1 Vaih­de­vuo­sia ei pidä ohit­taa hor­mo­ni­hoi­dol­la

Ta­rua. Hor­mo­nit suo­jaa­vat ter­veyt­tä ja nii­den vä­he­ne­mi­nen sai­ras­tut­taa. Kun useim­mat meis­tä elä­vät vie­lä vuo­si­kym­me­niä vaih­de­vuo­sien jäl­keen, en näe mi­tään syy­tä sie­tää huo­noa elä­män-

laa­tua ja suu­ria sai­ras­tu­mi­sen ris­ke­jä vain sik­si, et­tä näin käy kai­kil­le luon­nos­taan.

2 Jos käyt­tää est­ro­gee­ni-hoi­toa, oi­reet siir­ty­vät

Ta­rua. Vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta ei siir­re­tä hor­mo­ni­hoi­dol­la. Jos nai­nen ei käy­tä est­ro­gee­ni­hoi­toa, hä­nen oi­reen­sa voi­vat hel­pot­taa kah­des­sa, vii­des­sä tai kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Jos oi­reet oli­si­vat hel­pot­ta­neet vii­des­sä vuo­des­sa ja nai­nen käyt­tää hor­mo­nia kuu­si vuot­ta, oi­reet ei­vät pa­laa. Usein oi­reet jat­ku­vat jopa vuo­si­kym­me­niä. Sil­loin ne pa­laa­vat ai­na, kun hor­mo­ni­hoi­toa käyt­tä­vä nai­nen yrit­tää pie­nen­tää an­nos­ta tai lo­pet­taa hoi­don.

3 Hor­mo­ni­hoi­toa ei voi aloit­taa uu­del­leen

Ta­rua. Kyl­lä voi. Moni nai­nen ha­lu­aa ko­keil­la, pa­laa­vat­ko oi­reet, jos an­nos­ta pie­nen­tää tai hoi­don lo­pet­taa. Jos oi­reet pa­laa­vat, voi hoi­don aloit­taa uu­del­leen.

Toi­saal­ta ei ole pe­rus­tei­ta lo­pet­taa hoi­toa jon­kin mää­rä­a­jan ku­lut­tua, vaik­ka osa lää­kä­reis­tä suo­sit­te­lee lo­pet­ta­maan esi­mer­kik­si kym­me­nen vuo­den käy­tön jäl­keen. Nai­set, jot­ka käyt­tä­vät hor­mo­ni­hoi­toa, voi­vat pa­rem­min, tar­vit­se­vat vä­hem­män lääk­kei­tä ja py­sy­vät ter­veem­pi­nä kuin nai­set, jot­ka ei­vät käy­tä.

4 Hor­mo­nit li­hot­ta­vat

Pää­o­sin ta­rua. Hor­mo­ni­hoi­toa käyt­tä­vien nais­ten pai­no nou­see. Hor­mo­ni­hoi­toa käyt­tä­mät­tö­mien nais­ten pai­no näyt­tää nou­se­van enem­män. Il­mei­ses­ti pian 40 ikä­vuo­den jäl­keen ai­neen­vaih­dun­ta muut­tuu niin, et­tä pai­non ku­ris­sa pi­tä­mi­nen han­ka­loi­tuu.

Jos nai­nen käyt­tää est­ro­gee­nia hä­nel­le oi­ke­aa an­nos­ta, ei tur­vo­tus yleen­sä li­sään­ny. Hor­mo­ni­hoi­to tii­vis­tää rin­ta­rau­has­ku­dos­ta ja yleen­sä hoi­don alus­sa tai an­nos­ta suu­ren­net­ta­es­sa rin­nat voi­vat tur­vo­ta ja aris­taa. Tämä yleen­sä hel­pot­taa, kun hoi­to jat­kuu.

Kel­ta­rau­has­hor­mo­niin liit­ty­vät hai­tat ovat yk­si­löl­li­siä. Joil­la­kin har­voil­la nai­sil­la koh­dun si­säl­le an­nos­tel­tu kel­ta­rau­has­hor­mo­ni hor­mo­ni­kie­ru­kas­sa nos­taa pai­noa sel­väs­ti. Usein hait­ta hä­vi­ää, kun est­ro­gee­ni­ta­so on rää­tä­löi­ty ta­sai­sek­si ja yk­si­löl­li­ses­ti oi­ke­ak­si. Muut­kin kel­ta­rau­has­hor­mo­nit voi­vat ai­heut­taa hait­ta­oi­rei­ta ku­ten tur­vo­tus­ta, pai­non nou­sua tai ma­sen­tu­nei­suut­ta. Yleen­sä so­pi­va kel­ta­rau­has­hor­mo­ni löy­tyy et­si­mäl­lä.

5 Hoi­to ei sovi li­ha­val­le ei­kä tu­pa­koi­val­le

Ta­rua. Li­ha­va ja tu­pa­koi­va­kin voi saa­da erit­täin han­ka­lia vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta. On tie­tys­ti hyvä, jos saa pai­noa pu­do­te­tuk­si ja eri­tyi­ses­ti, jos pys­tyy lo­pet­ta­maan tu­pa­koin­nin.

Tu­pa­koin­ti li­sää se­pel­val­ti­mo­tau­din ja luun hau­ras­tu­mi­sen ris­kiä. Nämä ris­kit kas­va­vat sel­väs­ti, jos vie­lä est­ro­gee­ni­a­kin on vä­hän. Pa­ras­ta oli­si, jos pys­tyi­si lo­pet­ta­maan tu­pa­koin­nin ja käyt­täi­si est­ro­gee­nia. Toi­sek­si pa­ras vaih­to­eh­to on käyt­tää est­ro­gee­nia, vaik­ka tu­pa­kas­ta ei pää­si­si­kään eroon. Huo­noin vaih­to­eh­to on jat­kaa tu­pa­koin­tia ja pi­dät­täy­tyä est­ro­gee­nin käy­tös­tä.

Li­ha­vuu­teen voi liit­tyä di­a­be­tes­ris­ki, ko­hon­nut ve­ren­pai­ne ja kor­ke­at ko­les­te­ro­lit. Näi­tä ris­ke­jä est­ro­gee­ni vä­hen­tää. Saa­mat­to­muus on yk­si vaih­de­vuo­si­oi­re ja pai­non pu­dot­ta­mi­seen tar­vit­ta­va ener­gia voi ol­la ha­ku­ses­sa il­man est­ro­gee­nia.