan­sa.

Tut­ki­jat olet­ti­vat etu­kä­teen, et­tä vaih­de­vuo­si­oi­reet vä­he­ne­vät noin kol­ma­so­san lii­kun­nan an­si­os­ta. Tut­ki­muk­sen tu­lok­set oli­vat läh­tö­o­le­tuk­sia pa­rem­mat: lii­kun­nan li­sää­mi­nen vai­kut­ti pait­si yöl­li­siin kuu­miin aal­toi­hin, myös mie­li­a­laan, elä­män­laa­tuun ja fyy­si­seen ter­vey­teen.

Luo­to ar­vi­oi, et­tä lii­kun­taa li­sää­mäl­lä on hy­vät mah­dol­li­suu­det saa­da hel­po­tus­ta oloon vaih­de­vuo­sis­sa: ”Yk­sit­täi­sen oi­reen kans­sa tu­lee toi­meen, jos muu elä­mä ja mie­li­a­la ovat kun­nos­sa.”

Lii­kun­nas­ta on hyö­tyä myös hor­mo­ni­hoi­toa käyt­tä­vil­le nai­sil­le, sil­lä lii­kun­nan li­sää­mi­nen vä­hen­tää rin­ta­syö­pä­ris­kiä. 

Vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta pi­det­tiin her­mos­too­i­rei­na, kun­nes hor­mo­nien vai­ku­tus ym­mär­ret­tiin. An­na Wes­ter­lund ja Saa­na Saa­ri­nen ovat ke­rän­neet Näin sel­vi­ät vaih­de­vuo­sis­ta -kir­jaan­sa vaih­de­vuo­si­kä­si­tys­ten ja -hoi­to­jen his­to­ri­aa 1920-lu­vun lo­pul­ta 1970-lu­vun lop­puun.

Poi­mim­me kir­jas­ta ly­hen­nel­len par­hai­ta pa­lo­ja.

1929Nai­sen eli­mis­tö tar­vit­see ai­kaa eh­ti­äk­seen mu­kau­tua uu­siin oloi­hin. Eten­kin her­mos­to, joka on tot­tu­nut su­ku­puo­lie­lin­ten jak­sol­li­seen toi­min­taan, häi­riy­tyy ta­sa­pai­nos­taan jok­si­kin ajak­si. Tämä il­me­nee le­vot­to­muu­te­na, sy­dä­men­ty­ky­tyk­se­nä, hi­os­tu­mis­koh­tauk­si­na, ve­ren­tul­va­na pää­hän, unet­to­muu­te­na ja ala­ku­loi­suu­te­na. Vä­lil­li­ses­ti kär­si­vät muut­kin eli­met.K. Es­ke­lin: Ko­ti­lie­den Lää­kä­ri­kir­ja (1929)

1930Kuu­kau­tis­vuo­don eh­käis­ty­mi­nen voi ai­heu­tua mu­na­sar­jois­ta le­vi­ä­väs­tä kas­vai­mes­ta. Muu­toin ei kuu­kau­tis­ten lak­kaa­mi­sel­la ole mi­tään mer­ki­tys­tä. Tah­dom­me eri­tyi­ses­ti huo­maut­taa täs­tä vas­tus­taak­sem­me sitä laa­jal­le le­vin­nyt­tä har­ha­luu­loa, et­tä muka ruu­mii­seen sei­sah­tu­nut veri ’nou­see pää­hän’ ja saa ai­kaan mie­li­sai­raut­ta.Olai Ba­si­lier: Ko­din Lää­kä­ri­kir­ja (1930)

1932Kli­mak­te­ris­ten häi­ri­öit­ten ai­ka­na lie­nee ra­vin­to tär­keim­piä te­ki­jöi­tä ylei­sen ter­vey­den kan­nal­ta.Her­mos­tu­neit­ten on kiel­täy­dyt­tä­vä al­ko­ho­lis­ta, kah­vis­ta, tu­pa­kas­ta ja tees­tä, on väl­tet­tä­vä run­sas­ta li­han ja ras­vais­ten ra­vin­to­ai­nei­den syön­tiä. Muis­tet­ta­va on, et­tä ruu­miin­lii­kun­ta ja ihon hoi­to pi­tä­vät ku­ris­sa epä­miel­lyt­tä­viä her­mos­to-oi­rei­ta.Kaa­ri­na Kari: Ter­vey­den­hoi­don opas ko­deil­le ja nai­sil­le (1932)

1941Vaih­de­vuo­si­na fol­lik­ke­li­hor­mo­nin eri­tys käy hei­kom­mak­si ja seu­rauk­se­na ovat tun­ne­tut mo­net ylei­soi­reet.Pai­kal­li­ses­ti huo­ma­taan su­ku­puo­lie­li­mien ku­dok­sis­sa ta­pah­tu­vaa sur­kas­tu­mis­ta hor­mo­naa­li­sen kas­vu­kii­ho­tuk­sen la­ka­tes­sa.A.M. Ri­ta­la: Gy­ne­ko­lo­gi­set tau­dit ja nii­den hoi­to­pe­ri­aat­teet (1941)

1945Mie­hen tu­lee suh­tau­tua ym­mär­tä­väi­ses­ti tä­hän yli­me­no­kau­teen kaik­ki­ne toi­si­naan epä­miel­lyt­tä­vi­ne il­mi­öi­neen. Hän ym­mär­tä­köön, et­tä vaih­de­vuo­det nai­sel­le ei­vät ole vain ruu­miil­lis­ten kär­si­mys­ten ai­kaa, vaan en­nen kaik­kea vai­kea sie­lul­li­nen elä­mys, ja ko­et­ta­koon aut­taa nais­ta läpi ’vaa­ral­li­sen iän’ krii­til­lis­ten kuu­kau­sien.Fritz Kahn: Su­ku­puo­lie­lä­mäm­me (1945)

1946Kun si­säi­sis­sä su­ku­puo­lie­li­mis­sä sään­nöl­li­ses­ti uu­dis­tu­vat il­mi­öt al­ka­vat la­ka­ta, jou­tuu nai­nen niin sa­not­tui­hin vaih­de­vuo­siin (kli­mak­te­rium, eh­ty­mi­si­kä), jot­ka toi­sil­la kes­tä­vät vä­hem­män, toi­sil­la kau­em­man ai­kaa ja jot­ka saat­ta­vat ve­nyä jopa kol­mek­si vuo­dek­si, kun­nes kuu­kau­ti­set vih­doin lo­pul­li­ses­ti tau­ko­a­vat ja nai­ses­ta tu­lee mat­roo­na.Th. H. Van de Vel­de: Täy­del­li­nen avi­o­liit­to – sen fy­si­o­lo­gi­an ja tek­nii­kan tut­kiel­ma (1946) 

1951Sie­lul­li­set muu­tok­set vaih­de­vuo­sia elä­väs­sä nai­ses­sa ei­vät ole lä­hes­kään niin ylei­siä kuin luul­laan. Har­voin voi­daan pu­hua suo­ra­nai­sis­ta mie­li­sai­rauk­sis­ta, useim­mi­ten on ky­sy­myk­ses­sä ohi­me­ne­vät luon­teen muu­tok­set. Jos­kus luon­teen muu­tok­set ovat eh­ti­neet va­kiin­tua sii­nä mää­rin, et­tä on syy­tä tur­vau­tua psy­ko­te­ra­pi­an hoi­to­kei­noi­hin. Kui­ten­kin näyt­tää tär­kein hoi­to­me­ne­tel­mä ole­van puut­tu­van öst­rii­nin kor­vaa­mi­nen so­pi­val­la an­nok­sel­la öst­ro­gee­ni­siä ai­nei­ta.Hen­ry Ol­sen: Lää­kä­rin neu­vo­ja su­ku­puo­li­a­si­ois­ta (1951)

1967Mo­nil­la nai­sil­la vaih­de­vuo­sien myö­tä ta­pah­tuu vie­lä ker­ran sek­su­aa­lis­ten tun­tei­den voi­ma­kas el­py­mi­nen – ikään kuin liek­ki en­nen sam­mu­mis­taan le­hah­taa kirk­kaak­si.Her­man Paull: Nai­nen: Täy­del­li­nen tie­to­te­os (1967)

Mitä ovat mies­ten kuu­mat aal­lot?

Mie­hel­lä ki­ves­ten hor­mo­ni­toi­min­ta ei lopu äkil­li­ses­ti, el­lei sitä lo­pe­te­ta lääk­keel­lä tai pois­ta­mal­la ki­vek­set. Mies­hor­mo­neis­ta 90 pro­sent­tia erit­tyy ki­vek­sis­tä, ja mies­hor­mo­neis­ta eri­tyi­ses­ti tes­tos­te­ro­ni kiih­dyt­tää etu­rau­has­syö­vän kas­vua. Jos syö­vän hoi­to vaa­tii ki­ves­ten hor­mo­ni­toi­min­nan lo­pet­ta­mi­sen, mie­hel­le voi tul­la tes­tos­te­ro­nin puut­tees­ta sa­man­lai­sia kuu­mia aal­to­ja kuin nai­sel­le est­ro­gee­ni­tuo­tan­non las­kus­ta.

Asi­an­tun­ti­jat ovat kes­ke­nään eri miel­tä sii­tä, on­ko mie­hil­lä vaih­de­vuo­det sa­maan ta­paan kuin nai­sil­la. Tes­tos­te­ro­ni­ta­so las­kee hi­taas­ti hii­pien, ja vain pie­ni osa mie­his­tä huo­maa muu­tok­sen ke­hos­saan.

Mie­hen hi­koi­luo­i­reet 50–60-vuo­ti­aa­na voi­vat joh­tua hor­mo­naa­li­sis­ta muu­tok­sis­ta, mut­ta myös yli­pai­non ja me­ta­bo­li­sen oi­reyh­ty­män vai­ku­tuk­sis­ta.

LÄH­TEI­TÄ:KON­SEN­SUS­LAU­SU­MA : VAIH­DE­VUO­SIEN HOR­MO­NI­HOI­TO.SUO­MA­LAI­NEN LÄÄ­KÄ­RI­SEU­RA DUO­DE­CIM JA SUO­MEN AKA­TE­MIA 26.11.2004.AN­NA WES­TER­LUND – SAA­NA SAA­RI­NEN: NÄIN SEL­VIY­DYT VAIH­DE­VUO­SIS­TA. KUS­TAN­NUS OY DUO­DE­CIM 2011.MAI­JA KA­JAN : SU­KEL­LUS KUU­MAAN AAL­TOON. NAI­SEN VAIH­DE­VUO­DET, TER­VEYS JA HOR­MO­NIT. MI­NER­VA KUS­TAN­NUS 2010.RIIT­TA LUO­TO, TOMI MIK­KO­LA JA EI­JA TOMÁS: ELIN­TA­PO­JEN MER­KI­TYS VAIH­DE­VUO­SI-IÄS­SÄ. AI­KA­KAU SKIR­JA DUO­DE­CIM 1/2012.

IR­MA HEIS­KA­NEN-HAA­RA­LA TEKS­TI / 123rf ku­vi­tus

Riit­ta Luo­don ja kump­pa­nei­den tut­ki­mus Ef­fect of ae­ro­bic trai­ning on hot flus­hes and qu­a­li­ty of li­fe­on jul­kais­tu An­nals of Me­di­ci­ne -leh­des­sä 6/2012.

Oma Ai­ka 3/2014